Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa Suomen jäsenyyskaudella 2022–2024, ml. jäsenyyskauden ensimmäisessä sääntömääräisessä istunnossa 28.2.-1.4.2022.
Teemat
Suomen sitoumukset ihmisoikeusneuvostossa ovat kaikki kannatettavia ja heijastavat hyvin Suomen ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa sitoumuksista erityisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumisen edistämistä (”Enjoyment of all human rights by all women and girls”). Sitoumuksen toimeenpanossa on tärkeää huomioida intersektionaalinen näkökulma ja erityisesti vammaisten naisten ihmisoikeudet ja asema. Liitto korostaa teeman tärkeyttä erityisesti kolmesta näkökulmasta.
Naisihmisoikeuspuolustajien tilanne jatkuu vaikeana erityisesti Afganistanissa. Monet kansalaisyhteiskunnan aktiiveina ja ihmisoikeuspuolustajina toimivat naiset ovat joutuneet jäämään maahan, missä naisten perusoikeuksia rajoitetaan voimakkaasti ja missä raportoidaan pidätyksistä ja katoamisista. Lailliset reitit poistua maasta esimerkiksi perheenyhdistämisen tai pakolaiskiintiön kautta takeltelevat. Suomen on tärkeää etsiä konkreettisia ratkaisuja tilanteeseen sekä Afganistanissa että edistämällä kansainvälisen oikeuden mukaisen turvapaikan saamista sitä tarvitseville. Samalla naisihmisoikeuspuolustajien työtä on tuettava maailmanlaajuisesti.
Koronaviruspandemian sukupuolittuneet vaikutukset ovat heikentäneet voimakkaasti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumista monella osa-alueella, mm. naisiin kohdistuvan väkivallan, terveyden, koulutuksen, taloudellisten oikeuksien ja toimeentulon saralla. Kehitys syventää entisestään jo olemassa olevia eriarvoistavia rakenteita. Muun muassa UN Women on ollut huolissaan siitä, miten tämä takapakki kurotaan umpeen. Suomen on tärkeää vaikuttaa siihen, että pandemian sukupuolittuneista ihmisoikeusvaikutuksista on saatavilla tutkittua tietoa ja että toimenpiteet pandemiasta toipumiseksi vauhdittavat merkittävästi tasa-arvon saavuttamista.
Feministisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käyttöönotto olisi Suomelle työkalu edistää naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia systemaattisesti. Feministinen ulkopolitiikka mahdollistaisi tasa-arvon tavoitteiden, keinojen, mittarien ja seurannan kehittämisen koko ulkoasiainhallinnolle ja tukisi näin myös Suomen toimintaa ihmisoikeusneuvostossa. Naisjärjestöjen Keskusliiton johtama Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan (IONK) gender-työryhmä valmistelee parhaillaan suosituksia feministisestä ulkopolitiikasta ulkoministeriön käyttöön.
Toimintatavat
Naisjärjestöjen Keskusliitto toivoo, että Suomella on rohkeutta ottaa kansainvälinen johtoasema edistääkseen sitoumuksiaan, erityisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen on tärkeää olla valmis ottamaan johtorooli vaikeidenkin asioiden käsittelyssä ja konkretisoimaan temaattista työtä, kuten naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumista, esimerkiksi Afganistanin kontekstissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi päätöslauselmatyön johtamista, temaattisten ja alueellisten erityisraportoijien perustamista, tiedonkeruumatkoja tai seurantamekanismien kehittämistä.
Kansalaisyhteiskunnan pitäminen mukana Suomen ihmisoikeusneuvostotyössä on tärkeää, sillä Suomi korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia myös kansainvälisesti. Tämä kansalaisjärjestökuuleminen on lupaava esimerkki hyvästä toimintatavasta. Tiedon jakaminen aktiivisesti Suomen työstä ihmisoikeusneuvostossa kotimaisia kanavia myöten niin sidosryhmille kuin suurelle yleisölle on välttämätöntä työn läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja kansalaiskeskustelun mahdollistamiseksi.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Saara-Sofia Sirén, puheenjohtaja
Terhi Heinilä, pääsihteeri
Lisätietoja:
Merja Kähkönen, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 546 6688, [email protected]
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.