– Sukupuolten tasa-arvon rooli on todella suuri Kansainvälisen olympiakomitean strategiassa. Järjestön jäsenistä lähes 40 prosenttia on naisia. Pidän kehityssuuntaa tärkeänä esimerkkinä kaikille kansallisille olympiakomiteoille, sanoo Suomen yksi vaikutusvaltaisimmista urheilujohtajista Emma Terho.
Emma Terho on Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) hallituksen jäsen ja KOK:n vaikutusvaltaisen urheilijakomission puheenjohtaja. Terho on Suomen Olympiakomitean hallituksessa ja ainut nainen Suomen Jääkiekkoliiton hallituksessa.
Kauppatieteiden maisteriksi kouluttautunut Terho työskentelee pankkialalla, tällä hetkellä maksukorttien parissa. Ennen urheiluvaikuttajan uraansa hän on pelannut jääkiekkoa viisissä Olympiakisoissa ja myös USA:ssa ja Venäjällä. Hän oli jo 16-vuotiaana naisleijonana voittamassa pronssia Naganossa. Parhaillaan Terho valmentaa lapsensa jääkiekkojoukkuetta.
Terho luistelee harvinaisen luontevasti pyramidimaisen urheilurakenteen eri kerroksissa. Valmentajana hän on kiinni juniorijoukkueen arjessa. Jääkiekkoliiton hallituksessa päätösten prosessit ovat jo pidempiä ja tuloksia ei näe heti, mutta ympäristö on aika selkeä ja yhtenäinen ja hän on osa jääkiekkoperhettä.
Olympiakomitean 120 jäsenjärjestön yhteisö on monirypäleisempi. Jäsenten tarpeet ovat erilaisia, pienille lajeille kattojärjestö on merkittävä ja isot lajit ovat omavaraisia. On paljon myös yhteisiä yhteiskunnallisia asioita, kuten lapsen, nuoren ja huippu-urheilijan arjen olosuhteisiin vaikuttaminen.
KOK:n tasolla maisema monimutkaistuu järjestön koon ja etenkin kulttuurierojen kautta. Virallisesti tunnistettujen urheilujärjestöjen kautta KOK:n toiminnassa on enemmän jäsenvaltioita kuin Yhdistyneissä Kansakunnissa (206/193). Järjestön jäsenet (104) ovat luonnollisia henkilöitä. Jäsenpohja muodostuu henkilöjäsenistä ja tietystä määrästä mandaattihenkilöitä eri maiden kansainvälisistä lajiliitoista tai instituutioista, kansallisista olympiakomiteoista, urheilijajäsenistä ja lisäksi on kunniajäseniä. Jäsenet, kuten suomalaisjäsen Sari Essayah, ovat KOK:n edustajia omissa maissaan eivätkä maansa edustajia KOK:ssa. Urheilijakomisson puheenjohtaja on automaattisesti KOK:n hallituksen jäsen.
– Sari Essayahin kanssa edustamme KOK:ta Suomen Olympiakomiteassa, Terho sanoo.
Kansalliset olympiakomiteat eivät ole KOK:n jäseniä, vaan osa kansainvälistä olympialiikettä, jota säätelee perusasiakirja ”Olympic Charter”. Se ohjaa olympiarenkaiden brändin kautta ja vaikuttaa myös kansallisen järjestön hallintorakenteeseen. KOK:n jäsenet ovat maansa komitean hallituksessa. Toissa kesän päätösten myötä hallituksissa tulee aina olla myös urheilijajäseniä. KOK:n rahoituspohja on täysin yksityinen. Olympiarenkaat on maailman tunnetuimpia urheilubrändejä. KOK:n suurin tulolähde on olympiakisat, joiden tuloista suurin osa (73 %) muodostuu lähetysoikeuksista. Kisojen tuloista järjestö jakaa valtaosan (90 %) eteenpäin. KOK jakaa joka päivä arvioituna noin 3,4 miljoonaa dollaria (3,2 milj. euroa) ympäri maailmaa kansallisille lajiliitoille, olympiakomiteoille, kisajärjestäjille ja urheilijoille ja ylläpitää solidarisuusrahastoa. Erillisen säätiön kautta järjestö tukee pakolaisurheilijoita, nyt myös ukrainalaisia.
