Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää huolensa lomautusten ja yt-neuvotteluiden kohdistumisesta naisiin. Lomautukset ja yt-neuvottelut koskevat tällä hetkellä noin 100 000 suomalaista. Työn epävarmuus näkyy väistämättä myös naisten arjessa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota pienyrittäjien toimeentulon puskureihin ja selviämiseen yhteiskunnassa yli vaikeiden aikojen. On erityisen tärkeää, että pienyrittäjät ovat nopeasti suorien tukitoimenpiteiden piirissä.
Pienyrittäjistä ja epätyypillisissä työsuhteissa toimivista suuri osa on naisia ja juuri nyt erityisen haavoittuvassa asemassa olevia. Vuonna 2019 pk-yrittäjistä naisia oli 101 000 eli noin 35 prosenttia. Naisia työskentelee paljon matalapalkka-aloilla ja naisten työsuhteet ovat miehiä useammin määrä- ja osa-aikaisia.
Suomessa naisten ja miesten välinen palkkaero on verrattain suuri. Naisten keskipalkka on noin 83 prosenttia miesten keskipalkasta. Tämä vaikuttaa olennaisesti naisten ansiosidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien tasoon. Palkkaepätasa-arvo heijastuu ansiosidonnaisiin etuuksiin, minkä vuoksi naisten köyhyys voi entisestään kasvaa.
-Tuloerot näkyvät väistämättä myös sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Tuloerot vaikuttavat kotitalouden raha-asioista päättämiseen ja hoivan jakautumiseen perheessä. Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee tärkeänä, että koronaepidemian aikana tukipaketissa ja muissa erityistoimenopiteissä huomioidaan myös naisten talous, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää hyvänä freelancereiden, pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien huomioimista hallituksen tukipaketissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että sukupuolivaikutusten arvioinnin on oltava osa tehtyä politiikkaa myös poikkeusaikoina. Ennakkoarvioinnin avulla voidaan välttää mahdolliset syrjivät vaikutukset ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 63 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.