Kiitämme EU:n komissiota tästä mahdollisuudesta lausua komission tasa-arvostrategiasta vuosille 2026-2030. Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista ja -oikeuksista. Tasa-arvon keskeisyydestä huolimatta unionin alueella on viime vuosien aikana tapahtunut huolestuttavaa kehitystä, joka vaarantaa erityisesti naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeudet sekä laajemmin demokraattisen oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen.
Me suomalaiset nais- ja tasa-arvojärjestöt tavoittelemme Euroopan unionia, joka turvaa kansalaisilleen oikeuden keholliseen itsemääräämisoikeuteen, oikeuden elää ilman sukupuolistunutta väkivaltaa ja mahdollisuuden kouluttautua ja tehdä työtä ilman sukupuolistereotypioiden, taloudellisen aseman, hoito- ja hoivavelvoitteiden, rasismin tai muun syrjinnän asettamia rajoituksia. Tavoittelemme unionia, jonka rakenteet ja toimintatavat varmistavat tasa-arvon turvaamisen myös uusilla, ajankohtaisiin haasteisiin kuten anti-gender-ilmiöön reagoivilla mekanismeilla ja joka huomioi sukupuolinäkökulman myös taloudessa. Edellytämme strategialta seuraavia lähtökohtia:
1. Intersektionaalisen lähestymistavan on oltava läpileikkaava.
2. EU:n tulee olla vastavoima anti-gender-liikehdinnälle.
3. Strategian vaikuttavuus ratkaistaan oikein kohdennetuilla toimilla.
4. Syrjinnän vastaisia sopimuksia ja strategioita tulee tarkastella yhdessä.
5. Tasa-arvon edistäminen onnistuu vain riittävillä resursseilla.
Tavoitteemme:
1. Lisätään naisiin kohdistuva väkivalta sopimukseen Euroopan unionin toiminnasta Istanbulin sopimuksen mukaisesti määriteltynä.
2. Varmistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumista koskevan direktiivin tehokas kansallinen täytäntöönpano.
3. Ulotetaan sukupuolinäkökulma EU:n Tekoälysäädökseen ja sen toimeenpanoon EU:n alueella.
4. Edistetään naisten terveyttä elinkaarimalliin perustuen.
5. Sisällytetään oikeus turvalliseen aborttiin ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin Euroopan unionin perusoikeuskirjaan.
6. Luovutaan mieselättäjämallista analyysityökaluna.
7. Varmistetaan palkka-avoimuusdirektiivin ja pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annetun direktiivin tehokas kansallinen täytäntöönpano.
8. Torjutaan naisten eläkeläisköyhyyttä.
9. Laaditaan eurooppalainen hoitoa ja hoivaa koskeva ohjelma (Care Deal), joka tunnistaa ja tunnustaa hoivan yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen ja arvon.
10. Nostetaan eri naisryhmien työllisyysastetta puuttumalla rakenteelliseen rasismiin ja syrjintään.
11. Puretaan ammattisegregaatiota kehittämällä sukupuolineutraalia koulutusjärjestelmää ja urasuunnittelua.
12. Korostetaan tasa-arvon merkitystä EU:n vaalilainsäädännön uudistamisessa.
13. Otetaan Komission sisäisissä säädöksissä käyttöön pakollisen sukupuolten tasapainon komissaarien nimityksissä ja valinnoissa. Komission tulee myös varmistaa, että tasa-arvon tehtäväalue muutetaan itsenäiseksi.
14. Vahvistetaan EU:n Naiset, rauha ja turvallisuus -työtä ja sen kumppanuuksia edistämällä naisten osallistumista ja johtajuutta konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa.
15. Vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisten oikeuksien asemaa EU:n talousohjauksessa ja arvioidaan unionin politiikka- ja lainsäädäntötoimien sekä talousohjauksen sukupuolivaikutukset.
16. Laajennetaan oikeusvaltiomekanismi naisten ja vähemmistöjen oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Jos jokin EU-jäsenvaltio heikentää tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta, sen saamia EU-tukia voidaan jäädyttää.
17. Perustetaan EU-tason toimija, jonka tehtävänä on seurata, analysoida ja raportoida anti-gender-liikehdintää Euroopassa ja kehittää toimia, joilla vastataan anti-gender-liikehdinnän levittämään disinformaatioon ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa.