– KOK:ssa on maita, joissa urheilu on keino nousta köyhyydestä ja pelastaa lapsen elämä. Maailma nähdään hyvin eri tavalla köyhän maan pienessä lajissa kuin vaikkapa isossa lajissa Saksassa tai muussa länsimaassa. Esillä olevia asioita on KOK:ssa todella paljon, iso osa päätöksistä suuntaa pidemmälle tulevaisuuteen mutta samalla oikeastaan koko ajan on jossain ikään kuin tilanne päällä.
– Toisaalta vaikutusmahdollisuuksien mittakaava on iso. Voi nähdä, mitä hyvää urheilu parhaimmillaan saavuttaa esimerkiksi tasa-arvokysymyksissä. Urheilu on ollut todella miehinen paikka, mutta siinä suhteessa KOK on muuttunut paljon.
Olen siinä roolissa, että voin viedä aloitteita eteenpäin KOK:ssa.
– Osa KOK:n päätöksistä vaikuttaa suoraan suomalaiseen huippu-urheiluun, kuten se missä kisat ovat, mitä lajeja ja minkälaisia tapahtumia kisoissa on. Kisoista saatavia tuottoja ohjataan kansallisten olympiakomiteoiden käyttöön edelleen jaettavaksi ruohonjuuritasolle. Solidaarisuusrahastosta tuetaan projekteja ja yksittäisiä urheilijoita suoraan stipendien kautta. Kansallisissa olympiakomiteoissa on myös itsenäisiä elementtejä.
– KOK:n päätöksenteossa aloitteet ovat keskeisessä roolissa. Aloitteista iso osa valmistellaan erilaisissa komissioissa. Niistä tehdään esityksiä hallitukselle ja yleiskokoukselle. Itse toimin urheilijakomission puheenjohtajana sekä jäsenenä olympiakisojen ohjelmavaliokunnassa, WADAssa, oikeudellisten asioiden komissiossa ja roolini kautta myös KOK:n ja Olympic channellin hallituksissa. Olen siinä roolissa, että voin viedä aloitteita eteenpäin. Jokaisessa KOK:n komissiossa on yksi jäsen urheilijakomissiosta. Käsittelemme johtamassani komissiossa vähän joka puolelta tulevia asioita ja se lisää vaikutusmahdollisuuksia. Mitä paremmin aloite on valmisteltu keskustelujen kautta, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on toteutua.
Sukupuolten tasa-arvo. – Sukupuolten tasa-arvon rooli on todella suuri KOK:n nykyisessä strategiassa. Agenda2020 myötä naisten määrää on nostettu esimerkiksi KOK:n hallinnossa. KOK jäsenistä 39 prosenttia on naisia. Pidän kehityssuuntaa tärkeänä esimerkkinä kaikille kansallisille olympiakomiteoille. KOK:n pitää pystyä toimimaan tasa-arvoisten päätöksentekoprosessien esimerkkinä.
– Naisurheilijoiden määrä olympiakisoissa ei peilaudu siihen, että maailman urheilijoista puolet olisi naisia, mutta KOK:ssa on tehty strateginen valinta, että KOK olisi tässä suunnannäyttäjä, joten esimerkiksi olympiakisoissa pitää olla yhtä paljon mitaleja jaossa naisille ja miehille. Tasa-arvo on tässä ehdoton kriteeri. Kisaohjelma on vahva vaikuttamisen keino. Kun kisojen ohjelmaa ja lajeja valmistellaan, arvioidaan naisten asemaa, samaten kuten MM-kisoissa on lisätty naisten sarjoja ja naisten osallistumista. Rakenteellisten muutosten kautta voidaan lisätä naisten urheilua.
– KOK:lla on todella suuri vaikutusmahdollisuus kansallisiin asioihin kisaohjelman kautta. Naisten määrää on nostettu järjestelmällisesti. Tokion ja Pekingin olympiakisoissa oltiin ensimmäistä kertaa sillä tasolla, että noin puolet urheilijoista oli naisia. Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisissa kilpailee yhtä paljon miehiä ja naisia.
