Lausuntonne ja yleiset kommenttinne demokratiapolitiikan tilasta, suunnasta ja seurannasta
Naisjärjestöjen Keskusliiton tarkoituksena on edistää naisten asemaa, sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Lausumme demokratiapolitiikan linjauksista tästä näkökulmasta.
Vaikka tasa-arvo on monella tapaa edistynyt, ei demokraattisessa päätöksenteossa olla vielä tasa-arvoisessa tilanteessa. Eduskunnassa ei vielä koskaan Suomen historian aikana ole ollut samanaikaisesti sataa naista, ja taloudellisessa päätöksenteossa naiset ovat edelleen vahvasti aliedustettuina.
Periaatepäätöksen johdannossa todetaan, että sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeistä demokraattisessa yhteiskunnassa. Tasa-arvo onkin välttämätön edellytys todellisen demokratian saavuttamiselle. On tärkeää, että demokratiapolitiikan linjaukset huomioivat tasa-arvon läpileikkaavasti. Linjaukset ja toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia ja perusteltuja, mutta paikoitellen tasa-arvo näkyy niissä ohuelti. Sukupuolten tasa-arvoa nostetaan esiin tekstissä useassa kohtaa, mutta toimenpiteistä näkökulma jää useimmiten uupumaan tyystin. Linjaukset hyötyisivätkin vahvemmasta läpileikkaavasta sukupuolinäkökulmasta.
Tasa-arvoa on syytä tarkastella intersektionaalisesta eli risteävät erot huomioivasta näkökulmasta. Demokratialinjauksissa nostetaan esiin sen tärkeys, että eri väestöryhmät voivat kokea osallisuutta ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kuitenkin esimerkiksi vammaiset naiset, romaninaiset, saamelaiset naiset ja maahan muuttaneet naiset ovat yleensä vielä näiden ryhmien miehiä voimakkaammin aliedustettuina yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja voivat kohdata erityisiä haasteita demokraattisessa osallistumisessa. Tämä on tärkeää huomioida niin linjauksissa kuin itse toimenpiteissä.
Linjaus 1: Vaalijärjestelmä on toimiva, turvallinen ja luotettava. Jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja riittävät valmiudet käyttää osallistumisoikeuksiaan
Kuten linjauksessa todetaan, häirintä ja vihapuhe vaikuttavat kansalaisten, erityisesti naisten ja vähemmistötaustaisten henkilöiden halukkuuteen osallistua politiikkaan. Linjaus ei kuitenkaan sisällä toimenpidettä häirintään ja vihapuheeseen puuttumiseksi, ja sellainen olisi perusteltua lisätä.
Puolueet ovat keskeinen väylä demokraattisiin prosesseihin osallistumiseen. Toimenpide voisi tähdätä sen varmistamiseen, että kaikilla puolueilla on osaamista ilmiöön puuttumiseksi ja toimintatavat häirintää, vihapuhetta ja maalittamista kohtaavien ehdokkaiden, poliitikkojen ja työntekijöiden tukemiseksi. Puolueita voisi tukea ja kannustaa tasa-arvon, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen esimerkiksi puoluerahoituksen kautta. Samoin on tärkeää tehdä toimia tasa-arvon edistämiseksi ja häirinnän ja vihapuheen torjumiseksi kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnassa. Tämä vaatii tietoisuuden ja osaamisen lisäämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista viranomaisille. On varmistettava, että kunnan- ja aluevaltuustoissa sekä eduskunnassa on olemassa rakenteet, joiden mukaan toimitaan, jos valtuutettu tai edustaja kokee vihapuhetta.
Ehdolle asettuminen on tasa-arvokysymys myös taloudellisesta näkökulmasta. Etenkin suurissa kaupungeissa läpimenoon tähtäävä vaalikampanja vaatii huomattavia taloudellisia panostuksia. Naisten ja etenkin vähemmistöjen keskimääräistä pienemmät tulot vaalirahoituksen kanavoituminen (usein miesten hallitsemien) verkostojen kautta heikentävät naisten mahdollisuutta asettua ehdolle.
Osallistumisoikeuden käyttäminen yhdenvertaisesti edellyttää myös esteettömyyttä ja saavutettavuutta niin äänestyspaikoilla kuin muissa vaikuttamisen paikoissa.
