”Päätöksenteossa tulee olla ainakin yksi henkilö, joka edustaa monikansallista ryhmää ja elämänkokemusta”, sanoo Monaliiku-järjestön toiminnanjohtaja Claudia Nystrand.
Claudia Nystrand on edistänyt monikansallisten naisten ja tyttöjen liikuntaa ja osallisuutta jo pitkään. Hän on toiminut yhdeksän vuotta Monaliiku-järjestön toiminnanjohtajana ja muutti itsekin Romaniasta Suomeen vuonna 2004. Järjestön toiminnassa on mukana lähes 200 naista perheineen viikossa. Järjestön Fit4life-projekti on saanut Euroopan komission #BeInclusive-palkinnon.
Suomeen maahan muuttaneista naisista noin 40 prosenttia on korkeasti koulutettuja, kuten myös Nystrand. Kielenkääntäjän koulutuksella ja kokemuksella hän aloitti työt Suomessa ensin yrityksensä ”Bonaverban” kautta. ”Hyvät sanat tulevaisuuteen” ovat nytkin hänen työnsä elämänlanka.
Suomi on yhä monikulttuurisempi työperäisen maahanmuuton, opiskelujen, pakolaisuuden ja turvapaikkahakujen kautta. Nystrandin oma syy Suomeen tuloon on niitä yleisimpiä eli rakkaus ja perhe. Maahanmuuttoviraston (2022) mukaan vuonna 2021 oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja työ on yleisin syy saada oleskelulupa.
– Lähestyn asioita hyvin käytännönlähtöisesti, Nystrand sanoo. Sitä on myös monikansallisten naisten liikunnan edistäminen, konkreettisia tekoja.
Miten paremmin Claudia Nystrand?
Päätöksenteossa
Päätöksenteossa tulisi olla aina yksi henkilö, joka edustaa monikansallista ryhmää ja elämänkokemusta. Tämän pitäisi näkyä myös ulospäin.
Valmennuksessa
Monikansallisella naisella voi olla ennestään paljon vastuuta, iso perhe ja vähän rahaa uudessa elämäntilanteessa. Hän tarvitsisi enemmän tietoa liikunnan ja valmennuksen mahdollisuuksista sekä lisää pienimuotoista tukea, kuten lastenhoidon organisointia. Tukimuodoista on hyviä malleja esimerkiksi Ruotsista. Monaliikun toiminnassa olen jo saanut naisia innostettua ohjaajiksi ja valmentajaksi. Valmentajana myös oppii paljon.
Uuteen yhteiskuntaan tulo on valtavan iso elämänmuutos, jonka keskellä liikunta-aktiivisuus on vaarassa hiipua. Tulijalla on paljon omaksuttava: on opeteltava suomen kieltä ja uusia tapoja toimia. Mitä pitemmäksi aikaa liikunnallisuus hiipuu, sen vaikeampaa on päästä takaisin.
Liikuntaa aloittelevan aikuisen on vaikea löytää esimerkiksi joukkueurheilua. Monet aikuisten joukkueet koostuvat lajin entisistä taitavista harrastajista. Kun itse tulin Suomeen Romaniasta, jossa palloilulajit ovat suosittuja, olisin halunnut harrastaa käsipalloa tai lentopalloa, mutta en löytänyt sopivaa ryhmää.
”Monikansallinen nainen alusta asti mukaan suunnittelemaan tapahtumaa”
Olisi hienoa, jos seurat ja lajiliitot voisivat järjestää vaikkapa kerran vuodessa avoimia ovia monikansallisille naisille. Vinkkini seuroille on, että kohderyhmän edustaja kannattaa ottaa alusta asti suunnittelemaan tapahtumaa, sillä jokainen kohderyhmä on erilainen. Liikkeelle voi lähteä pienesti ja kokeillen. Olisi arvokasta, jos tietoa olisi myös englannin kielellä ja kuvituksissa näkyisi monikulttuurisuus.
Mediassa
On tärkeä haastatella monikansallisia naisia asiantuntijoina. Esimerkin voima on tärkeä. Merkityksellistä on ollut esimerkiksi se, että entinen ammattilaisjalkapalloilija Ayisat Yusuf-Aromire näkyy julkisuudessa ja antaa monikansallisille naisille ja lajiliitoille mallia mahdollisuuksista urheilun kentillä. Nigeriasta kotoisin oleva Ayisat on pelannut Pekingin olympialaisissa vuonna 2008 ja myös Suomessa. Ayisat ohjaa Monaliikussa, valmentaa suomalaisia jalkapallojoukkueita ja työskentelee personal trainerina. Ayisat hyödyntää nyt kaikkea osaamistaan Suomessa ja on osallistunut myös lukuisiin Palloliiton valmentajakoulutustilaisuuksiin.
Resursseissa
Sopivat liikuntatilat ovat olennainen resurssi. Uimahalleja ja muita liikuntatiloja rakennettaessa olisi tärkeää löytää keino, jolla jokin alue voitaisiin rajata monikansallisille naisille ilman että täytyy sulkea tila kokonaan. Kun järjestämme uintikursseja, rajattavien uimatilojen ja pukeutumiskoppien puute on iso ongelma. Joudumme usein turvautumaan yksityisiin tiloihin, vaikka rahaa on vähän. Hyvä suunta on se, että esimerkiksi Helsinki ja Espoo ovat kehittäneet kohderyhmän osallistamista suunnitteluun.
Niille urheiluseuroille, jotka ovat aidosti kiinnostuneita monikansallisten liikuttamisesta, olisi hyvä löytää tukea – kyse olisi todella pienistä rahoista.
Haasteensa muodostaa sekin, että toimimme Monaliikussa projektirahoituksen turvin. Perusrahoitus lisäisi joustavuutta kokeilla uusia ideoita ja reagoida ympäristön muutoksiin.
Vinkki
Urheilujärjestöjen johdossa Suomessa vain joka kolmas on nainen. Mitä tästä sanoisit urheilujohtajakollegallesi?
Yhdessä, vain yhdessä voimme tehdä muutosta.
Oma tiesi urheilujohtajaksi?
Olen aina ollut jollain tapaa sisällä urheilun maailmassa. Sen aikaisessa Romaniassa Olympiakisojen katsominen oli tärkeä mahdollisuus nähdä mitä maailmalla tapahtuu. Positiivisuus on tärkeää ja sen kokeminen, että me pystymme muutokseen. Perheen tuki on merkinnyt työuralla, mutta etenkin naisverkostojen tuki ja kannustus ovat antaneet tärkeällä tavalla energiaa ja tietoa.
TEKSTI: EILA RUUSKANEN-HIMMA
Miten paremmin -juttusarja on osa 17.5.2022 Tehdään enemmän, tehdään paremmin -urheilun tasa-arvotapahtumaa. Sen järjestävät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke yhteistyössä Yle Urheilun ja Helsingin kaupungin kanssa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Ilmoittaudu mukaan tästä. #TasaArvoTeot
Euroopan komissio julkisti maaliskuussa 2022 urheilun tasa-arvosuositukset.