Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto oikeusministeriön hallinnonalan erityisviranomaisten tuki- ja hallintotehtävien uudelleen järjestämisestä

1. Miten arvioitte uudistuksen lähtökohtaa, eli hallinto- ja tukitehtävien kokoamista yhteiseen erityisviranomaisten virastoon?

Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnan tarkoituksena on edistää naisten asemaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Keskusliitto tarkastelee oikeushallintovirastoselvitystä tästä syystä ensisijaisesti tasa-arvovaltuutetun toiminnan näkökulmasta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ei voi kannattaa kumpaakaan selvityksen mallia, sillä ne tosiasiallisesti heikentävät erityisviranomaisten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemys on, ettei selvityksen malleista kumpikaan tue tai vahvista tasa-arvovaltuutetun ja muiden erillisvirastojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta vaan päinvastoin murentaa sitä. Sekä Suomen lainsäädäntö, sen esityöt että Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet edellyttävät valtuutetun itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Tasa-arvovaltuutettu on instituutio, jonka merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle, sukupuolten tasa-arvolle ja erityisesti naisten oikeuksille on yli 30 vuoden ajan ollut merkittävä. Yhteiskunnallinen tilanne ei anna aihetta murentaa rakenteita sukupuoleen liittyvän syrjinnän poistamiseksi tai naisten aseman edistämiseksi.

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, ettei hallinto- ja tukitehtävien kokoamiselle yhteiseen erityisviranomaisten virastoon ole riittäviä perusteita. Esityksen toteutuminen lisäisi sekä byrokratiaa että kustannuksia eikä vähentäisi tasa-arvovaltuutetun hallintotehtäviä. Erityisviranomaisten hallinnollinen työ lisääntyisi muun muassa neuvotteluvelvollisuuden myötä. Koska osa hallintotehtävistä on valtuutetun riippumattomuuden ja itsenäisyyden säilyttämiseksi ja työn sujuvuuden takaamiseksi jätettävä valtuutetun hoidettaviksi, voi ehdotettu muutos hallinnon tehostumisen sijaan kasvattaa byrokratiaa, lisätä kustannuksia ja vaikuttaa negatiivisesti valtuutetun ja muiden erillisvirastojen työn sujuvuuteen.

2. Kansalliset ja kansainväliset säädökset edellyttävät erityisviranomaisten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Miten katsotte ehdotetun mallin hallinto- ja tukitehtävien uudelleen järjestämiseksi vaikuttavan erityisviranomaisten itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen?

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että ehdotettu malli hallinto- ja tukitehtävien uudelleen järjestämiseksi on kansainvälisten suositusten vastainen ja murentaa valvontaviranomaisten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Hallinnollisten tehtävien siirtäminen esityksen mukaisesti heikentää valvontaviranomaisten riippumattomuutta ja itsenäisyyttä.

Valvontaviranomaisten itsenäisyyden ja riippumattomuuden takaamiseksi on välttämätöntä varmistaa myös niiden hallinnon erillisyys. Tämän vuoksi niillä tulee olla myös itsenäinen päätäntävalta omasta taloudenpidostaan ja hankinnoistaan. Jos hallinto- ja tukitoimet yhdistetään, valmistelun lähtökohtana tulee olla valvontaviranomaisten erityisluonteen asettaman rajoitteet hallinnon järjestämiselle.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, ettei hallinnollisten toimien yhdistäminen saa vaarantaa eikä hankaloittaa valtuutettujen toimintaa. Mitä itsenäisempi ja riippumattomampi tasa-arvovaltuutetun ja muiden erillisvirastojen asema on, sitä paremmin ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä. Esityksellä ei saa myöskään vähentää tasa-arvovaltuutetun toimiston itsenäisyyttä ja voimavaroja. Tasa-arvovaltuutetun tulee jatkossakin olla itsenäinen omien voimavarojen ja toimintansa hallinnassa. Itsenäisyys on turvattava myös käytännössä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu, etenkin ihmiskaupparaportoijan ominaisuudessa sekä tulevassa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa raportoijan ominaisuudessa, tulee samoin olla itsenäinen omien voimavarojen ja agendansa hallinnassa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että tasa-arvovaltuutetun toimisto voi jatkossakin itsenäisesti päättää rekrytoinneista ja omista toimenpiteistään. Erityisviranomaisten tulee voida ostaa palveluita ja päättää rakenteestaan jatkossakin. Yhteistyön kautta voidaan myös saavuttaa vahvempaa jälkeä ja näkyvyyttä, niissä tilanteissa, joissa valtuutetut arvioivat sen hyödylliseksi.

