Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/19971/2020
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston televisio- ja radiotoiminta-asetuksen muuttamista koskevasta luonnoksesta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa luonnoksen ehdotusta siitä, että Asetuksen 6 §:n 1 momenttiin sisältyvä yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien lista päivitetään katsojatottumusten muutokset huomioon ottaen siten, että listalle lisätään listalla jo olevia miesten kilpailuja vastaavat naisten kilpailut.
Lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriölle yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listan päivitystarpeiden arviointiin Naisjärjestöjen Keskusliitto esitti listalle lisättäväksi kesä- ja talviparalympialaiset. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää edelleen tärkeänä paralympialaisten lisäämistä listalle ja toivoo tämän osalta uudelleen harkintaa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että naisten jääkiekon ja jalkapallon arvokisat tunnustetaan samalla tavalla yhteiskunnallisesti merkittäviksi kuin vastaavat miesten kilpailut. Kuten perustelumuistiosta ilmenee, Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämillä naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuilla ja Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämillä naisten jalkapallon MM-loppukilpailuilla ja Euroopan jalkapalloliiton järjestämillä naisten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailuilla on komission kriteerien mukainen erityinen kaikupohja Suomessa. Tapahtumilla on lisäksi vahva kaikupohja suomalaisessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kulttuurissa. Tapahtumat ovat suosittuja ja maksuttomilla tv-kanavilla lähetetyillä tapahtumilla on ollut suuret katsojamäärät.
Suomen naisten maajoukkue jääkiekossa kuuluu maailman huippuihin. Maailmanmestaruuden kotikisat vuonna 2019 Espoossa saivat suuren suosion osakseen: parhaimmillaan kisoja seurasi yli 1,5 miljoonaa katsojaa. Suomi on naisten jääkiekon MM-kisojen kolmanneksi menestynein maa mitalisijoitusten määrällä mitattuna.
Naisten jalkapallossa Suomen ranking on FIFAn maailmantilastossa 30. Suomen naisten maajoukkue pelasi Euroopan-mestaruuskilpailujen puolivälierissä vuonna 2009. Yleisradio näytti kesän 2019 MM-kisat onnistuneesti samoin kriteerein kuin miesten kisat ja kisoja seurasivat ennätysyleisöt niin Suomessa kuin maailmalla.
Suomen valtiona on annettava viesti sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen myös urheilussa.
Suomi järjesti vuonna 2014 International Working Group on Women and Sport -maailmankonferenssin, johon osallistui 1000 edustajaa lähes 90 maasta kaikista maanosista ja merkittävimmät kansainväliset urheilujohtajat, mm. KOK ja IPC. Tätä edelsi neljävuotinen globaalin kansainvälisen IWG-naisurheiluverkoston puheenjohtajuus. Suomen 2010-2014 -IWG-puheenjohtajakauden painopiste oli yhteistyö kansainvälisten urheilun lajiliittojen ja kansainvälisen olympiakomitean kanssa.
Euroopan unionin urheilusta vastaavaa komissaari Androulla Vassiliou julkaisi Euroopan komission suositukset sukupuolten tasa-arvosta Gender Equality in Sport – Strategic Actions in 2014-2020 urheilussa 2014 IWG-konferenssissa. Suositukset valmisteltiin Suomen IWG-puheenjohtajuuden aloitteesta ja yksi prioriteeteista on median tasa-arvo. Parhaillaan Euroopan komission urheiluyksikkö yhdessä Integrity in Sport -ryhmän kanssa laatii jatkosuosituksia ja Suomen asiantuntijoita kuullaan valmistelussa.
Samoin IWG-konferenssissa julkistettiin IWG-ryhmän ja -sihteeristön valmistelemat tasa-arvosuositukset. Brighton plus Helsinki Declaration on Women in Sport, jonka on allekirjoittanut lähes 600 kansainvälistä urheilujärjestöä, valtiota, ministeriötä jne.
Helsingin konferenssin jälkeen kansainvälinen olympiakomitea aloitti valmistelemaan sukupuolten tasa-arvon suosituksia IOC Gender Equality Review Naisten ja miesten urheilun tasapainoinen esiintyminen mediassa on yksi KOK:n suositusten painopiste.
On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi Euroopan unionissa jatkaa esimerkin näyttämistä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä urheilussa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessatoiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Helsingissä 11.11.2020
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet, puheenjohtaja
Terhi Heinilä, pääsihteeri
Lisätietoja:
Terhi Heinilä, pääsihteeri, [email protected], p. 040 5305544
Maria Mailasalo, vaikuttamisen suunnittelija, [email protected], p. 050 475 4256