Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliiton kommentit tasa-arvopoliittisen selonteon kuulemisessa

Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa on tarkoitus asettaa kansalliset, vaalikauden yli ulottuvat tasa-arvotavoitteet. Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui selontekoa koskevaan kuulemistilaisuuteen 17.8.2021 ja antoi palautteensa selonteon tiivistelmästä.

Selonteon tiivistelmä pääosin erittäin onnistunut

Tasa-arvopoliittisen selonteon tiivistelmä on pääosin erittäin onnistunut. Pääteemat (syrjinnästä vapaa yhteiskunta; väkivalta ja oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen; yhteiskunnallinen osallistuminen; taloudellinen tasa-arvo; hyvinvointi ja terveys; koulutuksen, työelämän ja hoivavastuun segregaatio; ja Suomi tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä kansainvälisesti) vastaavat hyvin Naisjärjestöjen Keskusliiton lausuntokierroksella esiin tuomia teemoja. Selonteon tiivistelmä ottaa lähtökohdakseen sukupuolten moninaisuuden ja risteävien erojen eli intersektionaalisuuden tunnustamisen, mikä on erityinen ansio. Näkökulmat on tärkeää huomioida läpi selonteon sekä kansallisessa että kansainvälisessä tavoitteenasettelussa.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat huomioimaan erityisesti naiset ja vähemmistöt

Suomi on edelleen patriarkaalinen yhteiskunta, jonka valtarakenteet jättävät syrjään normista poikkeavat henkilöt, erityisesti naiset ja vähemmistöt – vammaiset, saamelaiset, romanit, maahan muuttaneet, uskonnolliset vähemmistöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt – mutta myös normiin sopimattomat miehet. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää erityisen välttämättömänä, että naisten oikeudet nostetaan selonteon prioriteetiksi ja että naisten oikeuksien näkökulma lisätään selonteon tekstiin. Naisten ja vähemmistöjen erityiseen huomioimiseen Suomea velvoittavat kansallinen tasa-arvolaki ja lukuisat kansainväliset sopimukset. Naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien mainitsematta jättäminen tasa-arvopolitiikkaa ohjaavassa linjauksessa olisi merkittävä linjamuutos, ja eroaisi esimerkiksi Ruotsin, Ranskan, Meksikon, Kanadan ja USA:n tasa-arvopolitiikan linjauksista.

Tärkeimmät ihmisoikeussopimukset, kuten YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus CEDAW, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus eli Istanbulin sopimus, sekä Pekingin naisten oikeuksien julistus ja toimintaohjelma ansaitsevat tulla erikseen mainituiksi selonteossa.

Joitakin näkökulmia puuttuu vielä

Tasa-arvopoliittisen selonteon tiivistelmä nostaa esiin monia tärkeitä nykyhetken ja tulevaisuuden tasa-arvokysymyksiä. Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa nostaa esiin vielä joitakin teemoja, joiden huomioiminen selonteossa lisäisi sen ansioita.

  • Väkivallan suhteen on syytä erikseen pitää mielessä niin kutsuttu kunniaan liittyvä väkivalta, muun muassa sukuelinten silpominen ja pakkoavioliitot, joka vaikuttaa ilmiönä olevan kasvamassa Suomessa. Digitaalisen häirinnän sijaan on syytä puhua digitaalisesta väkivallasta, sillä se, että väkivalta tapahtuu verkossa tai digitaalisin apuvälinein, ei tee siitä vähemmän vakavaa. Varmistettaessa, että kaikki väkivallan uhrit ja tekijät saavat apua, on huomioitava väkivallan osapuolina myös väkivaltaa todistavat lapset. Viranomaisten (ml. poliisi, syyttäjä) osaamisen vahvistamisen sukupuolistuneesta väkivallasta, sen tunnistamisesta ja väkivallan uhrin sensitiivisestä kohtaamisesta on oltava keskeinen tavoite.
  • Taloudelliseen tasa-arvoon liittyen tuloerojen lisäksi myös varallisuuserot ja pääomatulot ovat hyvin sukupuolittuneita ilmiöitä. Perusturvan taso ja lapsiperheköyhyys erityisesti yksinhuoltajaperheissä ovat merkittäviä ihmisoikeuskysymyksiä. Hoitovapaiden jakautumisen lisäksi ajankäytön tasa-arvo yleensä on huomattava tasa-arvokysymys.
  • Ilmastonmuutos on aikamme megatrendi. Koska se tapahtuu epätasa-arvoisessa maailmassa, myös sen vaikutukset ovat sukupuolittuneita. Ilmastonmuutoksen sukupuolittuneet vaikutukset ja ilmastotoimiin liittyvän päätöksenteon sukupuolittuneisuus on syytä huomioida myös kotimaan politiikassa, ei vain kansainvälisissä tasa-arvotavoitteissa.
  • Suomen on syytä sitoutua feministiseen ulkopolitiikkaan. Ruotsin ohella Kanada, Ranska ja viimeisimpänä Meksiko ovat jo systemaattisesti nostaneet naisten oikeudet ja tasa-arvon esiin. Feministisen ulkopolitiikan kautta Suomi voi selvästi näyttää kuuluvansa niihin maihin, jotka edistävät naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Tarvitaan konkreettiset tavoitteet ja selkeät mittarit

Tasa-arvopoliittisen selonteon tarkoituksena on asettaa kansalliset, vaalikauden yli ulottuvat tasa-arvotavoitteet. On tärkeää, että nämä tavoitteet ovat mahdollisimman konkreettisia, ja että niille asetetaan selkeät mittarit, jotta onnistumista voidaan arvioida.

Tasa-arvotavoitteiden tulee ohjata toimintaohjelmia, joissa tavoitteille voidaan määrittää tehokkaimmat toimeenpanokeinot, hallinnonalakohtaista tavoitteenasettelua, sekä talousarvio- ja säädösvalmistelua Tasa-arvoa talousarvioon -selvityksen esittämällä tavalla. Tavoitteiden toteutumista on voitava seurata, ja niille on osoitettava resurssit, joilla tavoitteet on käytännössä mahdollista saavuttaa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biaudet                                             Terhi Heinilä
Puheenjohtaja                                        Pääsihteeri

Lisätietoa:

Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, [email protected]

Merja Kähkönen, vaikuttamisen koordinaattori, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 546 6688, merja.ka[email protected]

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.