Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta koskevaan esitykseen tuntuvia muutoksia. Ehdotus ei vahvista suostumuksen asemaa raiskauksen tunnusmerkistössä ja määrittelee valta-asemaa hyväksi käyttämällä tehdyt seksuaalirikokset raiskausta lievemmiksi. Lisäksi esitys heikentää lasten asemaa seksuaalisen väkivallan uhreina. Kyseessä on naisjärjestöjen pitkään esittämä ja odottama uudistus, johon myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat. Valitettavasti uudistus ei työryhmän esittämässä muodossa täytä sille asetettuja odotuksia ja kansainvälisiä velvoitteita.
Työryhmän tehtävänä oli vahvistaa suostumuksen asemaa raiskauksen tunnusmerkistössä. Esitetty raiskaussäännös ei kuitenkaan ole selkeästi suostumukseen perustuva vaan muistuttaa nykyistä väkivaltakeskeistä säännöstä. Myöskään sitä, mitä vapaaehtoisuudella tarkoitetaan, ei ole työryhmän lakiehdotuksessa määritelty. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, ettei ehdotetulla uudistuksella tosiasiassa muuteta nykyistä oikeustilaa paremmaksi vaan otetaan tasa-arvon takapakkia.
”Uudistus tulee tehdä siten, että seksuaalirikokset perustuvat suoraan vapaaehtoisuuden puutteelle kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden mukaisesti ja uhrien oikeussuoja paranee”, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Pidämme välttämättömänä, että lainsäädännöllä suojellaan heikoimmassa asemassa olevia. Mietinnössä on valitettavasti unohdettu haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten suojelu.”
Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että seksuaalisena hyväksikäyttönä määritellyt tilanteet on siirrettävä raiskauksen ja seksuaalisen kajoamisen rikosnimikkeiden alle. Valta-aseman hyväksikäyttö estää uhria muodostamasta tahtoaan vapaasti. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että vaikutukset etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin tyttöihin ja naisiin tulee arvioida kattavammin. Erityisesti vaikutukset vammaisiin naisiin ja tyttöihin on arvioitava perusteellisesti.
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että lapsenraiskauksen alaikärajaa tulee nostaa ehdotetusta 12 vuodesta 15 vuoteen Ruotsin mallin mukaisesti ja myös 16–17-vuotiaiden oikeussuojaa parantaa. Keskusliitto ei hyväksy, että 12–15- ja 16–17-vuotiaiden lasten, erityisesti tyttöjen, asemaa seksuaalisen väkivallan uhreina heikennetään.
”Työryhmän esitys heikentää lasten asemaa, vaikka sen tarkoituksena oli parantaa sitä. 12–15-vuotiaiden tulee saada olla lapsia. Heidän tulee saada seurustella keskenään, jos niin haluavat, eikä sitä tarvitse säännellä tällä tavalla”, toteaa Naisjärjestöjen Keskusliiton oikeudellisen toimikunnan puheenjohtaja, rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen. ”Ruotsin seksuaalirikoslainsäädäntö on uudistettu vuonna 2018 tälle vuosituhannelle. Suomen työryhmän mietintö on valovuosien päässä siitä eikä ota kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita huomioon.”
Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt muutettavaksi rikoslain seksuaalirikoksia koskevat säännökset. Työryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman mukaisesti valmistella seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jonka lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Naisjärjestöjen Keskusliitto jätti lausuntonsa oikeusministeriön seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta koskevasta mietinnöstä 30.9.2020.