Hyppää sisältöön

Miksi kotityöt uuvuttavat? Harjoittelijamme pro gradu metakotityöstä

Palautin tänä syksynä sosiologian pro gradu -tutkielmani Näkymätön näkyväksi – Metakotityön sisältö ja jakamisen tavat. Tutkielman inspiraationa toimi loppuvuodesta 2015 mediahuomiota saanut Ylen toimittaja Jenny Lehtisen kolumni metatyöstä. Gradussani loin sosiologisen käsitteen metakotityö ja tutkin, mitä se sisältää sekä miten heteropariskunnat jakavat sitä. Aiemmassa kotityötutkimuksessa näkymätön valmistelutyö on nimittäin jäänyt pitkälti paitsioon. Naiset uupuvat kotityötaakkansa alle, vaikka välillä on itsekin hankalaa käsittää, miksi työ tuntuu niin raskaalta: kyllähän puoliso laittaa ruokaa ja vie lapsia päiväkotiin yhtä lailla. Kyse on jatkuvasti mieltä kuormittavasta metakotityöstä, jota naiset tekevät paljon miehiä enemmän.

Esitän, että

metakotityö on näkymätöntä, valmistelevaa kotityötä, joka sisältää ainakin kotitöiden suunnittelua ja organisointia, kotitöihin liittyvää laadunvalvontaa sekä kokonaisvastuunkantoa kotitöistä. Esimerkiksi ennen ruuanlaittoa on miettinyt, mitä syötäisiin ja millaisen ruuan ehtisi valmistaa ennen illan harrastuksia, sopinut, kuka käy kaupassa vai tilataanko ruuat verkosta, kirjoittanut ostoslistan, muistuttanut puolisoa kauppareissusta ja suunnitellut tekevänsä suuremman annoksen ruokaa, jotta lapset voivat lämmittää sitä seuraavana päivänä vanhempien ollessa myöhään töissä. Kaikki tämä on metakotityötä, kuin myös kotitöistä kommunikointi tai perheen siisteysstardardeista keskusteleminen ja päättäminen sekä niiden ylläpito. Vaikka miehet tekevät nykyään yhä enemmän kotitöitä ja tietysti myös jonkin verran metakotitöitä, metakotityö on vahvasti naisten vastuulla. Vaikka mies tekisi paljon kotitöitä, niitä edeltää usein naisen pyyntö, muistuttelu tai ohjeistus; naiset kantavat kokonaisvastuuta kotitöistä eli huolehtivat, että kaikki toimii.

Suurin osa aineistoni naisista oli tyytymättömiä, koska he tekivät paljon miestään enemmän metakotityötä. Koska metakotityö on näkymätöntä, sitä on hankalaa havaita ja mitata. Kotitöistä ei ylipäätään tyypillisesti neuvotella tai sovita eksplisiittisesti, vaan niiden jakoon ajaudutaan kuin luonnostaan. Metakotitöistä neuvottelu on lisäksi hankalampaa. Kotityöt sopivat paremmin naisen kuin miehen habitukseen. Tyttöjä opetetaan ja heidän oletetaan tekevän enemmän kotitöitä kuin poikien, joten naisille kehittyy parempi pelisilmä kotitöihin. Heterosuhteissa tämä johtaa siihen, että naiset osaavat ”kuin luonnostaan” kotityöt miehiä paremmin ja tekevät niitä siksi enemmän. Jos mies ei opettele kotitöiden tekoa, töiden epätasainen jakautuminen ei muutu. Nykyään miehet tekevät paljon muita kotitöitä, mutta he eivät vaikuta huomaavan metakotitöiden tarvetta yhtä hyvin tai pitävän niitä yhtä tärkeinä kuin naiset. Aineistoni miehet vetosivat usein puolisonsa korkeampiin standardeihin: he eivät tahdo tehdä enempää mielestään tarpeettomia kotitöitä vain siksi, että puoliso tahtoo niin. Osa stardardieroista onkin mieltymyskysymyksiä. Silti usein on kyse siitä, että naisen standardit ovat korkeammat, koska hänellä on enemmän osaamista asiasta.

Vaikka aineistoni miehet välttelevät metakotitöitä vetoamalla niiden turhuuteen, he nauttivat puolisoidensa tekemästä metakotityöstä, joka helpottaa heidänkin elämäänsä. Silti naisen ohjeiden mukaankaan toimiminen ei sovi monille heistä.  Esitän gradussani, että metakotitöiden vakiintuneen tekemisen taustalla vaikuttaa kaksi sukupuolisopimusta: metakotitöiden sopiminen – vaikkakaan ei eksplisiittisesti – naistapaisiksi sekä piilevä sukupuolittunut avunantosopimus, jonka mukaan kokonaisvastuu on naisella ja miehen panoksena on avustaminen. Sukupuolisopimukset luovat sukupuolijärjestelmän, joka luo kiistämättömien asioiden joukon, jota vastaan kapinoiminen on hankalaa. Naiset eivät saa vastakaikua epätasa-arvon kokemuksilleen, koska miehet kääntävät naisen metakotitöiden vuoksi kokeman uupumuksen ja epäreiluuden tunteen tämän omaksi, liian korkean vaatimustason aiheuttamaksi syyksi. Miehet näyttävät pitäytyvän sopimuksessa vain siltä osin kuin se on heille eduksi. Tässä on tilausta tasa-arvotyölle, kuten sukupuolisensitiiviselle kasvatukselle ja koulutukselle sekä perhevapaiden tasaisemmalle jaolle.

Koko tutkielman voit lukea täällä.

Susanna Luukinen
Harjoittelija

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.