Hyppää sisältöön

Kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmistelu: Ihmiskauppa huomioitava sukupuolittuneena ilmiönä

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää kutsusta kuulemistilaisuuteen sekä mahdollisuudesta lausua kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmisteluun liittyen. Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että ohjelman tulee sisältää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja siinä tulee huomioida sukupuolinäkökulma. Myös Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuonna 2018 julkaisemassa raportissa painotetaan sukupuolierityisten toimenpiteiden ja palveluiden tärkeyttä ihmiskaupan vastaisessa työssä.  

Ihmiskauppa huomioitava sukupuolittuneena ilmiönä 

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa on eniten raportoitu ihmiskaupanmuoto Euroopan Unionin alueella. Euroopan neuvosto arvioi, että 84 prosenttia kansainvälisen ihmiskaupan uhreista Euroopassa on prostituutioon myytäviä naisia ja tyttöjä. 95 prosenttia rekisteröidyistä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreista EU:ssa on naisia ja tyttöjä.  

Ihmiskauppa on osa väkivaltakokemusten jatkumoa. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhrit ovat usein joutuneet myös muun naisiin kohdistuvan väkivallan kohteeksi ennen ihmiskaupan uhriksi joutumista. Prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä siihen liittyvä ihmiskauppa ovat itsessään yksi naisiin kohdistuvan väkivallan vakavimpia ilmiöitä, joka koskee eritysesti naisia ja tyttöjä. Niitä ylläpitävät suuret taloudelliset voitot tuottava kaupallinen laillinen ja laiton seksiteollisuus, jotka ovat kietoutuneet yhteen. Eurooppaan suuntautuvassa ja Euroopassa tapahtuvasta ihmiskaupasta valtaosa liittyy prostituutioon ja muuhun kaupalliseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.  

Erityisen alttiita hyväksikäytölle ja väkivallalle ovat vaikeassa elämäntilanteessa olevat alaikäiset tytöt sekä maahanmuuttajataustaiset naiset. Sodat ja konfliktit, köyhyys, paperittomuus ja muut haavoittuvuustekijät altistavat tyttöjä ja naisia elämäntilanteeseen, jossa he joutuvat pakotetuksi prostituutioon tai näkevät sen ainoana vaihtoehtona. 

Toimintaohjelmaan sisällytettävä ihmiskauppaan ja prostituutioon liittyvän hyväksikäytön torjunta 

Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että toimintaohjelmaan sisällytetään ihmiskauppaan ja prostituutioon liittyvän hyväksikäytön torjunta. Ihmiskaupan, prostituution ja muun seksuaalisen hyväksikäytön välillä on vahva yhteys. Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan 2016 todennut, että prostituutiossa olevilla naisilla on suurin riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa harjoitetun ihmiskaupan uhriksi. Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto näkevät selvästi ihmiskaupan, prostituution ja muun seksuaalisen hyväksikäytön välisen vahvan yhteyden. Myös 

Pekingin toimintaohjelma vaatii poistamaan naisilla käytävän kaupan sekä auttamaan prostituutiosta ja ihmiskaupasta johtuvan väkivallan uhreja. 

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa seksin täysostokieltoa, jolloin Suomen nykyinen osittainen seksin ostokielto laajennetaan kokonaisvaltaiseksi ja siten seurataan Ruotsin, Norjan, Ranskan ja Irlannin esimerkkiä. Ihmiskaupan vastaiset toimenpiteet ovat tehokkaimpia silloin, kun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ml. ihmiskauppaa, mahdollistaviin tekijöihin puututaan. Vähentämällä ns. seksuaalipalveluiden kysyntää voidaan ehkäistä ihmiskauppaa. YK:n Palermon yleissopimukseen liitetty ihmiskauppaa koskeva lisäpöytäkirja velvoittaa sopimusvaltioita ottamaan käyttöön tai vahvistamaan lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä vähentääkseen kysyntää, joka edistää kaikkien ihmisten, erityisesti naisten ja lasten, kaikenlaista ihmiskauppaan johtavaa hyväksikäyttöä. Seksin oston kriminalisoiminen on keino puuttua kysyntään lisäpöytäkirjan edellyttämällä tavalla. Myös Euroopan parlamentti korostaa, että prostituutio on vähentynyt maissa, jotka ovat kriminalisoineet seksin ostamisen.  

Seksin oston kriminalisointi suojelisi myös lapsia ja nuoria seksin oston yrityksiltä ja niin kutsutulta groomingilta, eli houkuttelemiselta seksuaaliseen tekoon. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan 3 prosentille yläkouluikäisistä tytöistä (ja myös pojista) on tarjottu rahaa tai muuta palkkiota vastineena seksistä tarjoajan kanssa. Suomessa Oikeusministeriön työryhmä (2013) piti seksin oston täyskieltoa selkeimpänä vaihtoehtona. Täyskieltoa puoltaa myös Euroopan parlamentin niin kutsuttu Honeyballin raportti (2014).  

Ihmiskauppa ja prostituutioon liittyvä hyväksikäyttö, mukaan lukien toisen prostituutiosta hyötyminen, esimerkiksi paritus, ovat naisiin kohdistuvan väkivallan vakavia muotoja. Hyväksikäyttö prostituutiossa, kuten paritus ja muu taloudellinen hyötyminen toisen harjoittamasta prostituutiosta (mukaan lukien huoneen tai muun tilan järjestäminen korvausta vastaan), on oltava rangaistava teko, jotta ihmiskauppaa voidaan ehkäistä tehokkaasti. 

