Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat valmiita sitoutumaan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävän lain säätämiseen tulevalla hallituskaudella. Asia selviää Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoomukselle, SDP:lle, perussuomalaisille, keskustalle, vasemmistoliitolle, vihreille, RKP:lle, KD:lle, Liike Nytille ja Feministiselle puolueelle lähettämästä kyselystä. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn.
Kyselyyn vastanneista puolueista RKP pitää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävää lakia varteenotettavana vaihtoehtona ja muut puolueet sitoutuvat laajasti sen säätämiseen. Laki tarvitaan väkivaltaa kokeneiden moniammatillisen tuen varmistamiseksi sekä hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion välisen yhteistyön kuntoon saamiseksi väkivaltatyössä.
Kaikki vastanneet puolueet kannattivat tasa-arvoisen ulkopolitiikan ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämistä Suomen ulkopolitiikan painopisteenä. Naisjärjestöjen Keskusliitto on vaatinut sukupuolten tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan käyttöön ottamista. Myös isien perhevapaiden käytön lisäämistä ja hoivavastuun tasaisempaa jakautumista oltiin valmiita edistämään laajasti.
“Tasa-arvo on vakaiden ja demokraattisten yhteiskuntien perusta. Kriisiaikoina on erityisen tärkeää, että kaikki puolueet ovat laajasti sitoutuneet edistämään tasa-arvoa niin kotimaassa kuin ulkopolitiikan painopisteenä. Lähisuhdeväkivallan ennaltahkäisyä selkiyttävä laki olisi yksi konkreettinen teko kohti kaikille turvallisempaa Suomea”, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.
Tasa-arvon systemaattinen edistäminen vaatii turvattuja resursseja. Puolueista Kokoomus, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Feministinen puolue lupasivat sitoutua edistämään naisjärjestöjen pitkäjänteisen työn rahoituksen turvaamista. Keskusta ja KD vetoavat valtiontalouden tilanteeseen ja julkisten menojen tasapainottamiseen. Naisjärjestöjen lakisääteisen tuen nykytaso valtiontalouden kehyksessä kattaa vain puolet vuosien 2020–2023 rahoitustasosta. Naisjärjestöjen tuki on promillen tuhannesosa valtion budjetista.
“Naisjärjestöjen Keskusliitto on hyvillään siitä, että puolueet sitoutuvat näin vahvasti tasa-arvon edistämiseen ja naisjärjestöjen työn tukemiseen. Tehtävämme on hallitusohjelmaneuvotteluissa pitää huoli siitä, että puolueet lunastavat nämä lupauksensa”, Sirén toteaa.
Puolueilta kysyttiin myös, mihin muihin tasa-arvotavoitteisiin ne ovat valmiita sitoutumaan. Kaikki puolueet nimesivät useita tavoitteita. Yhteisenä teemana nousi työelämän segregaation ja palkkaepätasa-arvon purkaminen.
Kaikki Naisjärjestöjen Keskusliiton kyselyyn vastanneiden puolueiden vastaukset löytyvät täältä. Puolueet vastasivat kyselyyn helmikuun 2023 lopulla.
Lisätietoja:
Anniina Vainio, vaikuttamisen päällikkö, [email protected], puh. 050 388 8868
Salla Kajanmaa, viestinnän asiantuntija, [email protected], puh. 050 475 4667
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.