18. Perustetaan EU:lle sukupuolten tasa-arvoneuvosto ja Euroopan koordinaattori naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.
LIITE
Kiitämme EU:n komissiota tästä mahdollisuudesta lausua komission tasa-arvostrategiasta vuosille 2026–2030. Komission tasa-arvostrategialla voidaan vaikuttaa merkittävästi eurooppalaiseen arkeen. Komissio voi ehdottaa koko EU:n laajuisia uusia toimia ja lakeja sekä varmistaa, että EU:n sääntöjä myös sovelletaan oikein.
Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista ja -oikeuksista. Tasa-arvon keskeisyydestä huolimatta unionin alueella on viime vuosien aikana tapahtunut huolestuttavaa kehitystä, joka vaarantaa erityisesti naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeudet sekä laajemmin demokraattisen oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen.
Tämän dokumentin laadinnassa on hyödynnetty Naisjärjestöjen Keskusliiton eurovaalitavoitteita 2024–2029 sekä European Women’s Lobby, EWL:n ja Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn suosituksia komission tasa-arvostrategiaan. Lausunnon laatinut Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut NJKL:n jäsen vuodesta 1925 ja sen eurooppalainen kattojärjestö University Women of Europe, UWE on EWL:n pitkäaikainen jäsen. NJKL osallistuu EWL:n toimintaan Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS ry:n kautta.
Me suomalaiset nais- ja tasa-arvojärjestöt tavoittelemme Euroopan unionia, joka turvaa kansalaisilleen oikeuden keholliseen itsemääräämisoikeuteen, oikeuden elää ilman sukupuolistunutta väkivaltaa ja mahdollisuuden kouluttautua ja tehdä työtä ilman sukupuolistereotypioiden, taloudellisen aseman, hoito- ja hoivavelvoitteiden, rasismin tai muun syrjinnän asettamia rajoituksia. Tavoittelemme unionia, jonka rakenteet ja toimintatavat varmistavat tasa-arvon turvaamisen myös uusilla, ajankohtaisiin haasteisiin kuten anti-gender- ilmiöön reagoivilla mekanismeilla ja joka huomioi sukupuolinäkökulman myös taloudessa. Komission tulevan tasa-arvostrategian pohjana toimii maaliskuussa 2025 julkistettu naisten
oikeuksien edistämissuunnitelma, jossa on asetettu seuraavat tavoitteet:
- sukupuolistuneen väkivallan kitkeminen
- tiukimmat mahdolliset terveyttä edistävät normit
- samapalkkaisuus ja taloudellinen voimaantuminen
- työ- ja yksityiselämän ja hoitovelvoitteiden tasapaino
- yhtäläiset työllistymismahdollisuudet ja asianmukaiset työolot
- laadukas ja osallistava koulutus
- politiikkaan osallistuminen ja tasapuolinen edustus
- naisten oikeuksien toteutumisesta vastaavat institutionaaliset mekanismit
Strategian täytäntöönpano tulee perustumaan kaksitahoiseen lähestymistapaan, jossa yhdistyvät sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja kohdennetut toimet. Lisäksi täytäntöönpanossa aiotaan soveltaa horisontaalisena periaatteena intersektionaalisuutta. Vaikka strategiassa keskitytään EU:ssa toteutettaviin toimiin, sen luvataan olevan yhdenmukainen sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä koskevan EU:n ulkoisen toiminnan kanssa.
a. Intersektionaalisen lähestymistavan on oltava läpileikkaava.
Nämä kaikki edellä mainitut tavoitteet ja lähtökohdat ovat erittäin tervetulleita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää strategian intersektionaaliseen lähestymistapaan. Komission suunnitelmassa mainitaan intersektionaalinen syrjintä, mutta intersektionaalinen lähestymistapa ei kuitenkaan ole dokumentin läpileikkaava näkökulma eikä suunnitelmassa mainita erityisen haavoittuvia naisryhmiä. (Elomäki 2025) Kaikissa strategian kohdennetuissa toimissa on huomioitava moniperusteiset ja risteävät syrjinnän muodot, joita esimerkiksi vammaiset naiset, etniset vähemmistöt, eri sosioekonomisista ja koulutuksellisista taustoista tulevat sekä nuoret tai vanhemmat naiset kohtaavat.
b. EU:n tulee olla vastavoima anti-gender-liikehdinnälle.
