Heidi Pihlaja – Miten paremmin sukupuolten tasa-arvoa urheilussa?

– Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen ovat paitsi oikeita asioita tehdä, myös jalkapallon ja urheilun yhteisön kaupallisen kasvun ja kehityksen lähde, sanoo Heidi Pihlaja. 

– Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan sekä asiakkaat, kuluttajat että työntekijät ovat alkaneet vaatia brändeiltä entistä vahvempaa sitoutumista arvopohjaiseen työhön.

Yhteiskunnan muilla toimialoilla on menty isoin harppauksin eteenpäin verrattuna urheiluun. Tuntuu, että urheilusta puuttuu kokonaiskuva siitä, mitä haluamme yhteiskunnallisesti saavuttaa. Urheilussa olemme liikaa kiinni hankkeissa ja projekteissa, jotka eivät kuitenkaan kiinnity juurisyihin ja asenne- ja kulttuurimuutokseen. 

– Esimerkiksi yhdenvertaisuus on mielestäni niin perustavanlaatuinen teema, että sen on oltava syvällä organisaation toimintakulttuurissa. Ei voida ajatella, että meillä on tätä perustoimintaa, ja sitten erikseen järjestämme projekteja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon tai seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi. Tavoiteltujen arvojen on oltava strategian ytimessä.

Heidi Pihlajassa kohtaavat kokemus ja akateeminen puoli. Palloliitto on tehnyt arvokkaan rekrytoinnin vuonna 2019. Pihlajalla on takanaan mittava pelaajaura maajoukkueessa ja naisten pääsarjassa. Tampereen Ilveksen kasvatti on voittanut PK-35 Vantaan riveissä kolme Suomen mestaruutta. Hän on toiminut myös valmentajana sekä Helsingin Jalkapalloklubin (HJK ry) hallituksen jäsenenä. Kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuaan Pihlaja on toiminut liiketoiminnan konsulttina ja kehittäjänä. Työn ohella Pihlaja opiskelee nyt toista tutkintoa syventyen sosiologiaan ja sosiaalipsykologiaan, koska ne avaavat ihmisten välistä toimintaa. Kertynyt osaamispääoma on nyt täysillä jalkapallon kehitystyössä.

Mitkä kolme asiaa Heidi Pihlaja nostaisi kärkeen parannettaessa sukupuolten tasa-arvoa urheilussa?

• 1) Nostaisin sukupuolten tasa-arvon, ja laajemmin yhdenvertaisuuden, pois urheilun vastuullisuusohjelmien alta ja sijoittaisin sen strategian ytimeen, jota myös strategiamittareiden kautta seurataan. Myöhemmin se toivottavasti vakiintuu normaaliksi tavaksi toimia, ilman erillistä strategiapanostusta. 
• 2) Kiinnittäisin huomiota sekä median että urheiluperheen omaan rooliin – on kulttuuria luova arvovalinta, tuodaanko esimerkiksi mediayhtiöissä naisia ja miehiä yhtä lailla esiin sekä urheilijoina että urheilun asiantuntijoina ja muina toimijoina. Samanlailla on arvovalinta, että organisaatiot urheilun sisällä tuovat arvopohjaisia tavoitteitaan esiin myös viestinnällisillä valinnoilla ja luovat sitä kautta konkreettista toimintaa, jota juhlapuheissa esitetään.
• 3) Ministeriönkin suuntaan terästäisin katsetta; miten rahaa jaetaan liikunta- ja urheilujärjestöille ja miten arvioiden – minkälaisten mittarien kautta esimerkiksi sukupuolten yhdenvertaisuuden kehittymistä urheilun päätöksenteossa seurataan. 

Miten paremmin – Heidi Pihlaja?

Päätöksenteossa 

Johdon sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Jotta organisaation toiminta uudistuu ajan vaatimuksiin, vaaditaan johtajuutta. 

