Hyppää sisältöön

Ministeri Marjatta Väänänen oli tasa-arvopolitiikan uranuurtaja

Kuva: Keskustan ja maaseudun arkisto, KMA

Naisjärjestöjen Keskusliiton pitkäaikainen toimija, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen ministeri, filosofian maisteri Helmi Marjatta Väänänen kuoli 16. lokakuuta 2020. Hän oli syntynyt 9. elokuuta 1923 Jyväskylässä ja oli kuollessaan 97-vuotias.

Hänen lapsuudenkotinsa oli kulttuurin, maaseutuelämän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kehto. Marjatta Väänänen teki pitkän kulttuuritoimittajan uran ennen politiikkaan lähtemistään. Hän oli kolmen lapsen äiti ja seitsemän lapsenlapsen isoäiti.

Keskustanaisten puheenjohtajana Marjatta Väänänen toimi 1970-1985. Kansanedustajana hän toimi vuosina 1975-1991 ja ministerinä kolmessa eri hallituksessa 1972-1977 sekä 1982-1983 opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä. Kulttuurikenttää hän tasapainotti määrärahojen jakoperusteiden muutoksella koko maata ja kaikkia suomalaisia hyödyttäviksi. Ministerinä Marjatta Väänänen sai aikaan kotihoidontuen kokeilun ja vuoden 1985 alusta astui voimaan laki pienten lasten kotihoidontuesta. Opetusministerinä hän luovutti v. 1975 arkkipiispa Simojoelle lähes miljoonaa ihmistä edustaneiden järjestöjen yhteisen adressin naispappeuden toteuttamiseksi.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana Marjatta Väänänen toimi vuosina 1972-1981 ja varapuheenjohtajana 1956-1957 ja 1970-1972. Keskusliiton hallituksen toimintaan hän tuli mukaan jo 1950-luvun alussa edustaen Maalaisliiton Naisjärjestöä, joka oli tuohon aikaan yksi keskusliiton 10 jäsenjärjestöstä. Marjatta Väänänen toimi aktiivisesti ja tarmokkaasti naisten saamiseksi ehdokkaiksi niin eduskunta- kuin kunnallisvaaleihin. Järjestettiin paikallisten naisjärjestöjen kanssa naisten valtakunnallisia kunnallispäiviä, joiden ohjelmassa oli naisille ja perheille keskeisiä kunnallispolitiikan asioita.

Marjatta Väänänen oli 1950-1960-luvuilla useissa luottamustoimissa ainoa tai ensimmäinen nainen. Naiset olivat yleensäkin vähemmistönä, jopa ainoina sukupuolensa edustajina ja oli tärkeää kannustaa ja rohkaista naisia heidän työssään. Naisjärjestöjen Keskusliitto kampanjoi 1960-luvulla lehdistön avulla kunnallisvaalien alla haastaen ”mustat kunnat”, joissa ei ollut ainuttakaan naista valtuustossa. Kartta ja naisettomien sekä yhden naisedustajan valtuustojen luettelo teki vahvan vaikutuksen. Tammikuussa 1995 eduskunta hyväksyi naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi 40 prosentin vähimmäiskiintiöt molempien sukupuolien edustukseksi tietyissä valtion ja kuntien toimielimissä.

Naisten ETYK, naisten kansainvälinen kokous järjestettiin 1973 Helsingissä Naisjärjestöjen Keskusliiton ja muiden keskeisten naisjärjestöjen yhteistyönä. ETYK-kokouksessa oli mukana naisia 26 valtiosta. Idea oli Helvi Sipilän. Marjatta Väänänen toimi kokouksen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Helvi Sipilän siirryttyä YK-tehtäviin.

Marjatta Väänänen korosti myös Naisjärjestöjen Keskusliiton yhtenä tärkeänä vaikutuskanavana lausuntojen antamista naisten asemaa ja työoloja koskevissa asioissa eduskunnan valiokunnille ja valtion komiteoille ja toimikunnille.

Maailman muuttuessa ja kansainvälisyyden edetessä Naisjärjestöjen Keskusliitto järjesti jäsenjärjestöjen johtotasolle ja toiminnanjohtajille luentotilaisuuksien sarjoja, joissa asiantuntijat puhuivat talous- ja yhteiskuntaelämästä sekä kansainvälistymisestä. Nämä kuten myös kansallisen kulttuurin tilaisuudet olivat hyvin suosittuja. Niiden järjestämisellä paikattiin myös taloutta. Marjatta Väänänen teki aktiivisesti työtä Pohjoismaiden neuvostossa ajaen suomen kielen asemaa viralliseksi kieleksi Ruotsissa.

Marjatta Väänänen sai ensimmäisenä naisena ministerin arvonimen vuonna 1994. Naisjärjestöjen Keskusliitto nimitti Marjatta Väänäsen kunniapuheenjohtajakseen vuonna 2011.

Hän osallistui aktiivisesti Naisjärjestöjen Keskusliiton tilaisuuksiin sairastumiseensa asti ja seurasi Keskusliiton toimintaa vielä viimeisinä vuosinaan. Marjatta Väänäsen vaikuttavalla esimerkillä, pitkällä uralla ja kiinnostuksella tasa-arvokysymyksiin ja naisten rooliin on ollut suuri vaikutus häntä seuranneille päättäjille. Hän oli naisten aseman parantamisen uranuurtajia Suomessa. Hänen luja tahtonsa yhdistettynä sydämen sivistykseen herätti arvostusta, joka nostaa Marjatta Väänäsen naispoliitikkojen eturiviin.

Sirkka-Liisa Anttila, ministeri, kollega ja pitkäaikainen ystävä

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.