Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto työryhmäraportista: EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelu
VN/7088/2026-VNK-7
20.8.2026
Sukupuolten tasa-arvo EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kansallisessa kumppanuussuunnitelmassa
EU:n monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028–2034 koskevassa ehdotuksessa on kolme horisontaalista painopistettä: ilmasto ja luonnon monimuotoisuus, sosiaalipolitiikka sekä sukupuolten tasa-arvo. Jäsenvaltioiden on kumppanuusrahaston täytäntöönpanossa noudatettava muun muassa oikeusvaltioperiaatetta, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sekä syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon periaatteita tuloksellisuusasetuksen mukaisesti. (COM(2025) 545 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52025PC0545)
Komission ehdotuksessa kumppanuusrahastoa koskeviksi yleistavoitteiksi määritellään muun muassa sosiaalisen osallisuuden tukeminen, demokratian suojelu ja lujittaminen sekä unionin arvojen vaaliminen. Erityistavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, unionin yhteiskuntien ja sosiaalisen mallin vahvistaminen, elämänlaadun ylläpitäminen sekä perusoikeuksien, demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen suojeleminen ja vahvistaminen. (COM(2025) 565 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52025PC0565R(01))
Työryhmäraportin mukaan Suomi pitää tärkeänä sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja sen soveltamista kumppanuusrahaston toimeenpanossa. Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että työryhmäraportissa sukupuolten tasa-arvoa ei kuitenkaan nosteta kansallisen kumppanuussuunnitelman varsinaiseksi tavoitteeksi.
Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että Suomen tulee:
- edistää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ulottamista kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin;
- asettaa kansallisessa kumppanuussuunnitelmassa konkreettiset ja mitattavat sukupuolten tasa-arvotavoitteet;
- sisällyttää sukupuolinäkökulma suunnitelman kaikkiin lukuihin ja toimiin;
- arvioida suunnitelman ja sen toimien sukupuolivaikutukset;
- osoittaa rahoitusta sukupuolten tasa-arvoa edistäviin toimiin;
- edistää EU:ssa tasa-arvomenojen luokittelun ja seurannan kehittämistä kansainvälisten standardien (OECD, EIGE) mukaiseksi;
- varmistaa tasa-arvoasiantuntemus suunnitelman valmistelu-, hallinto- ja seurantarakenteissa; sekä
- varmistaa tasa-arvoa edistävän kansalaisyhteiskunnan osallistuminen suunnitelman valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan.
Sukupuolten tasa-arvon tulee ohjata koko monivuotista rahoituskehystä ja kumppanuussuunnitelmaa
SEUT 8 artiklassa edellytetään, että unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta naisten ja miesten välillä sekä edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Komissio on sitoutunut naisten oikeuksia koskevassa etenemissuunnitelmassaan jatkamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU talousarviossa. Euroopan parlamentin, muiden EU toimielinten ja jäsenvaltioiden hyväksymissä tasa-arvoisen yhteiskunnan periaatteissa määritellään kahdeksan periaatetta ja niihin liittyvät politiikkatavoitteet, jotka voivat ohjata sukupuolinäkökulman sisällyttämistä keskeiseksi osaksi monivuotista rahoituskehystä. (EIGE 2026, s. 5 ja 28 https://eige.europa.eu/publications-resources/publications/making-next-eu-budget-work-gender-equality-and-womens-rights#eige-files)
EU:n talousarvio on keskeinen väline sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, ja kansalliset kumppanuussuunnitelmat määrittävät huomattavan osan EU-rahoituksen tavoitteista, käyttökohteista ja ehdoista vuosina 2028–2034. Tasa-arvon edistäminen EU talousarvion ja kansallisten kumppanuussuunnitelmien kautta on erityisen tärkeää aikana, jolloin sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia haastetaan sekä EU että maailmanlaajuisesti. Naisjärjestöjen Keskusliitto painottaa, että sukupuolten tasa-arvo tulee sisällyttää sekä EU talousarvioon että kansallisiin kumppanuussuunnitelmiin sekä valtavirtaistettuna että konkreettisena tavoitteena eikä ainoastaan tärkeäksi tunnistettuna periaatteena.
Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että Suomen tulee edistää sukupuolten tasa-arvoa koskevan horisontaalisen periaatteen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ulottamista kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE varoittaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen rajoittaminen vain tiettyihin ohjelmiin heikentää sekä oikeudellisten velvoitteiden noudattamista että politiikkatoimien vaikuttavuutta. EIGE katsoo, ettei tällainen rajaus vastaa SEUT 8 artiklan vaatimusta sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kaikissa unionin toimissa. (EIGE 2026) Tasa-arvoa koskevan periaatteen soveltamisalaa ei siten tule rajata ainoastaan tuloksellisuusasetusehdotuksen liitteessä IV lueteltuihin ohjelmiin, vaan sukupuolten tasa-arvoa tulee soveltaa läpileikkaavasti samalla tavoin kuin ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja sosiaalipolitiikkaa koskevia horisontaalisia painopisteitä. Suomen tulee edistää myös sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen korvamerkityn rahoituksen sisällyttämistä monivuotiseen rahoituskehykseen.