Palloliitossa tyttöjen ja naisten osallisuuden edistäminen on keskeinen osa liiton strategiaa. Puheenjohtajamme Ari Lahti puhuu julkisuudessa arvokkaalla tavalla jalkapalloperheen kuuluvan tytöille ja naisille, pojille ja miehille. Kehittämisessä on myös oltava systemaattinen.

Valitulla strategialla on ollut vaikutusta. Naisten maajoukkueen suosio, naisten huippujalkapallon medianäkyvyys ja kaupalliset kumppanuudet sekä seurojen aktiivisuus tyttöjen jalkapallon tarjoajina ovat kasvaneet. Erityisen hienoa on, että korona-ajasta huolimatta seuroissa pelaavien tyttöjen ja naisten määrä on kasvanut, jopa 16 prosentilla verrattuna aikaan ennen koronaa.

Norjan jalkapalloliitto valitsi (2022) ensi kertaa naisen puheenjohtajakseen, Lise Klavenessin. Liitto liputtaa avoimesti, että he haluavat ja tarvitsevat lisää naisia johtajiksi, tuomareiksi, valmentajiksi. Hallituksessa naisia on 50 prosenttia ja Ruotsissakin lähelle sitä. Palloliiton hallituksen kahdeksasta jäsenestä kaksi on naisia (25 %). 

Pidän tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvosta tai laajemmin yhdenvertaisuudesta tehdyt arvovalinnat näkyvät keskeisesti myös urheilun strategioissa ja mittareissa. Se on paitsi oikea asia tehdä, myös järkevää investointia tulevaisuuden kasvuun ja yhteiskunnallisessa kehityksessä mukana pysymiseen. Henkisesti on iso ero sillä, lähdemmekö toteuttamaan ”lakisääteistä velvoitettamme” vai rakentamaan kestävämpää ja yhdenvertaisempaa urheiluperhettä. 

Urheiluperheessä pitää olla mitattavia tavoitteita. Tässä me voimme olla paljon, paljon parempia. Ei voi olettaa, että mitään merkityksellistä tapahtuu, jos ei tarkasti tiedetä mitä tavoitellaan tai minkä mittareiden kautta onnistumista mitataan. 

Valmennuksessa

Euroopan jalkapalloliiton UEFA-valmentajakoulutetuista naisia on vain neljä prosenttia – mikä on karmaisevan pieni luku. 

Tyttöjä ja naisia on tärkeää pyytää, kannustaa ja ohjata urheilussa uusiin rooleihin, esimerkiksi pelaajasta valmentajaksi ja äidistä valmentajaksi. Olemme jo tottuneet ”isävalmentajan” käsitteeseen – tulevaisuudessa toivon meidän kulttuurimme kannustavan ja rohkaisevan myös äitejä kehittymään joukkuelajien valmentajapolulla. Meillä Palloliitossa on vielä tehtävää, että esimerkiksi valmentajakoulutusten opetusmateriaaleissa on riittävästi videoita ja ryhmätehtäviä myös pelaavista tytöistä ja naisista – liian usein tyttöjen valmennuksessa mukana olevat joutuvat koulutuksissa katsomaan vain poikien videoita. Näitä muutoksia on tärkeää johtaa systemaattisesti käytäntöön.

Esimerkin voima on suuri. Lajiliittojen ja seurojen on tuotava toiminnassaan tasapuolisesti esiin tyttöjä ja naisia, silloin valmentajan ja johtajan polun voi nähdä itselleen mahdollisena.

Mediassa 

Medialla on valtava merkitys yhdenvertaisen urheilukulttuurin rakentamisessa. Ajattelen niin, että julkisrahoitteisen median tavoitetilana tulee olla 50-50 -näkyvyys eri sukupuolten välillä. Sekä julkiselle että kaupalliselle medialle on tärkeää tarjota tukea, juttuideoita, ilmiöitä ja palvelua, jotta kynnys madaltuu ja myös toimitusten tietoisuus lisääntyy. Samalla näen isona haasteena klikkiperusteiset toimitusvalinnat – miesten urheilu on kehittynyt asemaansa vähintään 50 vuoden etumatkalla naisiin nähden. Onkin tärkeää, että myös urheilutoimituksissa ymmärretään investoinnin merkitys: mikäli urheilusivut ovat monipuolisempia ja esimerkiksi saamme lisää naisia lukemaan urheilusivuja, myös median oma levikki ja lukijakunta laajenee. Kaikki voittavat, mutta se ei onnistu, mikäli vain katsotaan lyhyen tähtäimen mittareita. 

