”Eri puolilta maailmaa tulee heikkoja ja keskivahvoja signaaleja, jotka pyrkivät heikentämään tasa-arvoa. On oltava herkkänä, että ei mennä taaksepäin”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Merja Ylä-Anttila on tehnyt 40 vuotta töitä uutismedian hermokeskuksessa, jossa kohdataan maailman muutokset etujoukoissa. Hän on toiminut MTV Uutisten vastaavana päätoimittajana ja Mediahub Helsingin toimitusjohtajana ja vuodesta 2018 alkaen Ylen toimitusjohtajana.
”Olemme tähän asti saaneet elää yhä tasa-arvoisemmassa Suomessa. Nyt tulee eri puolilta heikkoja ja keskivahvoja signaaleja, jotka pyrkivät heikentämään tasa-arvoa. Näemme populistisia liikkeitä ja keskustelua aborttilainsäädännöstä Yhdysvalloissa.”
”Tehty valtava tasa-arvotyö ei mene omalla voimallaan eteenpäin, jos emme koko ajan pidä vankkureita liikkeessä. Hyvin äkkiä tulee joku flashback-heijastusliike, joka vie tasa-arvoa yllättäen taaksepäin. On oltava herkkiä ja reagoivia.”
Ylä-Anttila puhuu myös järkyttävästä muutoksesta ajassamme. ”Maailmanjärjestys, joka pohjautuu kansainväliseen sääntelyyn ja sääntöihin, on uhan alla ja murtumassa. Se haastaa mediaa isosti. Sota Euroopassa yhdistettynä parin vuoden pandemiaan on järkyttänyt kaikkea ja haastanut demokratiaa, jossa sananvapaus on välttämätön osa.”
Vyöryvä muutos
”Median muutos on vain kiihtynyt ja koko tekeminen tietyllä tavalla konvertoitunut. Kaikki mediat tekevät tekstiä, ääntä ja kuvaa sekä digitalisoitumisen tiikerin loikkia.”
”Muutosvauhti luo medialle haasteita pysyä samanaikaisesti faktapohjaisena, luotettavana ja riippumattomana, mutta niin että ihan kaikessa ei voi olla riippumaton. Arvoperustamme on länsimainen oikeusjärjestys ja demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet. Näiden suhteen emme voi olla riippumattomia.”
”Valeuutisten ja sosiaalisen median vyörytyksessä arvoperustaa kysytään enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Tullessaan sosiaalinen media avasi suoraa väylää ihmisten, asioiden, päättäjien ja kansalaisten välille ja media ei enää ollut yksipuolinen portinvartija. Nyt pitäisi nähdä, että se ei ole pelkästään hyvä asia. Trollaamiset, maalittamiset ja propaganda sotivat pyhiä arvojamme vastaan.”
Ylä-Anttilaa puhuttelee sanonta, että ’valhe kiertää maailman nopeammin ennen kuin totuus saa saappaat jalkaansa’.
”Arvoperustan suhteen media
ei voi olla riippumaton”
”Median pitää pyrkiä totuudellisuuteen ja kuunnella niitä, jotka kokevat jäävänsä ilman ääntä. Epäluottamus syntyy paljolti epävarmuudesta ja pelosta. Median pitää olla lähempänä kansalaisia ja kuunnella. Suomessa jaamme pitkälti samat eettiset pelisäännöt ja Julkisen sanan neuvoston jäsenyydet. Meillä ei ole mediaa, joka kovin voimakkaasti ajaisi ääriajattelua. Toivon että sille tielle ei mentäisi, vaan voisimme luottaa yhteisiin hyviin arvoihin ja periaatteisiin.”
Yleisradio on selvittänyt ulkopuolisella arvioinnilla, miten riippumattomasti henkilökunta ja erityisesti toimittajat kokevat voivansa tehdä töitään. Vuoden 2021 selvityksen mukaan toimittajien häirintä, painostus ja maalitus on lisääntynyt. Raportista kuului sosiaalisen median paine ja uhkailu, joka herkemmin kohdistuu naisiin toimittajina.
