Hyppää sisältöön

Lausunto EN:n naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi, artiklat 28-67

Ulkoasiainministeriö
Oikeuspalvelu
Ihmisoikeustuomioistuin ja -sopimusasioiden
yksikkö (OI-40)
PL 411
00023 Valtioneuvosto

Viite: HEL7852-13 

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto:

EN; luonnos naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja niiden vastaista toimintaa koskevaksi yleissopimukseksi, artiklat 28-67

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja mahdollisuudesta vielä kommentoida sopimusta yleisesti sekä artikloja 28-67.

Yleistä:

Euroopan neuvoston monien tekstien tapaan käytetään rinnakkain termejä naisiin kohdistuvan väkivalta ja perheväkivalta. Perheväkivalta on osa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten seksuaalinen väkivalta, prostituutio ja pornografia. Sopimuksen nimenä tulisi olla pelkästään naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä ja sen vastaista toimintaa koskeva yleissopimus.

Jotta sopimus käsittelisi kattavasti naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja, tulisi Artikla 27 jälkeen lisätä uusina artikloina prostituutiota koskeva artikkeli, pornografiaa koskeva artikkeli, seksististä mainontaa koskeva artikkeli, artikla kunnian nimissä tehdyistä rikoksista sekä artikla koskien väkivaltaa konfliktien yhteydessä ja niiden jälkeen.

Artiklat 28-67

Artikla 28

Naisjärjestöjen Keskusliitto on jo pitkään vaatinut seksuaalisen häirinnän kriminalisoimista.

Koska kyseessä on naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen sopimus, on tarkoituksenmukaista, että pykälässä puhutaan naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Englanninkielisessä versiossa on käytetty sekä his että her pronomineja.

Artikla 29

Tähänkään artiklaan ei sovi sukupuolineutraali sana (henkilö/person) vaan on käytettävä nainen sanaa.

Kohtaan kaksi tulisi lisätä pakottavien olosuhteiden osalta myös psykologiset ja taloudelliset olosuhteet. 

Artikla 30

Euroopan neuvoston sopimukseen tulisi myös kirjata, että FGM on rikos, oli toimenpiteen tekijä kuka tahansa, vaikka terveydenhuollon ammattilainen kunnallisessa tai yksityisessä laitoksessa.

Pahoinpitelyrikoksiin tulisi Suomessakin saada oma kohta naisten sukuelinten silpominen. Sen on oltava rikos myös silloin kun tyttö viedään toimenpidettä varten ulkomaille.

Artikla 35

Raskauttavien asianhaarojen lista on hyvä ja kattava, mutta siitä puuttuu julkisen vallan käyttäjät väkivallan tekijöinä. Esimerkiksi virka-aseman hyväksikäytön rikoksen valmistelussa tai teossa tulee olla erityisen raskauttavaa, esim. poliisin harjoittama väkivalta. Laitoksen, hoitolaitoksen tai päiväkodin työntekijän toimesta harjoitetun väkivallan tulee myös olla tuomiota ankaroittavaa.

Artikla 38

Koko asiakirjan henki on se, että uhrien välitön suojelu on tärkeintä. Siksi tämän artiklan muotoilu ja siihen sitoutuminen on tärkeää. Artiklaan tulisi lisätä riittävä erilaisten turvakotien verkosto, jotta suojeluvelvoitteet pystytään täyttämään.

Artiklat 42 ja 44

Artikloihin tulee lisätä maininta, ettei uhrin laillinen status vaikuta syytetoimiin tai tukitoimien saatavuuteen.

Lisäksi pykälässä 44 tulee erityisesti mainita maahanmuuttajille tarkoitetut palvelut eri kielillä sekä esteettömät palvelut vammaisille.

Artikla 45

Sovittelun sopimattomuus naisiin kohdistuvassa väkivallassa on tässä artiklassa nostettu hyvin esiin.

Artikla 48

Suomen olisi valmistauduttava tämän artiklan aiheuttamiin lakiuudistuksiin. Naisiin kohdistuva väkivalta tai sen uhka turvapaikan hakemisen perusteena on jo todellisuutta monessa maassa, mutta vaatii sukupuolisensitiiviset ohjeistukset ja prosessit.

Artikla 55

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa artiklan mukaista asiantuntijaryhmän perustamista ja siihen liittyvää arviointia ja seurantaa, kuitenkin sillä lisäyksellä, että 3.kohtaan lisätään erityisesti naisjärjestöjen kuuleminen.

Lopuksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa korostaa aiemman lausuntonsa mukaisesti sitä, että Suomessa paraikaa valmistelun alla olevassa kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa toimintaohjelmassa tulee ennakoida ja huomioida EN:n sopimuksen vaatimukset, joihin kuuluu mm. riittävästi resursoitu, koordinoiva kansallinen toimielin, joka valvoo ja seuraa sopimuksen toteutumista.

Suomen tulee myös arvioidessaan lainsäädäntöään ja tehdessään uudistuksia, otettava huomioon tämän sopimusehdotuksen vaatimat toimenpiteet.

NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO – KVINNOORGANISATIONERNAS CENTRALFÖRBUND RY

Leena Ruusuvuori
pääsihteeri

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.