Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto Helsingin kaupungin palveluiden tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää Helsingin kaupunkia kuulemispyynnöstä koskien kaupungin palveluiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuudesta toimittaa aiheesta kirjallinen lausunto. Lausunnon saa jakaa muille kuulemistilaisuuteen 11.3.2021 osallistuneille tahoille.

Lausunnossaan Keskusliitto nostaa esille seuraavat asiat:

Palveluiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen lähtökohdat

Palveluiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen lähtökohtana tulee olla sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen päätöksentekoon, niin että päätösten ja budjetoinnin sukupuoli- ja muut ihmisvaikutukset arvioidaan systemaattisesti.

Päätösten ja palveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnin, seurannan ja mittaamisen tulee olla jatkuvaa ja palveluita tulee kehittää seurannan ja arvioinnin tulosten pohjalta niin, että ne todella edistävät tasa-arvoa.

Eri ryhmien, kuten moninaisten naisten ja tyttöjen, tarpeet tulee huomioida palveluiden kehittämisessä ja tarjoamisessa ja palvelutarpeita ja mahdollisia aukkoja palveluissa on tarkasteltava intersektionaalisesti.

Hyvä lähtökohta on jatkaa palveluiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistä edellisen palveluiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman pohjalta ja hyödyntää vuonna 2019 tehtyjen sukupuolivaikutusten arviointien ja sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämisestä saatuja havaintoja palveluiden kehittämisessä myös jatkossa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus palveluissa voidaan saavuttaa vain rakenteisiin viedyllä ja vakiintuneella toiminnalla.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastaiset rakenteet

Kunnat vastaavat lähisuhdeväkivallan ehkäisystä. Kuntien vastuulla on myös tarvittavien palvelujen järjestäminen väkivallan uhreille, tekijöille ja väkivallalle altistuneille lapsille. Väkivallan vastainen työ vaatii koordinointia, ohjausta sekä riittävät resurssit.

Helsingissä tehtiin vuonna 2018 valtuustoaloite matalan kynnyksen palvelupisteen perustamisesta Helsinkiin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Aloitteen mukaan toiminta on hajautunutta ja sen koordinointi ja tiedonhankinta ovat epäjärjestelmällisiä. Lisäksi aloitteessa huomautettiin, että vammaiset henkilöt ja maahanmuuttajat ovat jääneet suurelta osin avun ulkopuolelle. Valtuusto hyväksyi tuolloin päätösesityksen, jossa suositeltiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen toimintasuunnitelman laatimista ja katsottiin, että samalla tulisi selvittää matalan kynnyksen palvelupisteen perustamista. Sittemmin on esitetty lähisuhdeväkivallan vastaisen koordinaattorin palkkaamista. Tämän vuoden alussa kaupunki esitti, ettei koordinaattoria tarvitse palkata. Asia palautettiin valmisteluun.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista, ja korona-aika on entisestään lisännyt perheissä tapahtuvaa väkivaltaa ja erityisesti matalan kynnyksen palveluiden kysyntää. On myös huomioitava, että sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto antoivat vuonna 2008, eli jo 13 vuotta sitten valtakunnalliset suositukset kunnille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteista. Vielä 2019 suositellut rakenteet puuttuivat kunnille tehdyn kyselyn perusteella noin puolessa kunnista. On välttämätöntä, että matalan kynnyksen palvelupisteen perustaminen ja lähisuhdeväkivallan vastaisen koordinaattorin palkkaaminen etenee pikaisesti.

Kouluttaessa ja tiedottaessa lähisuhdeväkivallasta on otettava huomioon vammaisten naisten kohtaaman väkivallan erityispiirteet. Vammaiset naiset kohtaavat seksuaalista väkivaltaa moninkertaisesti vammattomiin naisiin verrattuna ja tekijänä on usein henkilö, josta nainen on riippuvainen. Tällöin väkivallasta raportoiminen on erityisen haastavaa. Koulutuksessa on hyvä huomioida se, etteivät kaikki väkivaltaa kohdanneiden tukipalvelut ole esteettömiä (esim. turvakodit) ja käydä keskustelua siitä, mikä tukipalvelu on esteetön ja saavutettava. Tukipalveluiden, kuten turvakotien esteettömyyttä on myös kehitettävä.

