Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto Suomen yhdistetystä 24.–26. määräaikaisraportista YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Tasa-arvonäkökulma kaipaa vahvempaa valtavirtaistamista

Yleissopimuksen tavoitteena on ehkäistä rodun, ihonvärin, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaa syrjintää. Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa moniperustaisen syrjinnän sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa- arvon huomioimisen tärkeyttä läpileikkaavana teemana kaikissa vähemmistöihin liittyvissä kysymyksissä ja niiden sisällyttämistä raporttiin. Vähemmistöihin kuuluvilla naisilla on muita korkeampi riski kohdata syrjintää, ja naisiin kohdistuu syrjintää myös vähemmistöryhmien sisällä. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että sukupuoli liitetään valtavirtaistamalla kaikkiin syrjintäkysymyksiin ja syrjintäperusteita tarkastellaan yhtäaikaisesti.

Raportti kuvaa ansiokkaasti Suomen toimia rotusyrjintään liittyviin kysymyksiin puuttumiseksi. Monia syrjintäkysymyksiä käsitellään kuitenkin toisistaan erillisinä, eikä tasa-arvonäkökulmaa ole valtavirtaistettu kaikkeen tarkasteluun. Raportin kaikkiin osa-alueisiin tulee liittää sukupuolinäkökulma aina kun ajankohtainen tieto on käytettävissä. Sukupuolinäkökulmaa on syytä korostaa luonnosta enemmän mm. seuraavissa teemoissa: maahan muuttaneiden naisten kotoutuminen, vähemmistönaisten kohtaama väkivalta, viharikokset ja ihmiskauppa sekä romanien ja saamelaisten kokema syrjintä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että Suomen valtio on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa päätöksenteossaan ja korostaa, että sukupuolivaikutuksia on keskeistä arvioida ja arvioinnin tulokset huomioida myös rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanon toimenpiteitä suunnitellessa ja resursoitaessa. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon erilaisia taustamuuttujia intersektionaalisuuden huomioimiseksi.

Rasistisesta syrjinnästä tarvitaan sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että yleissopimuksen tehokas toimeenpano edellyttää riittävää tietoa vähemmistöihin kuuluvista ja heidän asemastaan. Tiedon puute estää kansallisten vähemmistöjen syrjinnän tehokkaan torjumisen ja heidän asemaansa parantavien poliittisten toimenpiteiden toteuttamisen. Sukupuolen, mutta myös muiden muuttujien kuten vammaisuuden, mukaan eritelty tieto on keskeinen edellytys tasa-arvonäkökulman ja intersektionaalisen näkökulman valtavirtaistamiseksi yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Myös CEDAW-komitea kehottaa harkitsemaan lainsäädännön muuttamista siten, että se mahdollistaisi tarvittavien tilastotietojen kokoamisen vähemmistönaisten asemasta.

Naisiin kohdistuva väkivalta huomioitava intersektionaalisesti

Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa merkittävä ihmisoikeusloukkaus, ja nostaa esiin intersektionaalisen näkökulman puutteen raportin väkivaltaa käsittelevissä kappaleissa. Sekä Istanbulin sopimus että CEDAW-sopimuksen yleissuositus 35 korostavat, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuttaessa tulee ottaa huomioon eri asemassa olevien naisten asema ja muut heidän elämäänsä liittyvät tekijät. Romaninaisten kokemasta lähisuhde- ja perheväkivallasta tehdyn tutkimuksen mukaan romaninaiset kokevat palvelujen piiriin pääsemisen ongelmalliseksi. Saamelaiskäräjät ja YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän vastaisen sopimuksen toteutumista valvova CEDAW-komitea ovat nostaneet esille turvakotien puuttumisen saamelaisten kotiseutualueilla. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan maahan muuttaneiden naisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on nelikertainen.

Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä raportissa on syytä käsitellä nykyistä laajemmin, miten lähisuhde- ja perheväkivalta vaikuttavat esimerkiksi romaninaisiin, saamelaisiin naisiin ja maahan muuttaneisiin naisiin, sekä näihin ryhmiin kuuluviin vähemmistöihin, kuten vammaisiin naisiin, sekä tarkastella naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten toimenpiteiden riittävyyttä näiden naisten näkökulmasta, esimerkiksi turvakotipalvelujen saavutettavuutta pitkien etäisyyksien saamelaisalueella tai palvelujärjestelmän kykyä huomioida romanikulttuurin erityispiirteet.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin vuonna 2017 ilmestyneen raportin mukaan moni sukupuolensa vuoksi vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista. Naisilta on evätty turvapaikka, vaikka he ovat joutuneet esimerkiksi kunniaväkivallan, pakkoavioliittojen tai ihmiskaupan uhreiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman Suomeen vuonna 2018 tulleiden turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan joistakin Afrikan maista tulleista naisista lähes 60 prosenttia on kokenut seksuaalista väkivaltaa ennen Suomeen tuloa ja turvapaikanhakumatkan aikana 29 prosenttia. Naisista 21 prosenttia oli joutunut kidutetuksi, 37 prosenttia pakotetuksi tai huijatuksi ja 23 prosenttia naisista oli ollut vangittuna tai kidnapattuna. Raportissa on syytä tarkastella nykyistä vahvemmin sitä, miten naisten ja tyttöjen erityiset suojelutarpeet ja sukupuolittunut väkivalta huomioidaan turvapaikkaperusteissa ja -prosesseissa, mukaan lukien itsenäisen oleskeluluvan myöntäminen avioliiton tai suhteen purkautuessa, ja miten viranomaisten valmiuksia tunnistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, mukaan lukien sukuelinten silpominen, on vahvistettu.

