Hyppää sisältöön

Eija Jämbäckin blogi Tilma Hainarista

Feminismiä, moraalia, rotuhygieniaa ̶ Tilma Hainari naisten asialla meillä ja muualla

Kun kohtasin ensimmäisen kerran englanninopettaja Tilma Hainarin erään naisjärjestön arkistossa, mielenkiinnon siemen alkoi itää ja kypsyi lopulta väitöskirjaksi asti. Jo alkuvaiheessa minulle selvisi, että kyseessä oli merkkihenkilö. Monitoiminainen Hainari vaikutti aktiivisesti parissakymmenessä järjestössä, mutta tärkeimmän elämäntyönsä hän teki Suomen naisten kansallisliiton (nykyisin Naisjärjestöjen Keskusliitto) puheenjohtajana 1914 ̶ 1937.  Hainarin puheenjohtajakaudesta tuli 23 vuotta kestänyt menestystarina.

Tilma Hainaria koskevan aineiston analysoiminen avasi näköalan vannoutuneen naisasia-aktivistin aatemaailmaan, jonka hän toi mukanaan naisten kansallisliittoon. Hainari ymmärsi feminismin avarasti ja sisällytti sen piiriin esimerkiksi siveellisyys-, kasvatus- ja sivistysaatteet. Hainarin mukaan liiton johtotähtenä loisti kultainen sääntö, kristillisen etiikan peruskallio. Se kutsui ja velvoitti liittoa toimintaan yhteisen hyvän puolesta.

Hainarin suvereenilla johdolla liitto vakiinnutti asiantuntija-asemansa erityisesti naisia koskevissa asioissa. Liiton kantaa tiedusteltiin ja siltä pyydettiin lausuntoja silloin, kun yhteiskunnassa haluttiin kuulla naisten mielipiteitä.  Liitto itse ylläpiti aktiivista vuorovaikutusta viranomaisten, hallituksen, porvarillisten puolueiden naiskansanedustajien ja lakeja valmistelevien tahojen kanssa. Hainarin kaudella liitto esitti kerta toisensa perään modernit vaatimukset naisten oikeuksista ja tasa-arvoisesta asemasta perheessä, yhteiskunnassa ja lainsäädännössä.

Monet epäkohdat jäivät ratkaisematta jopa vuosikymmeniksi, koska Hainarin mielestä naisilla ei ollut tarpeeksi vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa heidän aloitteensa olivat ”hätähuutoja”, mutta jäivät usein ”huudoiksi korvessa”, koska miehet vallan saleissa eivät piitanneet niistä. Vaikka naisten ei ollut helppoa saada ääntään kuuluville, peräänantamaton Tilma Hainari onnistui toimimaan naisten äänitorvena. Aktiivisuus julkisena puhujana ja kirjoittajana tekivät hänestä naisten mielipidejohtajan, jota kuunneltiin ja joka pystyi ainakin jossain määrin vaikuttamaan sekä yleiseen mielipiteeseen että yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Myös valtiovalta arvosti Hainarin yhteiskunnallista asiantuntemusta. Hänet kutsuttiin eduskuntaan ainoana naisena, kun eduskunta kuuli spesialisteja sterilointilain säätämisen yhteydessä. Valtion kieltolakikomiteaan Hainari kutsuttiin ainoana naisjäsenenä ja Yhdysvalloissa hän tutustui maan sterilointilainsäädäntöön Suomen hallituksen edustajana. 

Tekemäni tulkinta Hainarin elämäntarinasta nostaa sen keskipisteeseen siveellisyyden, joka oli Hainarille aatteiden aate, ylittämätön kuningasajatus. Hänelle kansalaisten siveellisen tason kohottaminen oli kansakunnan menestymisen tae.  Tuolloin siveellisyys merkitsi lähinnä oikean elämisen tavan mallia ja sukupuolimoraalin puhtautta. Naisten kansallisliitossa Hainari oli avainasemassa siveellisyystyön linjaajana ja suunnannäyttäjänä. Hänen johdollaan moraalinkohottamispyrkimykset saivat liitossa merkittävän roolin ja siveellisyystyöstä tuli sen laajin työala. Koska aikakauden yleisen ajattelutavan mukaan naisten tuli toimia yhteiskunnan moraalisena selkärankana, heidän moraalinsa valvominen nousi toiminnan keskukseen.

Kielitaitoinen ja valveutunut Tilma Hainari seurasi kansainvälisiä aatevirtauksia ja oli tuomassa kansallisliittoon moraalikysymysten ratkaisemiseksi uudenlaisia, tehokkaina pidettyjä menettelytapoja, joita moderni tieteenala rotuhygienia näytti tarjoavan. Hainarin johdolla lakikomitea käsitteli siveellisyyskysymyksiin liittyviä lakeja rotuhygienian kannalta ja siveellisyyskomitea otti ohjelmaansa rotuhygienian edistämisen. Moraalivalistusta pidettiin ensisijaisena vaikutustapana, mutta sen ei katsottu tehoavan niihin, jotka poikkesivat yhteiskunnan normeista. Heihin tuli soveltaa rotuhygienian kontrollikeinoja eristämistä, avioliittokieltoja ja sterilointia. Osoitan väitöskirjassani, että Hainarin mukaan yksilön oikeudet saivat väistyä, kun kansakunnan etu vaati. Hän ajatteli toimivansa hyvässä tarkoituksessa ja piti rotuhygienian toimenpiteitä maailmanparannuspyrkimyksinä, joiden tavoite oli edistää kansakunnan onnea ja menestystä.