– Olympic Charterissa ei vielä ole kirjattu sukupuolten tasa-arvoon pakottavia kiintiöitä, mutta kahdesta urheilijaedustajasta jo on. Euroopan olympiakomiteassa (EOC) tehtiin vuonna 2020 – vahvasti Suomen aloitteesta – sääntömuutos, jonka mukaan järjestön hallituksessa tulee olla 30 prosenttia miehiä ja naisia. Tämä on kirjattu myös Suomen Olympiakomitean sääntöihin.
– Maailmanlaajuisesti kiintiötä mietittäessä on otettava huomioon maiden tasa-arvon lähtötasot. Maissa, joissa naiset eivät saa urheilla tai toimia päätöksentekijöinä heitä on nolla prosenttia (0%), jo 10 prosenttia olisi edistystä, mikä ei taas ohjaa Euroopan maita. Ehkä määrätavoitteiden pitäisi olla tällä hetkellä maanosakohtaisia. KOK:ssa on toistaiseksi lähdetty liikkeelle sukupuolten tasa-arvon vahvoista suosituksista, taustavaikuttamisesta ja kisaohjelmien kaltaisesta ohjausvoimasta.
Miten paremmin sukupuolten tasa-arvoa Suomessa, Emma Terho? Entä mitä sanot Olympiakomitean kriisistä?
Päätöksenteossa
Olen nyt ainut nainen Jääkiekkoliiton hallituksessa – eikä siellä toistaiseksi ole ollut muita naisia – toivottavasti tulevaisuudessa on useampia. Kun pohditaan kiintiöiden lisäämistä maassamme, olisi keskeistä saada tulos, että kaikissa lajiliitoissa olisi enemmän kuin yksi (1) molempia sukupuolia hallituksessa.
Suomessa pitää rohkaista osaavia naisia siihen, että he lähtevät tavoittelemaan urheilun tehtäviä. Uralla ei ensimmäisenä hakeuduta puheenjohtajaksi, vaan pitää olla kokemusta esimerkiksi hallitustyöskentelystä. On tärkeä tukea ja sparrata kandidaattia, jotta hänellä on hyvä valmius lähteä hakemaan tehtäviä.
Osaavia naisia pitää saada jäämään mukaan urheiluun ja motivoitumaan. Moni urheilu-uraansa lopettava nainen miettii kriittisesti, mihin hän käyttää aikaansa. Luottamustoimesta ei saa palkkaa, joten sen on motivoitava muuten. Alku on saatava sellaiseksi, että osaava nainen kiinnostuu ja jää mukaan. On hienoa, että nyt operatiivisina johtajina on aloittamassa useampikin nainen lisää.
Kun paikkoja on tarjolla, niistä on osattava vinkata myös naisille. Kun nainen on sisällä urheilussa, hän tietää paremmin kertoa avoimesta paikasta toisille naisille ja valitsijalle. Mitä enemmän urheilujärjestöihin saadaan eri sukupuolia, sitä enemmän tehtävään löytyy sopiva henkilö ja tekijälle sopiva paikka.
Verkostoapu on tärkeää. Valitulla päätöksentekijällä on oltava riittävä tuki ja sparraus – häntä ei pidä jättää yksin. Itse olen saanut paljon tukea sekä naisilta että miehiltä. On tärkeää, että on joku, jonka kanssa sparrata.
Näen, että yhteiskunta on muuttunut ja muuttumassa niin, että ei ole merkitystä mitä sukupuolta olet. On tärkeä saada urheilun päättäjät oivaltamaan tämä.
Olympiakomitean kriisi. Kriisi herättää arvioimaan, miten halutut asiat toteutuvat käytännössä ja tehdäänkö oikeasti asioita niin viimeisen päälle kuin pitäisi. Pitää pysähtyä tarkastelemaan, mitä pitää tehdä paremmin, mitä virheitä on tehty ja oppia. Se arvokas työ mitä Olympiakomiteassa on tehty tasa-arvon eteen, kuten ohjelmissa ”Johtaa kuin nainen” tai ”Valmentaa kuin nainen” tai ”Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä”, ei ole heitetty hukkaan.
Kriisi ei tarkoita, että kaikki olisi huonosti. Kriisi on herätys, että jokaisen pitää pystyä tarkastelemaan kentän tasolta asti omia toimintatapojaan, muuten käy klassisesti, että ”kulttuuri syö strategian aamupalaksi”. Olemme muuttuneessa tilanteessa, kun puhe kentällä on aidosti muuttunut. Meidän jokaisen urheilussa toimivan pitää vahvemmin miettiä, olenko oikeasti puuttunut jokaiseen tilanteeseen, miten itse puhun, miten näen tilanteet ja kuinka paljon nostan asioita esiin. Halutut asiat pitää saada siirrettyä paperilta aidosti toimintatapaan ja se on jokaisen meidän mukanaolevan asia.