Naisjärjestöjen Keskusliitto vastustaa esitetyn mallin osalta myös sitä, että erityisviranomaisille kuuluvat esittelyoikeudet osin siirrettäisiin niiden ulkopuolisille virastolle. Tämä vaarantaisi valvontaviranomaisten riippumattomuuden eikä olisi linjassa kansainvälisten suositusten kanssa.

3. Minkälaisia mahdollisia riskejä tai haasteita mielestänne on tunnistettavissa ehdotetussa mallissa?

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, ettei ehdotettujen mallien edistämiselle ole riittäviä perusteita. Naisjärjestöjen Keskusliitto ei voi hyväksyä selvityksessä esitettyä mallia etenkään siitä syystä, että sillä vaarannetaan erityisviranomaisten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Esitetyn viraston hallintovalta ulottuisi erityisviranomaisten hallintovaltaan kuuluviin asioihin.

Esityksen kaikilla viranomaisilla ei ole valvontaviranomaisen asemaa. Erityisesti valvontaviranomaisten, kuten tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun, aseman huomioiminen on välttämätöntä. Niiden itsenäisyyttä ja riippumattomuutta ei saa vaarantaa. Naisjärjestöjen Keskusliiton huolena on, että selvityksessä esitetyllä tavalla toteutettu hallintotehtävien siirto saattaa tulevaisuudessa vaarantaa tasa-arvovaltuutetun olemassaolon.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että viranomaiskohtainen viestintä säilytetään. Viestintää ei tule yhdistää, vaan viestintä tulee jatkossakin säilyttää valtuutettujen itsenäisyyden piirissä. Viestinnän osuus edistämistyössä on keskeinen ja valtuutettujen erityisosaamista pitää pystyä ylläpitämään myös viestinnän kentällä. Ei ole myöskään toivottavaa, että eri toimintojen tarvitsisi edes välillisesti kilpailla viestinnän voimavaroista. Tasa-arvovaltuutetun toimiston tulee jatkossakin voida itsenäisesti päättää viestinnästään. Viestintä on keskeisessä osassa madaltamassa avun hakemisen kynnystä. On välttämätöntä, että tasa-arvovaltuutetun saavutettavuus sekä neuvonnan että kanteluiden osalta on mahdollisimman matalalla.

4. Minkälaisia mahdollisuuksia tai hyötynäkökulmia näette ehdotetulla mallilla olevan erityisviranomaisen toimintamahdollisuuksien parantamiseen?

Naisjärjestöjen Keskusliitto ei näe ehdotetulla mallilla olevan hyötynäkökulmia tasa-arvovaltuutetun tai muidenkaan erityisviranomaisten toimintamahdollisuuksien parantamiseen, ellei hallintopalveluiden taso mallin myötä parane. Tason parantuminen edellyttänee resurssien lisäämistä, mille olisi tarvetta myös valtuutetun perustyössä.

5. Muut selvitystä koskeva huomiot:

Naisten syrjinnän poistamista koskevaa YK:n CEDAW-sopimusta valvova komitea on viimeksi vuonna 2014 esittänyt huolensa tasa-arvovaltuutetun käyttöön annettujen resurssien vähäisyydestä. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että hallinnon keskittämisen sijaan valtuutetun resursseja tulisikin lisätä vastaamaan sen kasvanutta tehtäväkenttää. Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemys on, että tasa-arvovaltuutetun perustyön resursseja tulisi lisätä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto peräänkuuluttaa sen selvittämistä, miten viranomaisten tuki- ja hallintotehtävien uudelleen järjestäminen vaikuttaisi tasa-arvovaltuutetun toimintaan tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Sukupuolivaikutusten huomioon ottaminen on välttämätöntä.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.