Komission naisten oikeuksien edistämissuunnitelmassa mainitaan tasa-arvon vastustus vain ohimennen (”worrying trends against women’s rights can be observed across the world”), eikä suunnitelman liitteenä olevassa julistuksessa mainita sitä lainkaan. (Elomäki 2025) EU:n on pysäytettävä käynnissä oleva tasa-arvon takapakki ja asettua aidoksi vastavoimaksi maailmanlaajuiselle, EU-jäsenmaissakin näkyvälle anti-gender-liikehdinnälle, joka vastustaa sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Euroopan unioni ei voi antaa periksi taantumuksellisille voimille, jotka kyseenalaistavat naisten ihmisoikeudet ja varsinkin seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet. Näille voimille on yhteistä näkemys, jossa ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä, sukupuoli määrittyy biologisesti ja heteroseksuaalinen avioliitto ja perhemalli on ainoa oikea.
c. Strategian vaikuttavuus ratkaistaan oikein kohdennetuilla toimilla.
Vaikka naisten oikeuksien edistämissuunnitelma listaa kahdeksan hyvin tärkeää tavoitetta ja
periaatetta, tavoitteissa on vain hyvin vähän konkretiaa. Edellisellä parlamenttikaudella
sukupuolten tasa-arvoa pyrittiin edistämään useilla tasa-arvostrategiaan kirjatuilla lakialoitteilla
ja samaa odotamme myös tulevalta strategiakaudelta.
d. Syrjinnän vastaisia sopimuksia ja strategioita tulee tarkastella yhdessä.
Komission tasa-arvostrategiassa tulee selväsanaisesti vahvistaa EU:n sitoutuminen naisten ihmisoikeuksiin sekä naisten vapauteen miesten naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Edelleen strategiasta tulee ilmetä EU:n sitoutuminen YK:n Pekingin sopimukseen ja Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan. On tärkeää, että tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät ja syrjinnän vastaiset EU-strategiat eivät lähde eriytymään siten, että naisten ja sateenkaari- ihmisten oikeuksia pidetään toisistaan erillisinä – tai toisilleen vastakkaisina, kuten anti-gender- toimijat esittävät. Se, että sukupuolten tasa-arvoa koskevassa julistuksessa korostetaan intersektionaalisen lähestymistavan tärkeyttä, alleviivaa, että puhuessamme naisista, puhumme myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvista, vammaisista, iäkkäistä, LGBTQI+-henkilöistä, maahan muuttaneista ja syrjäytymisvaarassa olevista naisista.
e. Tasa-arvon edistäminen onnistuu vain riittävillä resursseilla.
Vaikka tasa-arvo on ollut EU:n budjetin prioriteetti, vain kaksi prosenttia sen budjetista on mennyt tasa-arvon edistämiseen. Komission tulee varmistaa, että tasa-arvostrategiaan tulee selkeä menotavoite sukupuolten tasa-arvoa tukevalle, EU:n budjetista rahoitetulle toiminnalle. Tasa-arvotyö tarvitsee myös institutionaalisia resursseja. Euroopan tasa-arvoinstituutin tuoreessa raportissa osoitetaan, että tasa-arvo etenee parhaiten jäsenvaltioissa, joissa sille on vahva institutionaalinen tuki. Espanjalla, Kreikalla, Ranskalla, Ruotsilla ja Saksalla on jokaisella vähintään sata tasa-arvoa edistävää työntekijää. Muilla jäsenvaltioilla on resursseja huomattavasti vähemmän, alhaisimmillaan vain viisi työntekijää. (EIGE 2025) Valtioiden lisäksi tasa-arvotyöhön tarvitaan kansalaisyhteiskuntia. Nais- ja tasa-arvojärjestöt toimivat poliittisen vallan vahtikoirina, tuottavat palveluita ja tuovat järjestökentän äänen
poliittiseen päätöksentekoon. Komission tulee sanktioida toimet, joilla jäsenvaltiot loukkaavat tai rajoittavat kansalaisyhteiskunnan perusoikeuksia. Kansainvälinen Civicus-järjestö arvioi, että vakavammin näin tapahtuu nyt Kreikassa ja Unkarissa (Civicus 2025). Pidämme tärkeänä, että progressiivisten naisjärjestöjen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen näkyy konkreettisina toimenpiteinä myös tulevassa sukupuolten tasa-arvostrategiassa.