Hyppää sisältöön

Kun kukaan ei ole täysin tyytyväinen, lopputulos on vähintään kohtuullinen

Yhteiskunnallinen kehitys, tasa-arvolaki ja vuonna 2015 uudistettu liikuntalaki ovat edistäneet sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja urheilussa. Naisten osuus kuntien liikuntatoimen johdossa, liikuntajärjestöissä, seuroissa ja ammattivalmentajien määrässä on noussut. Kuntien valtionosuuskriteerit ovat edistäneet liikuntatoimen ja seurakentän vuoropuhelua sekä seurojen keskinäistä vuorovaikutusta ja lisänneet päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta. Edistystä on tapahtunut, mutta edelleen faktat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta liikunnassa puuttuvat.

Urheiluseuroissa liikkuu miljoona suomalaista. Suomen suurimpana tyttöjen ja naisten liikuttajana Suomen Voimisteluliitto on kiinnostunut tasa-arvon toteutumisesta arjessa liikunnan ja urheilun parissa. Kunnilla on asiassa merkittävä päätösvalta, kun ne jakavat seuroille yleisavustuksia ja salivuorot kunnan omiin liikuntatiloihin, tukevat seuroja yksityisten tiloista ostetuista salivuoroista, rakentavat uusia liikuntapaikkoja ja myöntävät epäsuoria tukia seuroille. Näiden päätösten osalta pitää tarkastella, miten hyvin tasa-arvo kunnissa toteutuu eri lajien ja eri sukupuolten välillä.

Voimistelu, tanssi ja taitoluistelu ovat naisvaltaisia lajeja, ja vielä vuosikymmen sitten naisten ja tyttöjen salivuorot ja pelit olivat selvästi keskimääräistä harvemmin prime aikaan tai parhaissa tiloissa. Kysymys kuuluu, saavatko eri lajit harrastajamääriin ja toiminnan volyymin nähden nykyään oikeudenmukaisen osuuden kunnan resursseista käyttöönsä ja jakautuuko harjoituspaikat niiden laadun ja ajoituksen mukaan tasapuolisesti eri lajeille ja sukupuolille.

Voimisteluseurojen kokemuksen mukaan resursseja ei kaikissa kunnissa jaeta johdonmukaisesti julkistettujen kriteerien mukaan. Pisteytykset eivät ole julkisia ja välillä vaikuttaa siltä, että avustus- ja vuorojaot tehdään vanhaa tapaa noudattaen kriteereistä huolimatta. Ne seuraavat heikosti tai viiveellä seurojen harrastajamäärissä ja harrastuskerroissa tapahtuneita muutoksia. Joissakin kunnissa salivuoroista päättää koulun rehtori. Vuoromäärien lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää harjoituspaikan laadun tasapuoliseen jakautumiseen.

Voimistelussa olemme huomanneet, että avoimuus ja vuoropuhelu ovat parantaneet resurssijaon tasapuolisuutta kunnissa viime vuosina. Voimistelutoimijoiden avoin kanssakäyminen liikuntatoimen ja kunnan muiden urheiluseurojen kanssa on lisännyt tietoisuutta seurojen toiminnasta. Samalla urheiluseurojen yhteistyö on vahvistunut. Niukkuutta jaettaessa voidaan todeta lopputuloksen olevan vähintään kohtuullisen onnistunut, kun mikään seura ei ole jakoon täysin tyytyväinen.

Kunnat ovat viime vuosina lähteneet selvittämään tasa-arvon toteutumista vuorojaossa ja avustuksissa omien tasa-arvoselvityksien kautta. Haasteena on, että viralliset salivuorot, avustukset ja muut tuet näyttävät jakaantuvan yleensä tasa-arvoisesti, mutta huomiota ei ole kiinnitetty epäsuoriin tukimuotoihin. Näitä ovat esimerkiksi kunnan päätökset siitä, mille lajeille rakennetaan uusia liikuntapaikkoja, harkinnanvaraiset ja epävirallisemmat avustukset, jotka eivät ole julkisessa haussa tai joille ei ennakolta ole määritetty kriteereitä sekä muut tekijät, jotka ohjaavat lajien ja sukupuolten tasa-arvoa liikkumismahdollisuuksien osalta. Onko esimerkiksi oikein, että kunta maksaa miesten ammattilaissarjoissa pelaaville joukkueelle markkinointitukea, kun samaan aikaan naisten joukkue tai muiden lajien huippu-urheilijat saavat maksaa urheilustaan?

Kuntajohtoisessa liikuntapaikkarakentamisessa tulee huomioida tasa-arvoisesti eri lajit ja niiden erityistarpeet sekä olosuhderesurssien jako naisten ja miesten liikuntaan ja urheiluun. Liikuntapaikkaverkoston kehittäminen täytyy perustua tietoon ja todelliseen tarpeeseen ja kunnan tulee tehdä yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa.

Eri urheilulajien ja seurojen välinen taloudellinen tasa-arvo ei toteudu kunnissa vuokratilojen käytön osalta.

Osalla lajeista on ikimuistoinen nautinto ilmaisiin kunnan tiloihin, kun uudet ja kasvavat lajit ja seurat saavat etsiä tilansa yksityisiltä markkinoilta. Yleensä kunnan vuokratuki kattaa vain pienen osan vuokrasta. Markkinavuokrat näkyvät näissä lajeissa ja seuroissa lapsen harrastuksen hinnan nousuna.

Urheiluseurat ovat kunnille tärkeitä yhteistyökumppaneita kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Pandemian aikana seurat tarjoavat kuntalaisille vähintään etä- ja ulkoliikuntapalveluita ja huolehtivat yhteisöllisyyden säilymisestä. Viranomaisten asettamien toimintarajoitusten vuoksi seurojen jäsenmäärät ja tuotot ovat romahtaneet, mutta ohjaajien palkkakulut, vuokrat ja muut kulut juoksevat koko ajan. Seuroilla ei ole pääomia tappioiden kattamiseen. Erityisesti nyt kuntien vastuulla on paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen tukeminen. Koronan helpottaessa seurat tuottavat taas monipuolisia lähiliikunta- ja hyvinvointipalveluita miljoonalle suomalaiselle.

Kuva: Jouko Keski-Säntti

Kaisa Vikkula

puheenjohtaja

Suomen Voimisteluliitto ry

Suomalaisen voimistelun liittotoiminta alkoi 125 vuotta sitten. Tänä päivänä monipuolisen lajin parissa viihtyy Suomen Voimisteluliiton jäsenseuroissa 130 000 liikkujaa. Voimistelu koskettaa puolta miljoonaa suomalaista. Sadoista voimisteluseuroista ympäri maan löytyy kaiken ikäisille oma tapa liikkua harrasteesta huippu-urheiluun. Siksi tämä vuosi on jokaisen voimistelijan juhlavuosi. Onnittele sinäkin voimistelua, julkaise oma liike, temppu tai onnittelusi somessa #onnittelutemppu #voimistelu125.


Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.