Mediatalojen yhteisen tuen vahvistamista maalituskysymyksissä ollaan viemässä Päätoimittajayhdistyksen agendalle. Ylessä ja monessa muussa mediassa on jo luotu hyviä käytäntöjä näissä tilanteissa toimimiseen. Lisäksi Ylen Journalismin akatemia tarjoaa henkilöstölle koulutusta vaikutusyritysten tunnistamiseen ja torjumiseen. ”On tärkeää, että painostusten ja trollaamisen kohteena oleva ei jää missään olosuhteessa yksin.”
”Sinä pärjäät”
Mitkä omat kokemukset tai tapahtumat saivat Merja Ylä-Anttilan sukupuolten tasa-arvon näkyväksi vaikuttajaksi?
”Olin perheessämme ainoa lapsi ja vieläpä tyttö. Kotoa minua kannustettiin, että sinä Merja pärjäät yhtä lailla kaikessa missä pojatkin. Se ei ollut niin tavanomaista 1960–70-luvuilla, jolloin tytöille oli vielä omia lyseoitakin. Itse kävin Hämeenlinnan tyttölyseota (nyk. Kaurialan lukio). Tasa-arvosta minun on iso kiittäminen isääni. Isän katse oli aina kannustava ja tukeva ja että ’kyllä Merja pärjää’. Sen tyyppistä peruskalliota minulla on nyt ikävä, kun isä nukkui 94-vuoden iässä rauhallisesti pois.”
Ylä-Anttila rikkoi tasa-arvon lasikattoja jo 26-vuotiaana, jolloin 1980-luvulla vain muutama nainen toimi politiikan toimittajana. MTV Uutisten tuoreena toimittajana Ylä-Anttila joutui kohtaamaan ”tytöttelyä” kesken työtehtävien. Tapaus Eduskunnan käytävillä jäi tunnemuistiin. Vanhempi mieskollega pysäytti ja päivitteli kuinka MTV lähettää tytön haitukoita Eduskuntaan.
”Puristin kynsiäni kämmenpohjaan, että en olisi näyttänyt, miten kommentti sattui ja alkanut herkistelemään. Tuli samalla halu näyttää. Siihen aikaan piti olla kuin ’hyvä jätkä’ lunastaakseen uskottavuutta. En onneksi mennyt liian pitkälle hyvä jätkä -kulttuuriin. Olisin hukannut omaa sisintäni. Sisintään on hyvä varjella.”
Kirkon ulkomaanavun naisten kehitysyhteistyömatka Liberiaan oli silmiä avaava kokemus tyttöjen ja naisten tasa-arvon merkityksestä maailmanlaajuisesti. ”Liberia oli juuri toipumassa verisestä sisällissodasta. Tapasimme presidentiksi valitun Ellen Johnson Sirleafin, jolla oli naisvaltainen kabinetti; maan jälleenrakentaminen oli naisten vastuulla. Kohtaamamme naiset tuntuivat kylissä voimahahmoilta. Sirleafvaloi uskoa koulutukseen ja naisten yhteistyöhön. Sanoimme paluumatkalla syntysanat Naisten Pankille. Emme voineet unohtaa hänen toivon viestiään.”
”Naisten Pankki on avannut silmiäni, miten isosta asiasta tasa-arvossa on kyse maailmanlaajuisesti ja miten tärkeää koko yhteiskunnalle on tukea tyttöjen ja naisten koulutusta ammattiin ja yrittäjyyteen ja avata heille mahdollisuuksia.”
Media 50–50
Reuters-instituutin tutkimuksen (2020) mukaan maailmanlaajuisesti päätoimittajista vain 23 prosenttia on naisia, vaikka noin 40 prosenttia kaikista toimittajista on naisia. Tutkimuksessa tarkasteltiin 200 uutismediaa kymmenellä eri markkina-alueella neljällä mantereella. Reuters nosti tulosten esittelyssä esiin Suomen ja Brasilian siitä, että vaikka naisjournalisteja on enemmän kuin miesjournalisteja, enemmistö johtajista on miehiä.