Varhaiskasvatus ja opetus

Vuosia 2019-2021 koskevan palveluiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan henkilöstölle on järjestetty koulutuksia sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Tämä on erinomaista ja toivottavasti jatkuu vakiintuneena toimintana, jonka onnistumista ja konkreettisia tuloksia varhaiskasvatuksen arjessa seurataan, jotta voidaan varmistaa, että tasa-arvoinen ja sukupuolisensitiivinen kasvatus toteutuu käytännössä.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaan tasa-arvosuunnittelusta on tulossa velvoittaa varhaiskasvatuksessa. Koska sukupuoliin liitetyt kaavamaiset käsitykset eivät murru pelkällä suunnittelulla, on tärkeää, että suunnitelmien toteuttamiseksi käytäntöön tarjotaan tukea ja koulutusta ja seurataan, että suunnitelmat konkretisoituvat pedagogiseksi toiminnaksi.

Helsingin kaupunki on vuonna 2019 ryhtynyt selvittämään lähipäiväkotiperiaatteen toteuttamista. Lähipäiväkotiperiaatteen toteuttaminen lähikouluperiaatteen mukaisesti helpottaisi työn ja perheen yhdistämistä.

Vuosia 2019-2021 koskevaan palveluiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kuuluu toimenpide seksuaalisen häirinnän tehokkaasta ennaltaehkäisemisestä ja häirintään puuttumisesta oppilaitoksissa, jonka osana koulujen henkilöstöä on koulutettu. On tärkeää, että koulutukset vakiinnutetaan. Henkilöstölle tarjottavan koulutuksen on otettava huomioon se, että vammaiset tytöt ja nuoret naiset kohtaavat arjessaan moninkertaisesti seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Henkilöstön on hyvä tunnistaa vammaisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan erityispiirteet.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja  terveyspalveluiden  saatavuus  ja  saavutettavuus  on  varmistettava  eri  väestöryhmät, perhemuodot   ja   niiden   tarpeet   huomioiden. Naisten erityisiä tarpeita sote-palveluissa ei saa jättää huomioimatta koronan aikana eikä sen jälkeisessä tilanteessa. Esimerkiksi tällä hetkellä synnytyksen jälkitarkastukseen pääsyssä on Helsingissä haasteita.

Vammaisten naisten erityiset tarpeet esimerkiksi joukkotarkastusten esteettömyydessä on huomioitava ja kehitettävä äitiyshuollon ja terveydenhuollon osaamista vammaisten vanhemmiksi haluavien, synnyttäjien ja äitien kohtaamiseen. Tällä hetkellä tiedon puuttuessa vammaiselle synnyttäjälle kasautuu hänelle kuulumatonta vastuuta. Vammaiset perheestä haaveilevat kohtaavat myös edelleen syrjintää ja turhia epäilyjä siitä, pystyykö vammainen ihminen olemaan vanhempi.

Myös ikääntyneiden naisten tarpeet on huomioitava palveluiden sijainnissa ja sisällöissä. Esimerkiksi ikääntymiseen liittyviä seksuaaliterveyden muutoksia ei tällä hetkellä ole huomioitu riittävästi.

Lisäksi ehkäisyneuvolan ja seksuaalineuvonnan palveluiden ja resurssien riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota.

Liikunta ja urheilu

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä kehityksenä Helsingin kaupungin vuonna 2018 laadittua suunnitelmaa sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta liikuntapalveluissa ja niihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. On erityisen tärkeää, että Helsingin kaupunki on ollut ensimmäisinä suurista kaupungeista kehittämässä liikuntapalveluja kaikille ja niiden tasa-arvoa. Erityisesti sukupuolittaisen kävijätiedon keruu, vähemmistöjen mahdollisuus osallistua liikuntapalvelujen käyttöön, sukupuolten moninaisuuden huomioiminen ja se miten kaupungin liikuntapalvelut kannustavat eri sukupuolia liikkumaan. Aktiiviseksi yhdessä tekemällä -hanke huomioi nuorten tyttöjen vapaa-ajan aktiivisuutta, lisää sosiaalisia kontakteja ja ehkäisee syrjäytymistä. Erityisenä kohderyhmänä ovat olleet maahan muuttaneet tytöt. Tätä kehittämistoimintaa ja erityishankkeita on tärkeää jatkaa. Samoin on tärkeää jatkaa urheiluseurayhteistyön tasa-arvotyötä erityisesti tilojen ja avustusten jaon suhteen.

Kaupunkiympäristö

Kaupunkiympäristön suunnittelua ja rakentamista tehtävä esteettömästi ja saavutettavasti. On huomioitava, että sukupuoli vaikuttaa vammaisten mahdollisuuksiin käyttää erilaisia tiloja.

Helsingissä 18.3.2021

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biaudet
Puheenjohtaja                                                                                                                                                                  

Terhi Heinilä
Pääsihteeri

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 68 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry är ett samarbetsorgan och en paraplyorganisation för kvinnoorganisationer som verkar för att främja jämställdhet. 1911 grundat förbundet har 68 medlemsorganisationer med sammanlagt mer än 400 000 medlemmar.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.