Valmennuksessa
Olympiakisojen kisaohjelmat ovat vahva ohjaava keino edistää sukupuolten tasa-arvoa, sillä maiden joukkueissa on oltava naisia. Valmentajien ja taustahenkilöiden naisten määrä ei kuitenkaan ole lähelläkään puolta kisoissa. Vielä Riossa 2016 olympiakisoihin akkreditoituneista valmentajista vain joka kymmenes oli nainen (11 %).
KOK:ssa on käynnissä erilaisia ohjelmia naisten määrän kasvattamiseksi laajemminkin. Vuonna 2018 valmistui sukupuolten tasa-arvosta kirjallisuuskatsaus ja suositusasiakirja ”IOC Gender Equality Review Project”. Asiakirjassa on tilastojen lisäksi suosituksia, kuten kilpailumuodot, asut, välineet, toimitsijat, valmentajat, paikat ja pelikentät, kilpailuaikataulut, lääketieteelliset testit ja turvallisuus, häirintä ja hyväksikäytöltä suojelu, kilpailunjälkeinen ura, sekä suosituksia medianäkyvyydestä rahoitukseen ja hallintoon. Kehitysprojektissa toteutetaan nyt suositusten mukaisia toimenpiteitä ja taustalla on eri maiden asiantuntijakeskustelut.
Muitakin hyviä etenemisiä on. Mielenterveyden neuvontapalvelu ”The Mentally Fit Helpline” 70 kielellä oli urheilijoiden ja taustajoukkojen käytössä Pekingin talvi- ja paralympialaisissa. Siihen vastattiin vuorokauden joka tunti. KOK julkaisi vuonna 2021 myös mielenterveyden työkalupakin ”IOC Mental Health in Elite Athletes toolkit”. Se tarjoaa urheilijoille ja hänen lähellään toimiville työkaluja edistää urheilijoiden terveyttä ja henkistä hyvinvointia. Samalla herätetään tietoisuutta mielenterveydestä ja koulutetaan siihen, että mitä paremmin ihminen voi, sitä parempi urheilija hän on. Hyvinvoinnin tulee olla ytimessä.
Mitä paremmin ihminen voi, sitä parempi urheilija hän on.
Mediassa
Olympiakisojen urheilijakiintiöissä on nostettu naisten määrää; naisten ja miesten urheilijamäärät ovat nykyisin lähellä toisiaan. Kun naisia näkyy enemmän kisoissa, se tarkoittaa, että myös media- ja lähetysaikaa tulee enemmän.
Muutama vuosi sitten on startannut muun muassa projekti, jossa kisaohjelmien suunnittelua käydään läpi alusta lähtien lajien sijoitteluun asti. Esimerkiksi niin, että ovatko naisten lajit tiistaina aamupäivässä vai lauantaina iltapäivässä tai illassa? Tämä vaikuttaa potentiaalisiin katsojamääriin. Myös mediaseurantaa tehdään, kuten minkälaisia juttuja ja kuvakulmia kisoista on tehty.
Medianäkyvyys on tärkeä keino viedä viestejä tasa-arvosta. Tokion Olympialaisissa 2021 lipunkantajana piti olla ensimmäistä kertaa sekä nainen että mies. Kisoissa oli paljon maita, joissa nainen ei aiemmin ollut ollut näin näkyvällä paikalla. Urheilun avulla voidaan mennä yhteiskuntaan, jossa tasa-arvo yhteiskunnassa on paljon huonommalla tolalla kuin urheilussa.
Urheilutapahtumilla ja niihin liittyvillä kohtaamisilla voidaan edistää tasa-arvoa paikallisella tasolla. Myös kisadelegaatioiden kokoonpanoissa tulee nykysääntöjen mukaan olla vähintään yksi mies ja yksi nainen.
