Hyppää sisältöön

Lausunto: EU-sääntelyn arviointi Suomen kannalta

Naisjärjestöjen Keskusliitto –
Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

LAUSUNTO                                        VNEUS2014-00104   E 113/2013 vp 

Valtioneuvoston kanslia

EU-lainsäädännön ja –lainsäädäntöehdotusten arviointi Suomen kannalta

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää Valtioneuvoston kansliaa mahdollisuudesta lausua EU-lainsäädännön ja –lainsäädäntöehdotusten arvioinnista Suomen kannalta.

EU-lainsäädännön arviointi

Kuten lausuntopyynnön yhteydessä välitetyssä Valtioneuvoston kanslian perusmuistiossa (VNEUS2014-00097, 14.2.2014) Suomen kannassa mainitaan, yhteiset säännöt ovat välttämättömiä yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi eikä EU-sääntelyn keventämistä voi lähestyä vain numeerisesti säädösten määrään keskittyen. Euroopan komissiolla on valmisteluvaiheessa ensisijainen rooli EU-lainsäädännön toimivuuden ja laadun varmistamisessa.Keskeistä on myös, että Suomi ja kansalaisjärjestöt vaikuttavat EU-sääntelyn valmisteluvaiheessa oikea-aikaisesti ja aktiivisesti neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Valtioneuvosto on määritellyt (2013) EU-sääntelyn toimivuuden lähtökohdaksi kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämisen. Tavoitteena on myös varmistaa, ettei EU-sääntelystä koidu kohtuutonta taakkaa esim. pienyrityksille. Suomi on todennut, että Suomen kannalta ongelmallista EU-sääntelyä on vähän ja korostettiin tasapainon löytämistä erilaisten poliittisten tavoitteiden, arvojen ja intressien välillä. 

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen EU:ssa

Euroopan unionissa tasa-arvoa edistetään lainsäädännön ja tasa-arvopolitiikan avulla. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden poistaminen ovat Euroopan unionin johtavia periaatteita, jotka on kirjattu unionin perussopimuksiin. EU:n tasa-arvodirektiivit ohjaavat kansallista lainsäädäntöä. Nämä direktiivit koskevat mm. työelämän tasa-arvoa, samapalkkaisuutta, äitiyden suojelua, vanhempainlomaa, sosiaaliturvaa, itsenäistä ammatinharjoittamista sekä tavaroiden ja palveluiden vaihdantaa. Myös EY-tuomioistuimen oikeuskäytännöillä on keskeinen asema tasa-arvon edistämisessä.

Naisten ja miesten tasa-arvoisten mahdollisuuksien asiantuntijakomitea (2014) korostaa resoluutiossaan, että sukupuolten tasa-arvoa tulee vahvistaa kaikissa Eurooppa 2020 –strategian pääkohdissa. Erityisesti mainitaan sukupuolten väliset palkkaerot, sekä julkisen että yksityisten alojen palkkojen aiempaa suurempi läpinäkyvyys, sukupuolten välisen segregaation poistaminen työmarkkinoilla, sosiaaliturva ja koulutus

EU-toimien merkitys tasa-arvon edistäjänä Suomessa

Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee Euroopan unionin lainsäädännön, tasa-arvopolitiikan ja oikeuskäytännön sekä kansainvälisten säädösten (mm. YK:n kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista koskeva sopimus CEDAW) merkitys on keskeinen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiselle Suomessa. Erityisesti ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien noudattamisessa em. normeilla ja säädöksillä on keskeinen rooli.

Erityisen merkittävinä tasa-arvon edistämisen teemoina Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee seuraavat teemat: tasa-arvoinen työ- ja perhe-elämä, tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus, tyttöjen ja naisten hyvinvointi ja terveys, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto. On tärkeää, että Suomessa huomioidaan EU:n näille aloille tuoma sääntely sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä johdonmukaista sukupuolivaikutusten arviointia kansallisessa lainsäädännössä ja kaikissa keskeisissä yhteiskunnallisissa uudistuksissa.