Ihmiskauppa ei ole vain maahanmuuttokysymys

Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että ihmiskauppa on ilmiönä sukupuolittunut. Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaista 59 % oli naisia tai tyttöjä vuonna 2020. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkoavioliitot korostuvat hyväksikäyttötarkoituksena naisten ja tyttöjen kohdalla, kun miesten ja poikien kohdalla korostuu etenkin pakkotyö. Myös tietyt kansalaisuudet korostuvat ihmiskaupan uhrien joukossa, ja Suomessa ilman laillista oleskeluoikeutta oleskelevien eli niin sanottujen paperittomien henkilöiden on arvioitu olevan erityisen alttiita monenlaiselle hyväksikäytölle. Raportissa ihmiskaupan sukupuolittunutta ja intersektionaalista luonnetta ei kuitenkaan huomioida.

Raportissa ihmiskauppaa käsitellään korostuneesti maahanmuuttokysymyksenä. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä raportissa on syytä huomioida vahvemmin, että vuonna 2020 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautuneista henkilöistä enemmän kuin puolet joutui uhriksi Suomessa ja että uhrien joukossa on myös Suomen kansalaisia. Toisaalta raportissa on myös syytä tuoda selkeämmin esille, kuinka monessa tapauksessa henkilön tunnistaminen ihmiskaupan uhriksi on vaikuttanut positiivisesti henkilölle myönnettyyn oleskelulupaan.

Vihapuhe ja viharikokset huomioitava sukupuolittuneena ilmiönä

Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että vihapuhe on ilmiönä vahvasti sukupuolittunut. Uusimman tasa-arvobarometrin (2017) mukaan sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli kokenut 15 prosenttia naisista ja 8 prosenttia miehistä. Vähemmistöön kuuluvilla naisilla on 2,6 kertaa suurempi riski kokea sukupuolittunutta vihapuhetta verrattuna naisiin, jotka eivät kuulu vähemmistöön, kun miehillä vähemmistöasemalla ei ole vastaavaa vaikutusta vihapuheen kokemiseen. Naisiin kohdistuva vihapuhe on usein rankempaa kuin miehiin kohdistuva ja sisältää uhkailua seksuaalisella väkivallalla. Tutkimusten mukaan oikeusturva on Pohjoismaissa heikko henkilöille, joita uhkaillaan seksuaalisella väkivallalla.

Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että raportissa on keskeistä huomioida nykyistä vahvemmin sukupuolinäkökulma vihapuheeseen ja viharikoksiin liittyvässä analyysissä. Sukupuolittunut vihapuhe tulee nähdä osana naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Raportissa esitettyjä viharikostilastoja ei ole eritelty sukupuolen perusteella, ja viharikosten syrjintäperusteeksi kirjataan vain yksi peruste, mikä peittää näkyvistä syrjintäperusteiden yhteen kietoutumisen. Raportti ei myöskään tilastoi sitä, kuinka monessa tapauksessa vihapuheeseen liittyvät rikosilmoitukset ovat johtaneet tuomioon. Mitä pidemmälle rikosprosessi etenee, sitä vähemmän uhrien joukossa on naisia. Tämä korostaa intersektionaalisen näkökulman tärkeyttä viharikosten motiiveja analysoidessa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että hallitus on antanut eduskunnalle esityksen HE 7/2021 vp laiksi rikoslain muuttamisesta, jossa ehdotetaan sukupuolen lisäämistä rangaistuksen koventamisperusteeksi keskeisenä perusteluna vihapuheen sukupuolittuneisuus. Toimenpidettä ei mainita raportissa, vaikka se voi lisätä myös vähemmistöihin kuuluvien naisten suojaa silloin, kun viharikoksen ensisijaisena motiivina on sukupuoli.