Linjaus 2: Suomessa on käytössä monipuoliset osallistumismahdollisuudet ja yhä useampi käyttää poliittisia- ja kansalaisoikeuksiaan
Linjauksessa esitellyillä osallistuvan ja puntaroivan demokratian muodoilla olisi mahdollista lisätä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi kansalaisaloitteesta on muodostunut tärkeä väylä viedä eteenpäin yhteiskunnallisia uudistuksia, joilla on edistetty muun muassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Myös esimerkiksi osallistavan budjetoinnin käyttöön ottaminen sekä kuulemisten kehittäminen entistä saavuttavammiksi ja helpommin lähestyttäviksi voisivat olla toimivia keinoja. Järjestöjen kuuleminen ja osallistaminen päätöksenteon valmisteluun nykyistä vahvemmin ja aikaisemmassa vaiheessa kaikilla tasoilla lisäisi sekin osallistumismahdollisuuksia. Toimenpiteissä olisikin mahdollista vielä selkeämmin ja konkreettisemmin nimetä, miten ja mitä uusia vaikuttamisen muotoja aiotaan kehittää. Niitä olisi mahdollista ottaa käyttöön myös kunta- ja aluetasoilla. Kansalaisaloitteiden raukeamista on hyvä tarkastella uudelleen esitetyllä tavalla.
Linjaus 3: Demokratia-, ihmisoikeus- ja mediakasvatus sekä jatkuva oppiminen tukevat osallistumisoikeuksien toteutumista
Linjauksessa todetaan, että sukupuolten väliset erot nuorten kokemassa kansalaispätevyydessä ovat suuria, ja että pojilla on tyttöjä vahvempi luottamus omaan kansalaispätevyyteensä. Toimenpiteissä onkin syytä huomioida, että erityisesti on tuettava tyttöjen kansalaispätevyyden muodostumista.
Ihmisoikeuskasvatuksessa on tärkeää varmistaa, että kaikki tytöt oppivat tietämään oikeutensa. Tyttöjen vapauden rajoittamisella on yhtymäkohtia niin mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja käyttää omaa ääntään kuin vihapuheeseen, sukupuolittuneeseen ja kunniaan liittyvään väkivaltaan. Naisjärjestöjen Keskusliitto on peräänkuuluttanut seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja kehollisen koskemattomuuden vahvistamista ja suostumuksen käsittelyä opetuksessa järjestelmällisellä tavalla.
Kansalaisjärjestöjen ja vapaan sivistystyön toimijoiden resurssien turvaaminen on tärkeää myös jatkossa.
Linjaus 4: Avoin, läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen hallinto vahvistaa luottamusta. Päätöksenteko on tietoperusteista
Hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita, ja Naisjärjestöjen Keskusliitto on kannattanut avoimuusrekisterin perustamista. Rekisterin soveltamisalan tulisi kattaa mahdollisimman laajasti lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa, jotta sääntelyyn ei jäisi ilmeisiä aukkoja, ja sen laajentamista alue- ja kuntatasolle on tärkeää arvioida, kun käytöstä on saatu kokemuksia. Päätöksentekoon ja vaikuttamiseen liittyvän tiedon on tärkeää jatkossa löytyä mahdollisimman avoimesti yhdestä paikasta avoimuusrekisteristä.
Liitto kannattaa lämpimästi kuulemisten kehittämistä lainsäädäntövalmistelussa. On tärkeää, että sidosryhmiä kuullaan laajasti esimerkiksi kuulemisilla, työpajoilla ja asiantuntijapaneeleilla. Vaikutusarviointijaosto voi olla erinomainen keino tuoda esiin sidosryhmien näkemyksiä, ja sen käyttöä olisi mahdollista lisätä nykyisestä erityisesti suurissa hankkeissa. Ylipäätään huolella ja riittävän aikaisessa vaiheessa tehdyt vaikutusarvioinnit, mukaan lukien sukupuolivaikutusten arviointi, ovat välttämättömiä edellytyksiä päätöksenteon tietoperustaisuudelle. Sidosryhmien kuuleminen on tärkeää myös EU-lainsäädännön ja kansainvälisen vaikuttamisen kansallisen tason valmistelussa.
