1. Tulisiko yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listaa päivittää uusilla urheilu- tai muilla tapahtumilla ja jos niin millä perusteilla? Mitä vaikutuksia muutoksella olisi?
Kyllä. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että seuraavat tapahtumat lisätään yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listalle:
- Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämien naisten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;
- Euroopan jalkapalloliiton järjestämien naisten jalkapallon Euroopan mestaruus loppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;
- Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämät naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.
- Kesä- ja talviparalympialaiset;
Yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien lähetysoikeuksien käyttöön liittyvien toimenpiteiden tarkoituksena on turvata yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista televisiotoiminnassa. Tällainen yleinen etu on yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo.
Naisten urheilulle ja sen kehittymiselle on välttämätöntä, että naisten jääkiekon ja jalkapallon arvokisat tunnustetaan samalla tavalla yhteiskunnallisesti merkittäviksi kuin vastaavat miesten kilpailut. Yleinen arvomaailma ei enää hyväksy urheilun merkittävyyden arvioimista urheilijoiden sukupuolen perusteella.
Kuten lausuntopyynnön muistiossa todetaan, edellisen tarkastelukerran (2007) jälkeen naisten urheilutapahtumien katsojaluvut ovat nousseet ja naisten urheilun asema ratkaisevasti muuttunut.
Lisäämällä naisten jääkiekon ja jalkapallon arvokisat sekä paralympialaiset yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listaan saadaan kyseisille tapahtumille lisää näkyvyyttä ja siten mahdollisuuksia kasvaa edelleen. Suomen valtiona on annettava viesti sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen myös urheilussa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Suomi järjesti vuonna 2014 International Working Group on Women and Sport -maailmankonferenssin, johon osallistui 1000 edustajaa lähes 90 maasta kaikista maanosista ja merkittävimmät kansainväliset urheilujohtajat, mm. KOK ja IPC. Tätä edelsi neljävuotinen globaalin kansainvälisen IWG-naisurheiluverkoston puheenjohtajuus. Suomen 2010-2014 -IWG-puheenjohtajakauden painopiste oli yhteistyö kansainvälisten urheilun lajiliittojen ja kansainvälisen olympiakomitean kanssa.
Euroopan unionin urheilusta vastaavaa komissaari Androulla Vassiliou julkaisi Euroopan komission suositukset sukupuolten tasa-arvosta Gender Equality in Sport – Strategic Actions in 2014-2020 urheilussa 2014 IWG-konferenssissa. Suositukset valmisteltiin Suomen IWG-puheenjohtajuuden aloitteesta ja yksi prioriteeteista on median tasa-arvo. Parhaillaan Euroopan komission urheiluyksikkö yhdessä Integrity in Sport -ryhmän kanssa laatii jatkosuosituksia ja Suomen asiantuntijoita kuullaan valmistelussa.
Samoin IWG-konferenssissa julkistettiin IWG-ryhmän ja -sihteeristön valmistelemat tasa-arvosuositukset Brighton plus Helsinki Declaration on Women in Sport, jonka on allekirjoittanut lähes 600 kansainvälistä urheilujärjestöä, valtiota, ministeriötä jne.
Helsingin konferenssin jälkeen kansainvälinen olympiakomitea aloitti valmistelemaan sukupuolten tasa-arvon suosituksia IOC Gender Equality Review Naisten ja miesten urheilun tasapainoinen esiintyminen mediassa on yksi KOK:n suositusten painopiste.
Yleisradio osallistui Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan yhteiseen Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeeseen 2017 tasa-arvoistamalla Yle Urheilun naisten ja miesten joukkuelajien uutisoinnin. Yle Urheilu on muuttanut paitsi oman toimintansa myös esimerkillään suomalaisen median naisten joukkueurheilun uutisoinnin.
On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi Euroopan unionissa jatkaa esimerkin näyttämistä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä urheilussa. Suomen valintoja tarkastellaan laajasti Euroopan unionissa ja globaalisti.
Naisten joukkueurheilun erityisesti jalkapallossa ja jääkiekossa päivittäminen yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listalle on välttämätöntä ja täydentää sitä hyvää kehitystä, joka Suomessa on naisten urheilun esiin nostamisessa ollut.
2. Tulisiko nykyiseltä listalta poistaa jokin tapahtuma ja jos niin millä perusteilla? Mitä vaikutuksia muutoksella olisi?
Naisjärjestöjen Keskusliitto ei ehdota tapahtumien poistoa.
3. Kuinka mahdolliset ehdotukset täyttävät komission edellä mainitut kriteerit?
Komission kriteerit:
i) erityinen kaikupohja asianomaisessa jäsenvaltiossa ja merkitys muillekin kuin niille, jotka säännöllisesti seuraavat kyseistä urheilulajia tai tapahtumaa;
ii) yleisesti tunnustettu erityinen kulttuurinen merkitys asianomaisen jäsenvaltion väestölle kulttuuri-identiteetin muokkaajana;
iii) maajoukkueen osallistuminen kyseiseen tapahtumaan merkittävän kansainvälisen kilpailun tai turnauksen yhteydessä; ja
iv) tapahtuma on perinteisesti lähetetty maksuttomilla televisiokanavilla ja sillä on ollut suuret katsojamäärät.
Ehdotukset täyttävät komission kriteerit i) ja ii). Jääkiekon ja jalkapallon merkittävyys urheilulajeina on jo vakiintunut miesten urheilun osalta.
Suomen naisten maajoukkue jääkiekossa kuuluu maailman huippuihin. Maailmanmestaruuden kotikisat vuonna 2019 Espoossa saivat suuren suosion osakseen: parhaimmillaan kisoja seurasi yli 1,5 miljoonaa katsojaa. Suomi on naisten jääkiekon MM-kisojen kolmanneksi menestynein maa mitalisijoitusten määrällä mitattuna.
Naisten jalkapallossa Suomen ranking on FIFAn maailmantilastossa 30. Suomen naisten maajoukkue pelasi Euroopan-mestaruuskilpailujen puolivälierissä vuonna 2009. Yleisradio näytti kesän 2019 MM-kisat onnistuneesti samoin kriteerein kuin miesten kisat ja kisoja seurasivat ennätysyleisöt niin Suomessa kuin maailmalla.
Paralympialaisten ottaminen mukaan listalle on tärkeää yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.