Ylessä vakituisten työntekijöiden sukupuolijakauma on ollut jo pitkään tasainen 50–50 prosenttia, myös päällikköpuolella. Osa pienemmistä ammattiryhmistä on edelleen voimakkaasti sukupuolittuneita, esimerkiksi assistenteista naisia on 85 prosenttia. ”Syksyllä 2021 naisten keskipalkka Ylessä oli 96,7 prosenttia miesten keskipalkasta. Joitakin eroavaisuuksia aiheutuu muun muassa perhevapaista”, Ylä-Anttila sanoo.
Yle mittaa naisten ja miesten esiintymistä uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisällöissä. Mallia on otettu Britannian yleisradioyhtiö BBC:ltä. ”Ylessä sukupuolten tasa-arvon 50:50-malli toteutuu hyvin. Se on tavoite, jota seurataan. Naisten osuus haastateltavista on noussut viidessä vuodessa 35 prosentista noin 45 prosenttiin.”
Mediatalot voivat seurata yleisölle läpinäkyvästi haastateltavien sukupuolijakaumaa Prognosis-yhtiön kehittämällä laskurilla. Arviointi viimeisen 24 tunnin ajalta toteutuu koneellisesti nimien perusteella. Laskuria käyttävät Suomessa ainakin ts.fi, iltalehti.fi, helsinginuutiset.fi, karjalainen.fi, koillissanomat.fi, hs.fi, kaleva.fi, satakunnankansa.fi, aamulehti.fi, kainuunsanomat.fi, svenska.yle.fi, yle.fi/uutiset ja ilta-savo.fi.
Haastattelupäivän aamuna laskuri kertoi, että naisten osuus Yle Uutisissa oli 48 prosenttia, Helsingin Sanomissa 28 prosenttia ja Svenska Ylessä 26 prosenttia. ”Sitä saat mitä mittaat. Laskuri on tuonut sukupuolten tasa-arvoa näkyväksi ja toiminut siinä hyvin”, Ylä-Anttila arvioi.
”Uutisissa on tehty hienoa tasa-arvotyötä, samoin urheilussa Panu Pokkisen ja kumppaneiden johdolla. Naisten urheilu on nostettu samalle viivalle miesten urheilun kanssa. Tehdään ohjelmat hyvin ja panostetaan samalla tavalla. Näin nostetaan naisten urheilun arvostusta. On hienoa, että muutos näkyy katsojaluvuissa ja ihmiset seuraavat näitä lajeja.”
Naisten jalkapallon EM-kisojen 2022 riemukulussa Urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen avautui FB-sivuillaan ja muisti myös MM-kisojen epäilijöitä.
”Seuraa ylpeä (ja poikkeuksellisen pitkä) avautuminen! Tasan kolme vuotta sitten pelattiin MM-finaali. Kisat jotka nostivat naisten joukkueurheilun kiinnostuksen uudelle tasolle – koko kansan huulille. Kun kolme vuotta sitten vielä ihmeteltiin (monet ihastelivat) Ylen isoa ja rohkeaa satsausta kisoihin, nyt se on arkea. Vaikka nyt katsottuna päätös oli itsestään selvä ja ainoa oikea, ei se ollut siinä hetkessä vain helppo: kun johonkin satsaa, se on aina jostain pois. Satsauksen kyseenalaistajia riitti. Maailma onneksi muuttuu ja muutokseen on mahdollisuus vaikuttaa myös omilla teoilla.”
Pokkinen listasi kiittäen ihmisiä, jotka ovat tukeneet häntä tasa-arvotyössä ja kirjoitti esihenkilöstään: ”Työsarkaa tasa-arvon parantamiseksi piisaa jatkossakin. Me Ylessä jatkamme tavoitteellisesti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa maailmaa kohden Merja Ylä-Anttilan esimerkin avulla jatkuvasti päättäväisin askelin parantaen, välillä jopa pieniä loikkia ottaen.”