Sveriges Television (SVT) on avoimesti sanonut, että sukupuolten tasa-arvossa heidän tavoitteensa on 50–50 prosenttia, ja usean vuoden systemaattisen työn jälkeen tällä hetkellä taidetaan olla aika lähellä eli 45–55 osuuksissa. Yle on ottanut omassa toiminnassaan hyviä askeleita ja Tehdään enemmän, tehdään paremmin -seminaarissa 17.5.2022 on kiinnostava kuulla viimeaikaisia tuloksia.

Katsoin naistenpäivänä 8. maaliskuuta Helsingin Sanomia laskuria. Noin neljä vuotta sitten (2018) HS otti strategiseksi tavoitteekseen vahvistaa tasa-arvoa ja kasvattaa naisista sekä tytöistä kertovien juttujen määrää. Naistenpäivänä alle 25 % jutuista käsitteli naisia. Lukema vaihtelee päiväkohtaisesti, mutta tavoite ei ole lähentynyt lainkaan huolimatta naisvoittoisesta hallituksestamme. Naistenpäivänä ei taidettu enää tavoitteesta, saati toimenpiteistä, puhahtaa sanaakaan. Pidän tätä melkoisena epäonnistumisena Suomen suurimmalta mediatalolta.

Haastankin toimitusten päälliköitä käymään tiimeissään jatkuvaa dialogia aiheesta ja etsimään entistä enemmän naisia asiantuntijoiksi. On myös kerrottu, että naisia ei hae urheilutoimittajiksi. Näen, että medialla on myös itsellään peiliin katsomisen paikka, miksi sen toimitukset eivät houkuta naisia ja miten toimintakulttuuria voisi muuttaa moninaisempaan suuntaan. Esimerkiksi IT-alalla on tehty kattavia analyyseja, miten rekrytointi-ilmoitukset tai organisaatiokulttuuri madaltavat naisille kynnystä hakea. Samaa työtä en ole nähnyt urheilumedioiden tekevän.

Resursseissa

Isoin muutos on lähtenyt tavasta ajatella niin, että tyttöjen ja naisten jalkapallon kehittäminen ei ole Palloliitolle kulu vaan tärkeä investointi, joka kasvattaa yhteisön kokoa ja vaikuttavuutta, jäsenten määrää, taloudellisia kumppanuuksia ja tuo uusia toimijoita – kaikki voittavat. 

Naisten pelaaman jalkapallon resurssien eteen on tehty jo muutoksia Palloliitossa. Vuonna 2019 esimerkiksi päätettiin, että maajoukkueen edustustehtävissä miehet ja naiset saavat samankaltaiset sopimusehdot ja palkkion. Samalla osoitettiin, että maajoukkueina naiset ja miehet ovat yhtä tärkeitä.

Koen, että urheiluun kokonaisuudessaan tarvitaan lisää kyvykkyyksiä myydä naisten urheilua, jotta potentiaali naisten urheilun kaupallisen arvon kasvusta saadaan lunastettua. Naisten urheilun seuraajat kiinnittävät miesten urheilun seuraajia enemmän huomiota kumppaneihin ja niiden arvopohjaan olla teoilla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa, mikä antaa hyvät lähtökohdat kumppanuuksille. On tärkeää, että osaamme muotoilla näkyvyysmahdollisuudet myös kumppanielementeiksi ja arvoa tuoviksi kokonaisuuksiksi kaupallisiin yhteistöihin.