Vähemmistönaisten oikeudet ovat osa taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää raportin kattavasta taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien selvityksestä mutta korostaa jälleen intersektionaalisen analyysin tärkeyttä kautta linjan muun muassa työllistymiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Romanien kohdalla erityisesti romaninaisen vaatetus aiheuttaa hankaluuksia työpaikan saamisessa, ja romaninaisiin kohdistuu syrjintää asumiseen liittyvissä kysymyksissä romanimiehiä enemmän. Saamelaiset naiset, jotka kuuluvat myös esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön tai ovat vammaisia, ovat korkeassa riskissä joutua syrjityiksi. Maahanmuuttajanaisten ja -miesten väliset työllisyys- ja palkkaerot ovat suuremmat kuin muun väestön, ja erityisesti nuoria maahanmuuttajataustaisia naisia ohjataan heidän toiveistaan ja taidoistaan riippumatta hoivatyöhön, mikä vahvistaa stereotypioita ja segregaatiota. Saamelaisiin kohdistuneen ja kohdistuvan syrjinnän ja oikeuksien loukkausten selvittämisessä totuus- ja sovintokomissiolla on erittäin keskeinen rooli.

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiinnittää huomiota siihen, että kotoutumissuunnitelmien laatimisen käytännöt työvoiman ulkopuolella oleville ryhmille vaihtelevat kunnittain. Tämä asettaa esimerkiksi kotona lasta hoitavat maahan muuttaneet naiset sekä heikompaan työmarkkina-asemaan että keskenään eriarvoiseen asemaan asuinkunnan mukaan. Syvempi analyysi maahan muuttaneiden naisten työllistymisen tueksi toteutetuista ja toteutettavista toimenpiteistä, mukaan lukien raportissa mainittu uusi malli kotona lapsia hoitavien vanhempien siirtymien tukemiseksi työvoiman ulkopuolelta työvoimaan ja työvoimapalveluiden asiakkaaksi, olisi tervetullutta.

Raportti ei käsittele vähemmistöihin kuuluvien kantaväestöä suurempaa köyhyysriskiä. Romaninaisten ja maahanmuuttajanaisten heikompi työllisyys vaikuttavat myös näiden naisryhmien tulotasoon ja kohonneeseen köyhyysriskiin. Tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaiset lapsiperheet ovat köyhiä useammin kuin kantaväestöön kuuluvat lapsiperheet.

Oikeusministeriön vuonna 2021 julkaiseman Taustalla rikos, edessä muutos -julkaisu tunnistaa naisvangit ylivoimaisesti sairaimmaksi rikosseuraamusasiakasryhmäksi – naisvangeista 85 prosentille todettiin tutkimushetkellä jokin mielenterveyden häiriön diagnoosi. Naisjärjestöjen Keskusliitto kehottaa huomioimaan naisvankien erityiskysymykset ulkomaalaisten vankien yhdenvertaisuutta tarkasteltaessa.

Vähemmistönaisten poliittiset ja kansalaisoikeudet on sivuutettu

Naisjärjestöjen Keskusliitto kehottaa kiinnittämään raportissa enemmän huomiota maahanmuuttaja-, saamelais- ja romanitaustaisten henkilöiden ja eritoten naisten aliedustukseen Suomen poliittisessa ja julkisessa toiminnassa sekä yksityisen sektorin johtavissa asemissa. Nykyisellään poliittisten ja kansalaisoikeuksien analyysi raportissa jää kovin ohueksi, vaikka on selvää, että vähemmistöjen ja erityisesti vähemmistöihin kuuluvien naisten mahdollisuuksissa demokraattiseen osallistumiseen on huomattavia puutteita. Eduskunnassa on tällä hetkellä yksi maahanmuuttajataustainen kansanedustaja eikä yhtään saamelais- tai romanitaustaista kansanedustajaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto toivoo, että raportissa nyt esitellyt toimet eivät edusta koko kuvaa niistä toimista, joihin Suomessa on ryhdytty sen varmistamiseksi, että vähemmistötaustaisilla ja erityisesti vähemmistötaustaisilla naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua julkiseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä kulttuuri- ja talouselämään.

Pandemian vaikutukset eri ihmisryhmiin syytä selvittää

Raportti kuvaa koronaviruspandemian rajoittamiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä, mutta ei analysoi niiden vaikutuksia eri ihmisryhmiin. On kuitenkin selvää, että rajoituksilla on erilaisia vaikutuksia riippuen henkilön taustasta ja elämäntilanteesta. Liikkumis- ja aukiolorajoitukset ovat lisänneet perheissä tapahtuvaa väkivaltaa, ja rajojen sulkemisen vaikutukset ovat olleet suuremmat sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden perhe ja lähisukulaiset asuvat Suomen rajojen ulkopuolella. Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että tulevaisuudessa koronapandemian vaikutuksia arvioidessa on keskeistä tarkastella myös sitä, miten rajoitukset ovat vaikuttaneet kansallisiin vähemmistöihin ja maahan muuttaneisiin sekä varmistaa, etteivät ne ole kohtuuttomasti vaikeuttaneet minkään ihmisryhmän asemaa.

Muita huomioita

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että Poliisiammattikorkeakoulun rekrytointistrategian yhtenä tavoitteena on lisätä eri vähemmistöjen määrää poliisissa, ja huomauttaa saman tavoitteen tärkeydestä myös muiden viranomaisten keskuudessa. Vähemmistöihin kuuluvien naisten määrän kasvattamista on myös tärkeää tukea kaikkien viranomaisten parissa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.