Resursseja
KOK edistää sukupuolten tasa-arvoa kisatoteutusten kautta sekä erilaisten ohjeistusten, ohjelmien ja suositusten sekä oman esimerkin kautta. Kisaohjelmien vaikutusvalta on vahva, sillä lajit haluavat olla mukana ja saada hyvän näkyvyyden. Se pakottaa lajit ja maat siihen, että myös naisia on mukana.
Jos KOK:lta haetaan rahoitusta johonkin tiettyyn projektiin, yksi vahva arviointikriteeri on sukupuolten tasa-arvo.
Kisaohjelmien vaikutusvalta on vahva
Vinkkejä
Liikunnan ja urheilun tasa-arvoraportin 2021 mukaan urheilujärjestöjen johdosta Suomessa vain joka 3. on nainen. Mitä tästä sanoisit urheilujohtajakollegallesi?
Kysyisin ensin, että mitä ominaisuuksia johtajalta tarvitaan. Jatkaisin sitten, että voisiko näitä ominaisuuksia löytyä yhtä hyvin naisilta kuin miehiltä. Mikä saisi hänet kannattamaan naista puheenjohtajaksi? Olisiko hänellä mielessään osaava nainen tehtävään?
Mitkä tekijät ovat edistäneet omaa urakehitystäsi ja tietä vaikuttajaksi?
Ehdottomasti se, että olen saanut rohkaisua. Kun olen ollut jääkiekkojoukkueen nuorin, ympärilläni on ollut vahvoja naisia ja esimerkkejä. Olen voinut kasvaa siinä ympäristössä.
Olen myös ollut ympäristössä, jossa asiat voisivat olla paremmin. Olen nähnyt epäkohtia ja sitä kautta on syntynyt halu vaikuttaa siihen, että tilanne paranee. Toisaalta positiivisuuden kautta ajatellen olen saanut ystävyyssuhteita ja hyviä kokemuksia, jotka tukevat ja kannustavat, että mene tekemään tälle asialle jotain.
Entistä enemmän olen huomannut, miten tärkeää on, että on joku, jonka kanssa voi tarvittaessa sparrata, johon luottaa ja joka on ollut samassa asemassa, jolloin hän hahmottaa ympäristön, jossa toimitaan. Tuki on sitä tärkeämpää, mitä haastavampaa työ on ja mitä enemmän on luottamuksellisia asioita. Verkosto on itselleni todella tärkeä.
Vinkkini uralle on, että koska luottamustehtävissä tulee väistämättä eteen ristiriitaisia tilanteita, kannattaa etsiä henkilöitä tai taho, jonka kanssa voit sparrata. Mieti mikä sinulle itsellesi on tärkeää ja mitkä ovat omat motiivisi. Jos koet asian itsellesi tärkeäksi, niin sitten vain lähde rohkeasti mukaan ja vaikuttamaan.
Urheilussa on mielettömiä ihmisiä, urheilun intohimo yhdistää. Urheilussa oppii laajentamaan omia ajatuksiaan ja saa uusia oivalluksia. Itseäni pitää mukana urheilun intohimo ja se, miten urheilu yhdistää ja miten hienoa se parhaimmillaan on.
Fakta on myös se, että on paljon hetkiä, jolloin tekeminen ei ole yksinkertaista tai helppoa. Liikunta on itselleni ehdoton juttu palautumisessa. Usein on myös hyvä nukkua yön yli ja miettiä eikä joutua panikoivaan moodiin. Näin ei tule tehtyä asioita, joiden korjaaminen vie paljon aikaa.
Kaiken keskellä urheilujohtajan on nähtävä kokonaiskuva ja hänellä on oltava valmius tehdä päätöksiä, jotka eivät kaikkia miellytä.
Haastattelu tehtiin kävellen, jotta kaiken keskellä Emma Terholle löytyi aikaa omaan liikuntaan. Askeleet rapsahtivat Nuuksion luontopoluilla.
TEKSTI: EILA RUUSKANEN-HIMMA
Miten paremmin -juttusarja on osa 17.5.2022 Tehdään enemmän, tehdään paremmin -urheilun tasa-arvotapahtumaa. Sen järjestävät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke yhteistyössä Yle Urheilun ja Helsingin kaupungin kanssa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Ilmoittaudu tästä mukaan. #TasaArvoTeot
Euroopan komissio julkisti maaliskuussa 2022 urheilun tasa-arvosuositukset.