Maaliskuun alussa 2020 tiedettiin, että korona tulee vaatimaan Suomelta nopeita toimia. Tauti ei tule jäämään Kiinan tai muiden kaukaisten maiden taudiksi. Epidemia eteni rajusti, jo 16.3.2020 alkoi Suomessa toisen maailman sodan jälkeen ensimmäistä kertaa poikkeustila.
Koronasta ei juuri tiedetty paljoa. Tiedettiin vain, että se on vaarallinen, leviää helposti, siihen voi kuolla ja se nostaa tehohoidon tarvetta. Suojavarusteista oli huutava pula. Kunnat olivat ostaneet erikoissairaanhoidolta valmiusvarastot. Samat varusteet oli myyty moneen kertaan ja monelle kunnalle. Ei ollut ajateltu tilannetta, että kaikki Suomen kunnat ja myös maailmalla eri organisaatiot tarvitsevat yhtä aikaa suojavarusteita.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi tv-haastatteluissa tässä tilanteessa ymmärtää, että nyt historiallisesti huoltovarmuuden varastot avataan ja rekat lähtevät liikkeelle. Toisin kävi, Vantaallekin tuli kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita maskeja ja suojavarusteita. Rekan sijasta ovelle tuli pikkupaku.
Kuntien palveluksessa ovat Suomen suurimmat naisalat. Työntekijöistämme on 80 % naisia. Ja koronan hoidosta ja tarvittavista toimenpiteistä ovat vastanneet nimenomaan juuri nämä kuntien naisalat.
Edellä kuvatussa vaikeassa tilanteessa sosiaali- ja terveystoimen naiset kohtasivat uuden tuntemattoman taudin merkittävällä rohkeudella ja alkoivat hoitaa potilaita. He tekivät sen suurella ammattitaidolla ja kelloon katsomatta. Perhepalveluissa oli koteja, joissa tiedettiin sairastettavan koronaa. Heitä ei jätetty, vaan julkisen alan naiset huolsivat sairastuneita perheitä ja avasivat rohkeasti kotien ovet. Vantaan kouluissa siirrettiin 32 000 lasta etäopetukseen kahdessa päivässä ja luotiin opetukselle uudet puitteet. Suomessa alkoivat etätyöt, mutta kunnissa valtaosa henkilöstöstä jatkoi työtään normaalisti, sillä työt vaativat ihmisten kohtaamista ja hoitoa. Koronan kohtaamisen tarinoita on kunnissa paljon.
Nyt takana on jo yli 1,5 vuotta koronan hoitoa. Taukoa ei ole ollut. Työtä on jouduttu taudin tilanteen mukaan jatkuvasti uudelleen suuntaamaan. Tämäkin on ollut ihailtavaa, en tiedä juuri mitään muuta alaa kuin sosiaali- ja terveystoimi, jossa työntekijät ovat niin joustavasti siirtyneet jatkuvasti uusiin tehtäviin. Muutosvastarinnasta ei ole ollut tietoakaan. Vantaalla on lisäksi siirretty satoja työntekijöitämme sosiaali- ja terveystoimen avuksi.
Vaikka jo väsyttää, siltikin näen, miten sinnikkäästi ja täydellä työmoraalilla naisemme koronaa edelleen hoitavat. Sankareita olemme kaikki, mutta kaikkein eniten huudan hurraa kuntien naisalojen työntekijöille. He ovat hoitaneet koronan näiden kuukausien ja vuosien aikana erinomaisesti!
Ritva Viljanen
Vantaan kaupunginjohtaja
Ritva Viljanen on pitkäaikainen Naisjärjestön Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen ystävä. Ritva Viljanen ja Vantaan kaupunki perustivat yhdessä Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen kanssa Suomeen kunnanjohtajien naisverkoston vuonna 2019.
Teksti on julkaistu Helsingin Uutisissa 21.8.2021. Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.