Linjaus 5: Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on rakentava, moniarvoinen ja syrjimätön sekä mahdollistaa eri väestöryhmien osallistumisen
Linjauksessa käsitellään hyvin sananvapauden ja vihapuheen rajankäyntiä ja huomioidaan, että vihapuhetta käytetään tietoisesti poliittiseen painostukseen, jonka tavoitteena on jonkun henkilön tai poliittisen näkemyksen vaientaminen. Linjauksessa ei kuitenkaan huomioida millään tavalla vihapuheen sukupuolistunutta luonnetta. Naiset kokevat vihapuhetta miehiä enemmän, ja naisiin kohdistuva vihapuhe on erilaista kuin miehiin kohdistuva ja sisältää usein uhkailua seksuaalisella väkivallalla. Vihapuhe kohdistuu useammin myös vähemmistöihin, mukaan lukien sukupuolivähemmistöihin. Vihapuhe ja -rikokset rajoittavat naisten lähtemistä mukaan julkiseen keskusteluun ja vaikuttavat jo yhteiskunnallisessa keskustelussa ammattinsa tai luottamustoimensa puolesta osallisina olevien naisten sanan- ja ilmaisunvapauden toteutumiseen (nk. chilling effect).
Vihapuheen sukupuolittunut luonne on tärkeää huomioida myös toimenpiteissä. Naisjärjestöjen Keskusliitto on kannattanut maalittamisen säätämistä rangaistavaksi rikoslaissa sekä Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovan GREVIOn digitaalisen väkivallan yleissuosituksen toimeenpanon edistämistä. Yhteistyötä on tärkeää tehdä niin EU-tasolla kuin verkkoalustojen ja -palveluntarjoajien kanssa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on Against hate -hankkeen suosituksista lausuessaan esittänyt Peking +25 -järjestöraportissa, joka on laadittu yhdessä yli 40 kansalaisjärjestön kanssa, että Suomelle laaditaan kansallinen strategia vihapuhetta ja viharikoksia vastaan.
Linjaus 6: Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa
Vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian, yhteiskuntarauhan ja yhteiskunnassa syntyvän luottamuksen edellytys. Järjestöt tavoittavat myös heitä, jotka jäävät virallisten rakenteiden ulkopuolelle. On erittäin tärkeää, että kansalaisyhteiskuntaa tuetaan, kuullaan ja osallistetaan. Naisjärjestöillä on tasa-arvon, osallisuuden ja demokratian rakentamisessa keskeinen rooli niin normaali- kuin poikkeusoloissa.
Kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeää varmistaa, että vapaaehtoistoiminta ja viranomaistyö tukevat toisiaan. Tähän tarvitaan pysyviä yhteistyörakenteita. Vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuus ja mielekkyys edellyttävät tällöin myös kunnilta, hyvinvointialueilta ja valtiolta vastaanottavuutta kansalaisvaikuttamiselle ja uusien vaikuttamisen muotojen kehittämistä päätöksentekoon.
Kansalaisyhteiskunnan autonomian turvaamisessa keskeisessä roolissa on rahoitus. Naisjärjestöjen rahoituksesta huomattava osa on viime vuosina tullut budjettikehyksen ulkopuolelta eduskunnan myöntämänä, mikä ei takaa toiminnan jatkuvuutta. STEA-rahoitusmallin uudistuessa on varmistettava, että järjestöille, mukaan lukien naiserityistä, väkivalta- ja tasa-arvotyötä tekeville järjestöille, turvataan ennustettava, vakaa ja riittävä rahoitus.
Linjaus 7: Suomi tukee demokratiakehitystä kansainvälisesti
Ihmisoikeuksien, demokratian ja tasa-arvon edistämisen tärkeys korostuu kansainvälisissä yhteyksissä. Linjauksessa todetaan, että useassa Suomen verrokkimaassa on keskusteltu tai kehitetty malleja, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvon johdonmukaista huomioon ottamista ulkopolitiikassa, ja että myös Suomessa on syytä jatkaa asiaan liittyvää keskustelua. Naisjärjestöjen Keskusliitto on kannattanut sukupuolten tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan käyttöön ottoa kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan IONK:n suositusten mukaisesti. Tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan käyttöön otto tehostaisi ja systematisoisi tasa-arvon edistämistä Suomen ulkopolitiikassa, mukaan lukien demokratiatyössä.
Kuten linjauksessa todetaan, Suomen erityisiä vahvuuksia demokratiatoiminnassa ovat naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden tukeminen, ja tätä tukea on erittäin tärkeää jatkaa. Järjestöjen kuuleminen Suomen kansainvälisen vaikuttamisen osalta on niin ikään keskeisen tärkeää. Tätä onkin toteutettu hyvin esimerkiksi liittyen Suomen jäsenyyteen YK:n ihmisoikeusneuvostossa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Saara-Sofia Sirén Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
Merja Kähkönen, vaikuttamisen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 546 6688, [email protected]
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.