Merkittävä osa puheenjohtajan työtä oli edustaa Suomen kansallisliittoa kansainvälisessä naisten kattojärjestössä ja samalla tehdä nuorta valtiota tunnetuksi. Eri maiden kansallisliittojen yhteistyö avarsi näköaloja ja henkistä ilmapiiriä, kun Tilma Hainari toi maailmalta liitolle uusia verkostoja, vaikutteita, tietoja ja taitoja. Kansainvälisen naisten liiton pyynnöstä hänet nimitettiin Kansainliiton Suomen edustajistoon maan ensimmäisenä naisena. Hainarin kansainvälinen asema oli merkittävä etenkin Suomen naisille. Hänen katsottiin ”avanneen ikkunat suureen maailmaan”. Kun kirjailijaryhmä Tulenkantajat kehotti avaamaan ikkunat Eurooppaan, Hainari ulotti suomalaisten naisten vaikutusalan maailmanlaajuiseen toimintaan asti.

Ajan kielipoliittisen taistelun keskellä naisten kansallisliitto poikkesi valtalinjasta, koska sillä oli sekä ruotsin- että suomenkielisiä jäsenjärjestöjä. Tilma Hainari toimi sillanrakentajana ja sovitteli niiden välisiä ristiriitoja.  Hänen monitahoisessa persoonassaan oli toisaalta ehdottomuutta, toisaalta yhteistyökykyä ja joustavuutta. Hainarin omistautuminen ja anti naisten kansallisliitolle oli huomattava. Hän toimi liiton puheenjohtajana ja sen kolmen alakomitean puheenjohtajana. Liitossa puheenjohtajaa pidettiin korvaamattomana ja katsottiin, että hän teki siellä suurimman työn. Keinot ja tavoitteet elävät ajassa, mutta eräänlaisena Tilma Hainarin perintönä voinee nähdä nykyisen Naisjärjestöjen Keskusliiton ymmärryksen naisasian moninaisuudesta ja tasa-arvotyön meillä ja muualla.

Kirjoittaja on teologian tohtori Eija Jämbäck, jonka väitöskirja ”Siveellisemmän Suomen puolesta – Tilma Hainari uskonnollisena moraalireformistina ja rotuhygienian edistäjänä 1904-1934” käsittelee laajasti Tilma Hainarin elämää.


Kommenttipuheenvuoro:

Onnittelemme Eija Jämbäckiä Tilma Hainarin uraa ja ajatuksia käsitelleestä väitöskirjasta. On meille hyvin tärkeää, että naisjärjestöjen historiaa tutkitaan ja sitä tunnetaan. Olemme saaneet väitöskirjasta arvokasta tutkittua tietoa. Ja samalla sitä yhteiskunnallista ajankuvaa, jossa myös naisjärjestöt ovat tuolloin toimineet. Samalla saamme huomata, että ajatuksemme ja maailmamme on kovin muuttunut Tilma Hainarin ajoista. Naisjärjestöjen Keskusliitto tuomitsee kaiken rasismin ja kaikki ihmisoikeusloukkaukset ja pyytää anteeksi osallistumistaan rotuhygienian tukemiseen 1900-luvun alussa.

Tämän hetken Naisjärjestöjen Keskusliiton arvomaailma korostaa naisten asemaa, sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä 67 jäsenjärjestön kanssa. Visiomme on ”Osaavat ja vaikuttavat naiset vaalivat ja rakentavat yhteistyössä tasa-arvoista ja kestävää yhteiskuntaa.” Korostamme avoimuutta, yhdenvertaisuutta ja rohkeutta. Toimimme ja vaikutamme kaikkien naisten asialla. Painotamme kaikessa toiminnassa järjestömme monimuotoisuutta niin jäsenistössä kuin hallituksenkin työskentelyssä. Toimintamme on vahvasti ihmisoikeusperustaista ja seuraamme tarkasti muiden Pohjoismaiden ja Euroopan unionin tasa-arvopolitiikkaa, YK:n naisten asema -toimikunnan työtä ja teemme yhteistyötä kansainvälisten naisjärjestöjen kanssa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto viettää tänä vuonna juhlavuotta 110 vuotta sitten perustetun järjestön kunniaksi. Ajattelemme, että olemme osa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen ketjussa. Viemme osaltamme naisten oikeuksien viestiä eteenpäin yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa, avoimin ja moninaisin tavoittein. Mitä olisikaan Suomi ilman naisia?

Terhi Heinilä, pääsihteeri

Naisjärjestöjen KeskusliittoKvinnoorganisationernas Centralförbund

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.