Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi tärkeimmistä suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteista. Suomea pidetään koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Tästä huolimatta sukupuoli, vanhempien koulutustausta, ammatti ja tulotaso näyttävät määrittävän nuoren koulutuspolkua. Koulutus- ja ammattialat ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneita. Vielä 2020-luvun kynnykselläkin stereotyyppiset sukupuoliroolit näyttävät ohjaavat nuorten opiskelu- ja ammatinvalintoja.
Jako miesten ja naisten koulutusaloihin ja töihin on säilynyt pitkään muuttumattomana ja jopa vahvistunut joillain aloilla. Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018 –julkaisun mukaan miesten osuus vuonna 2017 suoritetuista terveys- ja hyvinvointialan korkeakoulututkinnoista oli 20 % ja kasvatusaloilla 21 %. Naisten osuus ICT-alalla suoritetuista korkeakoulututkinnoista oli 21 % ja tekniikan alan korkeakoulututkinnoista 23 %. Suomi erottuu myös pohjoismaisessa vertailussa. OECD:n Education at a Glance 2018 -julkaisun tilastojen mukaan vuonna 2016 naisten osuus tekniikan, tuotanto- ja rakennusalan (engineering, manufacturing and construction) kaikista ensimmäisen tai toisen vaiheen korkeakoulututkinnon suorittaneista oli Suomessa 22 %, kun vastaava luku oli Islannissa 36 %, Ruotsissa 34 %, Norjassa 30 % ja Tanskassa 28 %.
Stereotyyppiset ajatukset ja asenteet eivät muutu automaattisesti itsestään, vaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tulee edistää määrätietoisesti: tarvitaan sukupuolitietoista kasvatusta ja opetusta. Tässä opettajat ja opinto-ohjaajat ovat avainasemassa. Sekä opetuksesta että oppimateriaalista tulee välittyä ennakkoluuloton ja avarakatseinen kuva siitä, että sukupuolen ei tulisi rajoittaa yksilön valintoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella on toteutettu hankkeita, joiden tarkoituksena on lisätä muun muassa opetushenkilöstön sekä opettajiksi ja opinto-ohjaajiksi opiskelevien ohjauksellista osaamista. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tietoisuutta eri uramahdollisuuksista ja vähentää nuorten suuntautumista sukupuolen mukaan eriytyneille aloille.
Pelkästään koulutuspoliittiset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä muuttamaan vahvoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita. Uudesta hallitusohjelmasta löytyy useita kirjauksia, joilla yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pyritän edistämään ja vahvistamaan tavoitteellisesti ja koko yhteiskuntaa läpileikkaavasti. Koulutuksen osalta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään tulevalla hallituskaudella muun muassa laatimalla korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin. Lisäksi laaditaan koulutuspoliittinen selonteko, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Tavoitteena on, että sivistys, koulutus ja osaaminen muodostavat yhteiskunnan perustan jatkossakin, vahvistavat työllisyyttä ja kestävää kasvua sekä tarjoavat välineitä Suomen globaalin vaikuttamisen vahvistamiseen. Näiden tärkeiden tavoitteiden toteutumiseksi on välttämätöntä, että jokaisella suomalaisella on myös jatkossa yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää osaamistaan läpi elämän.
Anita Lehikoinen
kansliapäällikkö, Opetus- ja kulttuuriministeriö
jäsen Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumissa