Hieman yli puolet ulkomaalaistaustaisista naisista käy töissä. Ulkomaalaistaustaisten naisten heikkoa työmarkkina-asemaa selitetään usein heikolla koulutuksella ja kielitaidolla. Kuitenkin 25–54-vuotiaista naisista jopa 43 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Se on enemmän kuin ulkomaalaistaustaisilla ja suomalaistaustaisilla miehillä (Larja, Liisa 2020). Korkeakoulutus lisää naisten työllisyyttä kuitenkin vain vähän.
Rasismi ja heikot työllistymismahdollisuudet ovat tutkimusten mukaan maahan muuttaneiden arkea Suomessa. Heidät nähdään usein vain maahanmuuttajina, ilman henkilökohtaista historiaa, kokemuksia ja kiinnostusta (Kurki, Tuuli 2019). Kun yhä useampi nainen ohjataan hoiva-alalle, on ohjaus sukupuolittunutta ja vahvistaa rodullista eriyttämistä.
Maahan muuttaneet naiset tarvitsevat parempaa kielitaitoa työssään kuin miehet. Tämä liittyy sukupuolen mukaan eriytyneisiin työmarkkinoihin. Naiset työskentelevät Suomessa enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, myyjinä ja asiakaspalvelussa sekä opettajina. Näissä ammateissa suomen kielitaidolla on keskeinen rooli.
Asiakastyön kokemus Kotoutumiskeskus Monikasta osoittaa, että jo kotoutumiskoulutukseen liittyvän harjoittelupaikan löytäminen itsenäisesti voi olla mahdotonta. Olemme tukeneet naisia tarjoamalla heille harjoittelupaikan. Yksi harjoittelija kertoi lähettäneensä yli 40 hakemusta – niihin ei tullut edes vastausta. Koto- tai valmakoulutuksen jälkeen moni asiakkaamme etsii ensimmäistä työkokeilupaikkaa. Palkattomia työkokeilupaikkoja vielä tarjotaan, mutta työsuhdetta ei jatketa kokeilun jälkeen. Olemme työssämme kohdanneet naisia, jotka ovat olleet liki 10 vuotta erilaisilla kokeiluilla. Tiedämme, että nämä epäinhimillisesti venyneet kokeilut eivät tuota pysyviä työsuhteita tai taloudellista turvaa.
Maahan muuttaneet naiset tarvitsevat räätälöityä tukea työllistymiseen ja tuki tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kotoutumiskeskus Monikassa työllistymistä tuetaan yksilöohjauksella, ryhmätoiminnalla ja mentoroinnilla. Yhteistyötä tehdään myös työnantajien kanssa, esimerkiksi toimimalla ”välittäjänä” yrityksen ja työnhakijan välissä. Naiserityisissä kotoutumisen palveluissa tunnistetaan sukupuolen merkitys ja huomioidaan kokonaisvaltaisesti naisten eri elämänvaiheet. Palveluille ominaista on sensitiivisyys naisten tarpeille: mm. hoivarooliin kohdistuvien ristiriitaisten odotusten tunnistaminen, lastenhoidon tarpeen huomioiminen, syrjinnälle ja väkivallalle altistumisen riski, naisille turvallisen tilan periaate.
Ilman tukea ja ilman verkostoja on vaikea saada kokonaiskuvaa työmahdollisuuksista: mihin omalla osaamisella voisi hakea, miten löytää piilotyöpaikkoja, miten voisi täydentää osaamistaan. Huonot kokemukset työnhausta lannistavat eikä voimavaroja työnhakuun enää ole. Tällä hetkellä Suomi hukkaa maahan muuttaneiden naisten potentiaalin.
Kotoutumiskeskus Monikan toteuttama mentorointi tukee naisia kotoutumisprosessin eri vaiheissa. Asiakas saa tuekseen vapaaehtoisen mentorin noin 2 kk:n ajaksi. Työmentorin kanssa käydyt keskustelut erilaisista vaihtoehdoista ja yleensäkin tieto työelämästä avaavat uusia näkökulmia työllistymiseen. Kielimentorin avulla Suomeen vasta muuttanut voi saada arvokkaan ensikosketuksen kieleen. Kielimentori puhuu sitä kieltä, mitä puhutaan ja tarvitaan sekä arjessa että työelämässä, ei sitä, mitä opitaan oppikirjoista.
Yksi Kotoutumiskeskus Monikan pitkäaikaisista mentoreista on Eva Herttuainen.
Hän tuli Saksasta Suomeen 40 vuotta sitten, opiskeli Helsingin yliopistossa ja on ollut työelämässä alusta lähtien. Nykyään hän toimii lehtorina ja opinto-ohjaajana ammattikorkeakoulussa.
”Opiskelin Suomen kieltä monta vuotta ja tiedän, miten haastava kieli tämä on. Suomessa on vaikea löytää työtä ilman suomen kielen taitoa ja ilman verkostoa. Usein mentorointi alkaa sillä, että yritämme selkeyttää, minkälaista työtä mentoroitava oikeastaan haluaa tehdä. Monet ovat kirjoittaneet monta työhakemusta, mutta aina saaneet kielteistä vastausta. Kun saadaan selkeä tavoite, voimme työskennellä hakuprosessin kanssa. Kartoitamme opiskelu- ja työmahdollisuuksia, joskus olen ollut myös tukena opinnäytetyön valmistumisprosessissa. Minusta kommunikointi ja yhteistyö naisten kanssa on hyvin palkitsevaa työtä ja olen ilolla mukana tukemassa heidän urakehitystä Suomessa. Haluan ehkä antaa myös takaisin siitä, mitä itse olen joskus ystäviltä saanut, kun tulin Suomeen.”
Jokaisella maahan muuttaneella naisella tulisi olla mahdollisuus mentoriin. Kuulluksi tuleminen voimauttaa ja mentorin kautta voi avautua uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia työnhakuun tai opintoihin hakeutumiseen. Suomessa toimii kotouttamistyön kentällä monta mentorointia toteuttavaa tahoa sekä valtava määrä vapaaehtoisia.
Riikka Laitinen
Koordinaattori, Kotoutumiskeskus Monika, Monika-Naiset liitto
Marisel Soto Godoy
Kotouttavan toiminnan päällikkö, Kotoutumiskeskus Monika, Monika-Naiset liitto
Eva Herttuainen
Kotoutumiskeskus Monikan pitkäaikainen työmentori
KOTOUTUMISKESKUS MONIKA
Monika-Naiset liiton Kotoutumiskeskus Monika tarjoaa kotoutumista ja työllistymistä edistävää yksilöohjausta, ryhmätoimintaa ja mentorointia useilla eri kielillä.Kotoutumiskeskus Monika palvelee ma-to kello 9-16 ja pe kello 9-15 osoitteessa Hermannin Rantatie 12 A, 4. kerros, 00580 Helsinki (Kalasatama).
Maksuton numero 0800 05059 on avoinna ma, ti ja pe kello 9-16, ke ja to kello 9-18. Numeroon voi soittaa kaikkialta Suomesta.
Kotoutumiskeskus Monikan ryhmät kokoontuvat maanantaista perjantaihin (ma-pe). Ajankohtaista tietoa ryhmätoiminnasta löytyy kotisivuilta.
Lisätietoja ryhmistä saa myös soittamalla numeroon 0800 05059. Lue lisää Kotoutumiskeskus Monikan toiminnasta. Löydät Kotoutumiskeskus Monikan myös Facebookista.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa. Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalikampanjasta voi lukea lisää täältä.