Yle Urheilu osallistui 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna tasavertaistamalla joukkue-urheilun uutisoinnin ja tapahtumatuotannon. Urheilun tasa-arvoteon malli laajeni uutis- ja ajankohtaistoimintaan ja aluetoimituksiin sekä sai laajaa huomiota kansallisesti ja Euroopassa. Yle Urheilu on edistänyt liikunnan ja urheilun tasa-arvoa laajemminkin ja ollut tekemässä Naisjärjestöjen Keskusliiton, Helsingin kaupungin ja laajan järjestöjoukon kanssa urheilun tasa-arvoa lisääviä tilaisuuksia ’Tehdään enemmän, tehdään paremmin’.
Median vastuu
”Naisia on entistä enemmän esihenkilöinä, mikä on hyvä, koska se rakentaa samalla uralle raput eteenpäin. Hienoa nähdä, että naiset ovat ottaneet ykköspaikkoja haltuun monessa maakuntamediassa ja valtakunnallisessa mediassa”, Ylä-Anttila sanoo.
”Olen koittanut kannustaa naisia ottamaan vastaan esihenkilön tehtävän, vaikka mahdollisuus avautuu usein silloin, kun arjessa on muutenkin perhettä, pieniä lapsia ja kaikkea muuta. Ottamalla sen askeleen on parempi mahdollisuus tulla valituksi vaativimpiin ykkösposteihin. Asioilla on tapana järjestyä ja useimmiten työelämän ja kotielämän pystyy sovittamaan.”
”Tarvitaan naisia tietyille paikoille valitsemaan naisia. Tärkeää on, että ensin tulee ylipäätään huomioiduksi ja sitten jatkaa omilla ansioillaan eteenpäin.”
”Toimitukset ovat naisistuneet ja ala on tullut tasa-arvoisemmaksi. Nyt on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että toimituksiin löytyy monenlaisia ihmisiä – ei pelkästään sukupuolen näkökulmasta. Suomi on monimuotoinen ja moniääninen. Toimituksissa pitää olla ihmisiä, jotka puhuttelevat ja ymmärtävät laajasti tämän päivän yhteiskuntaa ja suomalaisuutta.” Ylellä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassaan vuodelle 2022 useita lupauksia monimuotoisuuden kehittämiseksi.
”Media ei ole vain peili. Median pitää olla tavoitteellisempi ja nostaa yhteiskunnallisia asioita päivänvaloon ja viedä niitä eteenpäin. Media ei tietenkään ole poliittinen toimija, mutta medialla on vaikutusvaltaa, mitä asioita se nostaa esiin ja kenelle se antaa megafonin yhteiskunnassa.”
Ylä-Anttila kertoo Ylen aloittamasta uudesta tulevaisuustapahtumasta, Aurorasta, joka käsittelee vuosittain yhdenvertaisuutta ja vastuullisuutta. Ensimmäisessä Levillä pidetyssä Aurorassa keskusteltiin sukupuolten tasa-arvosta teemalla naiset ja teknologia. Tulevan Auroran teemana on ilmasto ja tasa-arvo.
”Olen onnellinen, että viime talvena Aurora sai ensimmäisen tulikasteensa. Pääpuhuja oli NASAn astronautti Karen Nyberg. Ensimmäiset lämmittelypaneelit pidettiin yön yli VR:n junavaunussa. Keskusteluja tunturista saattoi seurata suorana Yle Areenasta. Haluan, että Aurorassa koko Suomi näyttäytyy.”
Ylä-Anttila ei ole ensimmäistä kertaa luomassa uutta yhteiskunnallisen keskustelun areenaa. Hänen MTV-uransa aikana polkaistiin liikkeelle jokaisen vaikuttajan tuntema Suomi Areena Poriin. ”Suomi Areenan synnyttäminen oli Esa Niemisen ja minun elämäni uran merkittävämpiä juttuja maikkarilla.”
Kirkas suunta
Miten Ylä-Anttila kuvailisi itseään johtajana ja mistä hän on saanut tukea omaan johtajuuteensa?