Esimerkkejä tasa-arvoa edistävistä EU-säädöksistä

Kiintiöt

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että naisten ja miesten edustusta pörssiyhtiöissä edistetään EU:n direktiiviehdotuksen mukaisesti.  NJKL on lausunut, että hallituksen tulee asettaa numeeriset tavoitteet aikatauluineen, jotta pörssiyhtiöiden hallituksissa saavutettaisiin sukupuolten tasa-arvoisempi edustus.

Koska kiintiölaki koskee vain suuria yrityksiä, hallituksen tulee ensi tilassa kirjata tavoitteet keskisuurten ja pienten yritysten kohdalta, määrittelyvaikeuksista huolimatta.  EU:n gender balance -ehdotus rajaa pois suuren osan suomalaisista yrityksistä. Siten kotimainen säätely on olennaista, jotta sukupuolten tasa-arvoisempi edustus yhtiöiden hallituksissa toteutuisi Suomessa.

Näemme, että säätelyn naisten ja miesten väliselle tasa-arvolle ja sen myötä yhteiskunnalle tuomat edut ovat painavammat kuin kiintiölain toteuttamisesta yhtiöille mahdollisesti aiheutuvat hallinnolliset toimet.

Palkkatasa-arvo

Naisten ja miesten samapalkkaisuuteen velvoittavat Suomea kansainvälinen oikeus, EU-oikeus ja kansallinen lainsäädäntö. Euroopan komissio suosittelee miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamista läpinäkyvyyden avulla (2014). Keinoina komissio suosittelee mm. palkkaluokkien läpinäkyvyyttä. Keskeisinä palkkauksen tasa-arvon esteinä nähdään epäselvät palkkarakenteet ja tiedon puute samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden palkkatasosta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että komission suosituksia palkkatasa-arvosta seurataan myös Suomessa. Perusteettomat palkkaerot on poistettava ja samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava tehostetusti. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia koskevien säännösten noudattamista on seurattava.

Pohjoismaisen mallin säilyttäminen

On huomattava, että EU-säädökset joiltain osin alittavat nykyisen pohjoismaisen tasa-arvoisen yhteiskuntamallin lainsäädännön. Mm. äitiys- ja vanhempainvapaiden pituudet ja muut etuudet vaihtelevat unionin alueella ja EU takaa raskaana oleville naisille ja pienten lasten vanhemmille tietyt vähimmäisoikeudet kaikissa unionin jäsenmaissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee tärkeänä, että em. työ- ja perhe-elämän yhdistämisen kysymyksissä Suomi noudattaa jatkossakin Pohjoismaista mallia. 

Pekingin julistuksesta ja toimintaohjelmasta 20 vuotta

Naisjärjestöjen Keskusliitto toimitti yhteistyössä 18 kansalaisjärjestön ja muun tahon kanssa Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteutumisen rinnakkaisraportin (julkistus 27.2.2015):Sanoista tekoihin, Naisten oikeudet ja tasa-arvon haasteet Suomessa 2015, Peking+20 –rinnakkaisraportti. Raportti tuo esiin kansalaisjärjestöjen näkemykset tasa-arvon tilasta kansallisesti ja niistä kansainvälisistä velvoitteista, joiden toteuttaminen ei ole vielä riittävästi edennyt. Pekingin toimintaohjelman pääperiaatteet ovat naisten aseman vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla.

 

Helsingissä 18.9.2015

Naisjärjestöjen Keskusliitto –
Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Sirkka-Liisa Anttila
puheenjohtaja                              

Terhi Heinilä
pääsihteeri
[email protected]   
puhelin 040 5305544

www.naisjarjestot.fi           
Facebook: fb.com/naisjarjestot  Twitter: @naisjarjestot

 

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja on kansainvälisesti aktiivinen toimija. 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.

 

 Lataa lausunto täältä.

 

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.