Kansalaisjärjestöjen merkitys tunnustettava ohjelmassa 

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten ja aseman parantaminen sekä muodollinen rooli auttamisessa huomioidaan ohjelmassa. Järjestöt ovat monelle uhrille ainoa paikka saada matalan kynnyksen apua. Tällä hetkellä ihmiskaupan uhreja auttavien järjestöjen tunnistamista ihmiskaupan uhreista vain noin puolet haluaa esimerkiksi rikosprosessiyhteyden ja seurausten pelossa hakea apua viranomaisilta. Järjestöillä ei kuitenkaan ole muodollista roolia ihmiskaupan uhrien auttajana, toisin kuin niillä monissa muissa maissa on. Myös Valtioneuvoston julkaisemassa Tuntematon tulevaisuus -selvityksessä suositeltiin kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamista. Kansalaisjärjestöjen tuottamien matalan kynnyksen palveluiden pitkäaikainen resursointi on turvattava, sillä palvelut ovat aliresursoituja ja rahoitus määräaikaista. 

Tunnistamisen tehostamiseen tarvitaan toimia 

Seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksella tapahtuvan ihmiskaupan uhrien tunnistamista on tehostettava ja on varmistettava, että ihmiskaupan uhrit saavat apua ja tukea riippumatta oikeusprosessista. 

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön linkittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan heikosti Suomessa. Viranomaiskoulutuksen tarve on kiistaton. Vaikka uhri hakisikin apua kokemaansa väkivaltaan, ei yhteys viranomaisiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin takaa, että ihminen tunnistetaan ihmiskaupan uhriksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) Tuntematon tulevaisuus (2018) -selvitys piti ongelmallisen sitä, että viralliset tukitoimet ovat alueellisesti epätasaisia ja, että kuntapalveluissa ihmiskaupan erityispiirteitä- ja tarpeita tunnistetaan huonosti. Myös Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GRETA) vaati Suomelta ihmiskaupan uhrien tasavertaista kohtelua paikkakunnasta ja palveluita tarjoavasta tahosta riippumatta. 

Suomessa jää runsaasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa tunnistamatta. Rikosoikeusjärjestelmän toimijoiden ymmärrystä lapsiin kohdistuvasta ihmiskaupasta tulee parantaa. HEUNIn Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa -selvitys toi esille, että uhreissa on paljon kantasuomalaisia, vaikka ihmiskauppaa usein ajatellaan ennen kaikkea maahanmuuttokysymyksenä. Myös GRETAn (2019) raportissa nostettiin esiin huoli koskien lapsiuhrien tunnistamista ja heidän saamiaan palveluita. 

Auttamisjärjestelmän tulisi voida auttaa ihmiskaupan uhreja riippumatta siitä, onko uhri valmis osallistumaan rikosprosessiin. Euroopan neuvoston ihmiskauppasopimuksen mukaan uhrin halukkuutta toimia todistajana ei saa asettaa hänelle annettavan avun ehdoksi, ja EU:n ihmiskauppadirektiivin mukaan jäsenvaltioiden tulee varmistaa, ettei uhrille annettavan avun ja tuen ehtona ole uhrin valmius toimia yhteistyössä rikostutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Tämänhetkinen käännytyspykälä seksuaalipalveluiden myymiseen liittyen vaikeuttaa myös ihmiskaupan uhriksi EU:n ulkopuolelta tulevien ihmisten asemaa. Vaikka sekä ihmiskauppasopimus että ihmiskauppadirektiivi sallivat yhteyden rikosprosessiin silloin, kun uhrilla ei ole oleskelulupaa, ei uhripalveluiden tarjoamista saa Istanbulin sopimuksen mukaan liittää uhrin halukkuuteen saattaa tekijä syytteeseen tai todistaa häntä vastaan. Sopimus ei erottele uhreja sen perusteella, onko heillä oikeus olla maassa vai ei. Myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) pakkotyötä koskevan sopimuksen pöytäkirja uhrien auttamisesta ja suojelemisesta (2014) edellyttää suojaa oleskelustatuksesta riippumatta. Niin ikään EU:n uhridirektiivin mukaan uhri on oikeutettu perusauttamispalveluihin, ja direktiivin johdannon mukaan henkilöä on pidettävä uhrina riippumatta siitä, miten rikoksen selvittäminen tai tuomitseminen etenee. 

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää huolestuttavana, että suurin osa turvapaikkaa hakevista ihmiskaupan uhreista majoitetaan vastaanottokeskuksiin, vaikka ne eivät ole traumatisoituneelle ihmiskaupan naisuhrille lähes koskaan turvalliseksi koettu vaihtoehto. Ammatillisia turvallisen tuetun asumisen muotoja ei ole kuin niille uhreille, joihin on kohdistunut myös lähisuhdeväkivaltaa. Myös rikosprosessit kestävät usein vuosia ja ovat ihmiskaupan uhreille usein kestämättömiä. Lisäksi ihmiskaupan uhrien mahdollisuus saada kriisiapua turvakodista toteutuu huonosti. 

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.