Sukupuolten tasa-arvolle on asetettava konkreettiset ja mitattavat tavoitteet ja tasa-arvomenojen seurantaa ja luokittelua tulee vahvistaa
Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että Suomen tulee SEUT 8 artiklan ja tuloksellisuusasetusehdotuksen velvoitteiden toteuttamiseksi asettaa kansallisessa kumppanuussuunnitelmassaan konkreettiset ja mitattavat tavoitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Sukupuolinäkökulma tulee sisällyttää suunnitelman kaikkiin kansallisiin, alakohtaisiin, alueellisiin ja maantieteellisiin lukuihin sekä niissä esitettäviin toimiin.
Tämä on erityisen tärkeää, jos rahoitusta kohdennetaan työryhmän ehdottamalla tavalla rajattuun määrään suuria niin sanottuja kulmakivitoimia. Myös suurilla kilpailukykyä, turvallisuutta, puolustusta, infrastruktuuria, maataloutta, digitalisaatiota tai vihreää siirtymää koskevilla toimilla voi olla merkittäviä sukupuolivaikutuksia eikä toimia ei tule olettaa sukupuolineutraaleiksi.
Vaikka ehdotus tuloksellisuusasetukseksi edellyttää toimenpidekohtaista arviota ja perusteltua tasa-arvoluokitusta, NRP-rahastoasetusehdotuksen NRPP-mallipohja (liite V) toteuttaa arviointivelvoitteen hyvin suppeasti. Mallipohja edellyttää enintään 5000 merkin kuvausta käytössä olevista mekanismeista, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon periaatteen noudattaminen kumppanuussuunnitelman täytäntöönpanossa. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että 5000 merkin kuvaus ei yksinään ole riittävä sukupuolten tasa-arvon edistämisen tai suunnitelman sukupuolivaikutusten arvioimiseksi. Yleisen kuvauksen lisäksi tarvitaan luku- ja toimenpidekohtainen arviointi jokaisesta suunnitelmaan sisältyvästä toimesta tuloksellisuusasetusehdotuksen mukaisesti, sillä yksi lyhyt kuvaus ei tarkoituksenmukaisella tavalla tue sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Arvioinnissa on tuloksellisuusasetuksen 13 artiklan mukaisesti selostettava, miten suunnitelmaan sisältyvien toimien odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa sekä annettava toimelle asianmukainen sukupuolten tasa-arvoa koskeva pistemäärä ja esitettävä luokitukselle asianmukaiset perustelut.
Kumppanuussuunnitelman sukupuolivaikutukset tulee arvioida
Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että koko kumppanuussuunnitelmasta ja sen yksittäisistä luvuista ja toimista tulee tehdä sukupuolivaikutusten arviointi ja arvioinnin tulokset tulee ottaa huomioon tavoitteiden, toimien ja rahoituksen suunnittelussa. Tarvittaessa suunniteltuja toimia on muutettava siten, että ne edistävät sukupuolten tasa-arvoa eivätkä ylläpidä tai lisää sukupuolten eriarvoisuutta. Myös toimista, joille annetaan tuloksellisuusasetuksen pistemäärä nolla (=toiminta, jonka ei odoteta edistävän merkittävästi sukupuolten tasa-arvoa), tulee arvioida, voivatko ne ylläpitää tai lisätä sukupuolten eriarvoisuutta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että komission ehdottama sukupuolten tasa-arvoa koskeva ehdotettu kolmiportainen seuranta- ja pisteytysmenetelmä poikkeaa ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja sosiaalipolitiikkaa koskevien horisontaalisten periaatteiden menojen seurantamenetelmistä. EIGE katsoo, ettei ehdotettu menetelmä sellaisenaan vastaa kansainvälisiä standardeja (OECD, EIGE). (EIGE (2026), s. 23–24 ja 28–29.) Suomen tulee edistää EU-tasolla sukupuolten tasa-arvon pisteytysmenetelmän kehittämistä kansainvälisten standardien mukaiseksi.
Hallintorakenne ja kumppanuusperiaate
NRPP-asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltion on järjestettävä ja pantava täytäntöön kattava kumppanuus kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa ja sen kutakin lukua varten. Kumppanuuden tulee perustua monitasoisen hallinnon periaatteeseen ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, ja siinä on varmistettava eri kumppaneiden tasapuolinen edustus.
Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ei toteudu ilman riittävää tasa-arvoasiantuntemusta. Tämän vuoksi suunnitelman valmisteluhankkeen johtoryhmään ja sihteeristöön sekä myöhemmin hallintoviranomaiseen ja seurantakomiteaan tai -komiteoihin tulee nimetä edustus sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä. Työryhmäraportissa STM:ää ei ole mainittu valmisteluhankkeen vähimmäiskokoonpanossa, vaikka sukupuolten tasa-arvo on yksi rahoituskehyksen kolmesta horisontaalisesta painopisteestä. Tämä puute tulee korjata.
Koordinoivalle viranomaiselle tulee lisäksi antaa selkeä vastuu sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta suunnitelman valmistelussa, toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Tasa-arvoasiantuntemus tulee varmistaa myös suunnitelman eri lukuja valmistelevissa alatyöryhmissä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että vaikka sukupuolten tasa-arvo on yksi ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen horisontaalisista periaatteista ja jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa kattava kumppanuus kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa ja sen kutakin lukua varten alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti, ei naisjärjestöjä tai kansalaisyhteiskuntaa laajemmin ole huomioitu lausuntopyynnön jakelussa. Kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien naisjärjestöjen ja muiden sukupuolten tasa-arvoa edistävien järjestöjen, osallistuminen kumppanuussuunnitelman valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan tulee varmistaa.
Kumppanuusrahaston tavoitteet ja niiden painotukset kansallisessa suunnitelmassa
Työryhmäraportissa esitetään, ettei sosiaalisen asuntotuotannon ja kohtuuhintaisen asumisen tukemista priorisoitaisi Suomen kumppanuussuunnitelmassa. Raportissa ei myöskään pidetä köyhyyden ja asunnottomuuden torjuntaa tarkoituksenmukaisina kansallisen suunnitelman painopisteinä. Sen sijaan prioriteeteiksi nostetaan strategisen kilpailukyvyn sekä puolustuksen ja turvallisuuden, mukaan lukien rajaturvallisuuden, vahvistaminen.
Komission asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltion on suunnitelmassaan vastattava kaikkiin 2 artiklassa tarkoitettuihin yleistavoitteisiin ja edistettävä kattavasti ja riittävällä tavalla kaikkia 3 artiklassa tarkoitettuja erityistavoitteita. Yleistavoitteisiin kuuluvat muun muassa laadukkaiden työpaikkojen, koulutuksen, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden tukeminen. Erityistavoitteisiin kuuluu sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen tukemalla ihmisiä sekä vahvistamalla unionin yhteiskuntia ja sosiaalista mallia.
Asetusehdotuksessa mainittuihin toimiin kuuluvat muun muassa sosiaalisen asuntotuotannon ja kohtuuhintaisen asumisen tukeminen; kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen; vahvojen sosiaalisten turvaverkkojen tukeminen; sosiaalisen osallisuuden edistäminen; köyhyyden ja asunnottomuuden torjuminen; sekä sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien tukeminen.
Kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien on lisäksi edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja vastattava eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuihin maakohtaisiin suosituksiin.
Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että köyhyyden ja asunnottomuuden torjunnan tulee asetusehdotuksen tavoitteet ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari huomioon ottaen olla osa Suomen kumppanuussuunnitelmaa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa köyhyys, lapsiperheköyhyys ja asunnottomuus ovat Suomessa kasvaneet.
Liitto muistuttaa, että köyhyydellä, asunnottomuudella, asumisen kustannuksilla ja sosiaaliturvan muutoksilla on myös sukupuolittuneita vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat erityisellä tavalla esimerkiksi yksinhuoltajiin, joista suuri enemmistö on naisia, pienituloisiin eläkeläisnaisiin sekä väkivaltaa kokeneisiin naisiin, joiden mahdollisuudet irtautua väkivaltaisesta suhteesta voivat riippua kohtuuhintaisen ja turvallisen asumisen saatavuudesta. Kansallisten painotusten ihmisoikeus- ja sukupuolivaikutukset tulee arvioida ennen kuin sosiaalista asuntotuotantoa, köyhyyden torjuntaa tai muita sosiaalisia tavoitteita koskevia toimia jätetään suunnitelman ulkopuolelle.
Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että myös eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisia suosituksia toteutettaessa tulee arvioida niiden sukupuolivaikutukset. Esimerkiksi julkisen talouden sopeuttamista tai työmarkkinoiden sääntelyn purkamista koskevat toimet voivat sukupuolinäkökulman puuttuessa vaikuttaa negatiivisesti sukupuolten tasa-arvoon (EIGE 2026). Maakohtaisia suosituksia ei siten tule panna täytäntöön tavalla, joka lisää sukupuolten eriarvoisuutta.