”Median murroksessa on valitettavasti ollut taloudellisesti huonoja aikoja ja erittäin kovia yt-neuvottelujen prosesseja. Olen oppinut käyttämään johtajuuteni tukena valmentamista ja keskusteluja. On todella tärkeää voida käydä peilikeskusteluja sellaisen ihmisen kanssa, joka rohkenee sanoa, haastaa ja sopivasti tukea. Kun syntyy luottamussuhde, pystyy puhumaan asioista ja tuomaan esiin omia epävarmuuksiaan. ”
”Minulle luontaista johtajuuden ydintä on kuunnella ympärillä olevia ihmisiä. Heistä olen saanut energiaa. Pidän siitä, että ympärilläni on monenlaisia ihmisiä ja ei pelkästään ’look like’. Syntyy hyvä tiimi, kun ottaa ympärilleen osaavia ihmisiä, jotka ovat monessa asiassa sinua parempia.”
”Hengen luonti on tärkeä osa johtajuutta. Sitä on myös kirkas suunta ja sen hyvä kommunikointi. Maailmassa on niin paljon sumua, että kirkkaan suunnan löytäminen ja valitulla kurssilla pysyminen voi olla hankalaa. Silloin pitää hakea laajasti informaatiota ja keskustella ihmisten kanssa. Pitää myös olla tietynlaista rohkeutta pysyä omilla koetelluilla arvoillaan.”
”Kirkas suunta ja sen hyvä kommunikointi
tärkeää johtamisessa”
”Kaikessa johtamisessa on tärkeää, että ihmiset kokevat vuoropuhelun aitona ja johtamiselle merkityksellisenä. Kun tulin Yleen neljä vuotta sitten, aloitin Merjan aamukahvit, joita pidettiin muutamia kertoja kuukaudessa. Ennen pandemiaa vajaat 500 ihmistä ehti käymään niissä. Nyt olen aloittanut aamukahvit uudestaan. Niihin voi ilmoittautua noin tusinan verran ihmisiä. Aamukahveilla jotkut yleläiset kohtaavat ensimmäisen kerran toisensa. Jotka ovat tulleet juuri töihin ja toiset olleet melkein 40 vuotta. Kahveilla on puvustajia, teknologian väkeä, äänittäjä, toimittajia, tuottajia ja valtava kirjo osaajia. Nähtävissä on koko Ylen voimakkuus ja se mistä kokonaisuutemme muodostuu. Näemme, että olemme enemmän kuin osiemme summa, sitä pitää kaikkien vaalia. Nämä kohtaamiset ovat todella tärkeitä ja niissä oppii ymmärtämään Ylen sielua, mutta myöskin viemään sitä tavoitteellisesti eteenpäin yhteisten keskustelujen kautta.”
”Työelämä on tietyllä tavalla ympyrä. Aina sitä palaa kaikista rakkaimpiin ja tärkeimpiin asioihin ja niihin, miksi on tullut tälle alalle. Elämä ei ole vain aikajana eteenpäin, vaan kuin kehä, joka onneksi pyörii eteenpäin. Tietyt asiat tulevat uudestaan vastaan ja lämpimästi mieleen – ja silloin huomaa, että tämän takia olen tehnyt tiettyjä valintoja ja olen tässä. Siksi myös tulevaisuudentapahtuma Aurora on minulle todella tärkeä.”
”Samanaikaisesti kun huolehdimme sukupuolten tasa-arvosta, meidän täytyy miettiä, miten nuoret pojat ja nuoret miehet voivat ja pääsevät kiinni elämään tässä ajassa. Moni voimavara on kääntynyt heillä nyt toiselle puolelle.”
”Naisjärjestöjen Keskusliiton on tärkeä pitää tasa-arvon lippua liehumassa ja puhua näistä asioista ja tuoda arkojakin asioita esiin ja sanoittaa niitä. Tasa-arvon polulta ei saa yhtään heivata – mikä ei ole näkyvää ja kuuluvaa, on pois mielestä ja ajatuksista.”
TEKSTI: EILA RUUSKANEN-HIMMA