Sukupuolten tasa-arvo ja laajemmin yhdenvertaisuus urheilussa ei toteudu yhden yön taikatempuilla tai toteamalla tavoite lehdistötilaisuudessa ääneen. Se vaatii konkreettiset ja mitattavat tavoitteet sekä selkeän etenemissuunnitelman. Pitkä työ onneksi palkitsee – kun yhdenvertaisuus kehittyy, kaikki voittavat. 

Vinkit

Tuoreen Liikunnan ja urheilun tasa-arvo 2021 -raportin mukaan urheilujärjestöjen johdossa Suomessa vain joka kolmas on nainen. Mitä tästä sanoisit urheilujohtajakollegallesi? 

Viimeaikaiset tapahtumat urheilujohtamisessa eivät ole ainakaan vahvistaneet uskoani suomalaiseen urheilujohtamiseen. Toivon, että tulevaisuudessa läpinäkyvyys, avoimuus ja keskinäinen kunnioitus ovat tulosten tavoittelua tärkeämpiä arvoja. Organisaatiotutkija Peter Drucker on sanonut, että kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Tällä hetkellä tuntuu, että urheilujohtamisessa vallitseva kulttuuri syö ylevät tavoitteet aamupalaksi – tähän on tärkeää herätä ja tarvittaessa osata luopua joistakin vallitsevista valtarakenteista.

Samalla pidän tärkeänä, että naiset ja muut aliedustetut ryhmät urheilujohtamisen sisällä verkostoituvat entistä aktiivisemmin ajaakseen uudistumista myös omista rooleistaan käsin. 

Millainen oli oma tiesi urheilun johtotehtäviin?

Aloitin jalkapallon noin kahdeksanvuotiaana. Jalkapallo oli minulle pienestä pitäen paikka, jossa sain olla oma persoonani – eloisa ja äänekäs – eikä pitänyt olla vain paikallaan kuten koulussa. Se tuki ihmisenä kasvua. Sain onnistumisen kokemuksia jalkapallossa. Tampereen Ilveksessä valmentajat olivat innostavia. 

Perhe ei asettanut rajoja, asenne oli enemmänkin, että ’anna vain mennä’. Tällä hetkellä poikaystäväni on tärkein kannustaja työssä eteenpäin, vaikka itseä välillä jokin asia harmittaisikin. Pidänkin arvokkaana, että jokainen saisi läheisiltään kannustusta ja tukea omien tavoitteiden saavuttamisessa – ja antaisi sitä myös muille. Olen saanut myös tärkeää kannustusta toimiessani vaikkapa Yle Urheilun asiantuntijana, jossa palaute – tai itsekritiikki – voi välillä olla ankaraa, mutta läheisten tuki auttaa keskittymään olennaiseen.

Jalkapallo oli minulle jo nuorena tärkeä asia. Olin kuitenkin realisti, ehkä liiankin, ja halusin myös opiskella ja huolehtia työurastani. Olin 26-vuotias, kun viimeinen pelini oli vuonna 2015 Mestareiden liigan ottelussa Ruotsissa. Vaikka kuinka olimme treenanneet, hävisimme selkeästi. Mutta se ei niin harmittanut, sillä tunnistin, että Suomen jalkapallon rakenteet olivat ainakin 10 vuotta Ruotsin perässä. Halusin lähteä vaikuttamaan jalkapallon ja urheilun rakenteisiin Suomessa.

TEKSTI: EILA RUUSKANEN-HIMMA
KUVA: PALLOLIITTO

Miten paremmin -juttusarja on osa 17.5.2022 Tehdään enemmän, tehdään paremmin -urheilun tasa-arvotapahtumaa. Sen järjestävät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke yhteistyössä Yle Urheilun ja Helsingin kaupungin kanssa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Ilmoittaudu mukaan tästä. #TasaArvoTeot

Euroopan komissio julkisti maaliskuussa 2022 urheilun tasa-arvosuositukset.