Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että raporttiluonnoksen sukupuolten tasa-arvoa käsitteleviä kappaleita 5 ja 6 tulisi täsmentää koskemaan vammaisten naisten, miesten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa Suomessa. Keskusliitto huomauttaa, että esimerkiksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa vuosille 2016-2019 ei sisällä vammaisten ihmisten asemaa edistäviä toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön on määrä toteuttaa tutkimus vammaisten henkilöiden kokeman sopimuksen kattaman väkivallan yleisyydestä ja palvelujen saatavuudesta osana Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen kansallisessa toimeenpanoa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on huolissaan vammaisten naisten kohtaaman väkivallan yleisyydestä Suomessa. Vammaisilla naisilla ja lapsilla on osoitettu olevan suuri riski joutua väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi (Konttinen 2007; WHO 2011). Vammaiset naiset eivät koe syrjintää vain vammansa vaan myös sukupuolensa vuoksi. Tämän vuoksi vammaisten naisten kohdalla puhutaan kaksinkertaisesta syrjinnästä. THL:n vuonna 2013 julkaiseman Uskalla olla, uskalla puhua – vammainen nainen ja väkivalta -oppaan mukaan Suomessa vammaisen naisen tai tytön riski kohdata väkivaltaa määritellään useimmiten 2-4 kertaa suuremmaksi kuin vammattomien naisten. Kehitysvammaiset naiset kohtaavat seksuaalista väkivaltaa 4-10 kertaa useammin kuin muut naiset. Tällä hetkellä vammaisten naisten tarvitsema tieto, tuki ja palvelut eivät kuitenkaan ole esteettömästi saatavilla. Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää CEDAW-komitean vuonna 2014 antamiin johtopäätöksiin viitaten huolestuttavana, että rikoksentekijän aseman perusteella tapahtuva seksuaalinen kanssakäyminen katsotaan seksuaaliseksi hyväksikäytöksi eikä raiskaukseksi. Hyväksikäyttörikosten raiskausrikoksia lievemmät rangaistukset heikentävät vammaisten naisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Suomen ratifioima Istanbulin sopimus velvoittaa sopimuspuolia huomioimaan uhrin haavoittuvan aseman rikosprosessissa raskauttavana seikkana.
Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että yleissopimuksen tehokkaan toimeenpanon tueksi tarvitaan lisää sukupuolittain eriteltyä tutkimustietoa esimerkiksi vammaisten henkilöiden asemasta koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013 todetaan, että vammaisten ihmisten yhteiskunnallisesta asemasta ja elinoloista tiedetään melko vähän. Tiedetään kuitenkin, että vammaiset ihmiset ovat keskimääräistä huonommin koulutettuja, työhön osallistuminen on vähäistä ja toimeentulo on niukkaa. Työelämässä naisten osallisuus toteutuu miehiä heikommin, ja sukupuolittunut palkkaero on olemassa myös vammaisten naisten ja vammaisten miesten välillä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että raportoinnissa huomioidaan yhteiskunnallisten uudistusten, kuten sote-uudistuksen ja palvelujen digitalisaation vaikutukset vammaisten naisten, miesten ja sukupuolivähemmistöjen asemaan ja osallisuuteen. Keskusliitto pitää perusteltuna, että raportissa kuvataan lainsäädännön lisäksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista toimeenpanon tasolla: toteutuuko esteettömyys esimerkiksi sähköisessä asioinnissa, joukkoseulonnoissa tai turvakotipalveluissa. Tiedon puute estää vammaisten henkilöiden syrjinnän ja syrjäytymisen tehokkaan torjumisen.
Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestö Rusetti – vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys osallistui 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen (2016-2017) selvittämällä naisten ja miesten edustuksen vammaisjärjestöjen päätöksenteossa vuosina 2007-2017. Vammaisjärjestöjen naisverkoston jäsenjärjestöt sisältäneen selvityksen mukaan tekemään selvityksen mukaan vammaisjärjestöjen hallitusten jäsenistä 51 % on naisia. Tämä oli positiivinen tulos ja esimerkki siitä työstä, jota kansalaisjärjestöt tekevät tasa-arvotilanteen selvittämiseksi. Tämä ei kuitenkaan korvaa kattavan, yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa tuotetun tutkimustiedon tarvetta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja
Eva Biaudet, puheenjohtaja, puh. 050 3140205
Terhi Heinilä, pääsihteeri, [email protected], puh. 040 530 5544
Anni Hyvärinen, järjestösihteeri, [email protected], puh. 050 388 8868
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.