VN/24649/2023/
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä koskien hallituksen esityksen muotoon laadittua ositusvaateen vanhentumista koskevaa työryhmämietintöä. Naisjärjestöjen Keskusliitto on keväällä 2024 asiaa koskevasta arviomuistiosta antamassaan lausunnossa todennut, että muistiossa ei ollut arvioitu kysymyksen sukupuolivaikutuksia ja että nämä vaikutukset tulisi arvioida hallituksen esityksessä. Nyt käsillä olevassa mietinnössä sukupulivaikutuksia on arvioitu pintapuolisesti.
Lausunnoilla olevan ehdotuksen tavoitteena on suojata entisten aviopuolisoiden omaisuuden suojaa luomalla määräaika, jonka jälkeen puoliso voi olla varma, että entinen aviopuoliso tai hänen perillisensä eivät enää voi esittää vaatimuksia hänen omaisuuttaan kohtaan. Toisena tavoitteena on, että kuolinpesän osakkailla tai pesänselvittäjällä ei ole jatkossa tarvetta etsiä vanhaa osituskirjaa tai pyrkiä tavoittamaan vainajan entisiä aviopuolisoita, jos avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on kulunut yli 10 vuotta.
Esityksessä katsotaan, että koska entiset puolisot voivat olla mitä sukupuolta tahansa, ovat ehdotetut avio-oikeuden, vallinnanrajoitusten ja yhteisomistusolettaman vanhentumista koskevat säännökset sukupuolineutraaleja. Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että vaikka säännökset itsessään olisivat sukupuolineutraaleja, niillä voi olla sukupuolittuneita vaikutuksia. Liitto muistuttaa, että naispuolisten puolisojen taloudellinen asema on usein miespuolisia puolisoja heikompi hoivavastuiden epätasaisen jakautumisen aiheuttamien urakatkojen ja palkka- ja eläke-erojen takia ja että tämä heijastuu myös osituksiin.
Koska ositus ei ole pakollinen, kaikki eroavat parit eivät välttämättä osita avio-oikeuden alaista omaisuuttaan heti tai edes pitkän ajan kuluessa eron jälkeen (Rosti – Litmala 2006, s. 44). Kun ositusvaade ei nykysääntelyn mukaisesti vanhene, ei osituksen suorittamisen viivästyksellä ole ollut merkitystä omaisuuden jaon toteutumiseen pitkänkään ajan kuluessa. Kun sääntelyä nyt ehdotetaan muutettavaksi siten, että ositusvaade vanhenisi jatkossa kymmenessä vuodessa, on mahdollista, että osituksen pitkittyessä osa osituksista jää suorittamatta. Kuten mietinnössäkin todetaan, saavat selvitysten mukaan avio-oikeuden nojalla puolisonsa omaisuutta osituksessa yleisemmin naiset ja että ehdotetulla sääntelyllä saattaa siten olla eniten kielteistä vaikutusta avioliitossa olleiden naisten tilanteeseen avioliiton purkauduttua.
Toisaalta on hyvä huomioida, että osa avioliitoista solmitaan ainoastaan hyväksikäytön tarkoituksessa, jolloin kyseessä on pakkoavioliitto. Koska pakkoavioliiton kumoamisella on avioeron oikeusvaikutukset, on mahdollista, että pakottaja voi vaatia tasinkoa pakotetun omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, jos avioliittoon pakotettu on taloudellisesti pakottajaa paremmassa asemassa. Vaikka avioliittolaki mahdollistaa sen, ettei avioliittoon pakotettu ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona entiselle puolisolleen, voidaan ajatella, että ositusvaateen vanheneminen voi ainakin jossain määrin antaa lisäsuojaa pakotetun omaisuudelle.
Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että lakimuutosten yhteydessä varmistetaan, että lakimuutoksesta tiedotetaan tehokkaasti ja selkeästi ja että oikeusapua on riittävästi saatavilla perheoikeudellisissa kysymyksissä. On pyrittävä varmistamaan, ettei ositusvaateen vanheneminen johda tilanteisiin, joissa taloudellisesti heikommassa asemassa olevan entisen puolison, joka useimmiten on nainen, oikeus tasinkoon jää toteutumatta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa lopuksi avioero-osituksiin liittyen, että vuonna 2022 julkaistussa väitöstutkimuksessa (Väisänen 2022) tuodaan esille, että nykyinen sääntely, jossa lakisääteisiä työeläkeoikeuksia ei oteta osituksessa huomioon, voi aiheuttaa epäoikeudenmukaisia tilanteita, sillä työeläkeoikeudet jakautuvat usein epätasaisesti puolisoiden kesken esimerkiksi juuri perhevapaiden sukupuolittuneisuuden takia. Väitöstutkimuksessa todetaan, että työeläkeoikeudet ovat sellaista puolisoiden varallisuutta, jonka kerryttämiseen toinen puoliso yleensä välillisesti avioliiton aikana vaikuttaa ja jotka perustuvat ansiotuloon, jonka puolittamista on Suomessa pidetty oikeudenmukaisena. Myös YK:n CEDAW-komitean (2014) mukaan puolisoiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden kannalta voisi olla tärkeää, että avioliiton aikana kertyneet eläkeoikeudet olisi mahdollista jakaa avioerotilanteessa.