Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausuntoluonnos Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-työryhmän mietinnöstä

1. Sääntöjen vähimmäissisällön keventäminen ja uuden yhdistyksen sääntöjen kirjoittamista helpottavat olettamasäännökset – yhdistyslain 8, 10 b, 23, 24, 35, 38, 38 a, 39 a ja 40 §

Työryhmän ehdottamien uusien olettamasäännösten perusteella, jollei säännöissä toisin määrätä:

  • jäsenmaksua voidaan periä yhdistyksen kokouksen päätöksellä
  • hallituksen jäseniä 3.7; hallituksen jäsenten, tilin/toiminnantarkastajan toimikausi päättyy ja uusi kausi alkaa valinnasta päättävän yhdistyksen kokouksen päättyessä
  • tilikausi on kalenterivuosi
  • henkilövalinnat tehdään, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa 6 kk kuluessa tilikauden päättymisestä
  • kirjallinen kutsu yhdistyksen kokoukseen jäsenille 2 viikkoa ennen kokousta
  • purkautuvan yhdistyksen jäljelle jäävä omaisuus on käytettävä yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla

Uudet olettamasäännöt perustuvat yhdistyksen nykyiseen sääntökäytäntöön (mm. Patentti- ja rekisterihallituksen mallisäännöt, järjestöjen sääntömallit), joita suurin osa uusista yhdistyksistä käyttää. Tarkoitus on, ettei uusista olettamasäännöistä seuraa muutoksia vanhoille yhdistyksille.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan X
  • Ei kantaa
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut:
Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että nykyiset Patentti- ja rekisterihallituksen mallisäännöt ovat riittävät eikä lakimuutokselle ole tarvetta. Selkeämpää on, että yhdistystä perustettaessa sovitaan selkeästi yhdistyksen säännöistä.

 2. Jäsenten yhdenvertaisuusperiaatteesta nimenomainen säännös – yhdistyslain 10 a §

Työryhmä ehdottaa yhdistyskäytäntöä vastaavaa nimenomaista säännöstä yhdenvertaisuusperiaatteesta, joka selventää nykyisin suurelta osin sääntelemättömän periaatteen soveltamista yhdistyksissä. Ehdotuksen soveltamisala on huomattavasti suppeampi kuin muissa yhteisömuodoissa eikä periaatetta sovelleta yhtä tarkasti kuin muissa yhteisömuodoissa. Ehdotuksella selvennetään jäsenten yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen erot ja yhtäläisyydet muiden yhteisölakien, perustuslain ja hallintolainsäädännön yhdenvertaisuusperiaatteisiin ja yhdenvertaisuussääntelyyn.

Ehdotus perustuu oikeuskirjallisuuden lisäksi työryhmän selvittämään yhdistyskäytäntöön (esim. verkkokyselyt ja -keskustelut ja työpajat). Ehdotuksen perusteluissa on paljon käytännöstä nousseita esimerkkejä.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan X
  • Ei kantaa
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut:
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää yhdenvertaisuutta tärkeänä ja kannatettavana arvona, mutta ehdotettu säännös on omiaan lisäämään epätietoisuutta yhdenvertaisuusperiaatteen tulkinnasta etenkin kilpaurheilua harjoittavissa seuroissa, mutta myös monissa muissa järjestöissä, kuten poliittisissa järjestöissä, tiedeseuroissa ja kulttuurialan järjestöissä. Uhkana on, että säännös lisää sekavuutta ja epätietoisuutta esimerkiksi urheiluseurojen näkökulmasta sekä saattaa johtaa urheilijoiden kannalta epäoikeudenmukaisiin päätöksiin. On selvää, että pienillä lapsilla ja harrastajilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä lajin pariin. Niin sanotuissa varhaisen erikoistumisen lajeissa eriytyminen eri tason kilparyhmiin alkaa verrattain nuorena. Mietinnössä todetaan, että samassa asemassa on mahdollisuus osallistua samoin edellytyksin karsintaan kilpailutoiminnassa. Käsitettä ”sama asema” on hyvin vaikea arvioida yksiselitteisesti käytännön valmennustyössä. Kilpailu- tai edustusjoukkueeseen valitut jäsenet saavat usein suoraa tai epäsuoraa etua, kuten muita koulutetumman valmentajan ja fysioterapiaa, eivätkä nämä edut ole sellaisia, jotka määriteltäisiin seuran säännöissä, eivätkä ne pohjaudu mihinkään jäsenkategoriaan. On myös huomioitava, että monet sitovat oikeudet ja velvoitteet kilpa- ja huippu-urheilijoille tulevat seuran jäsenelle seuran ulkopuolelta: lajiliitto, kansainvälinen lajiliitto, OK, KOK, SUEK (antidoping) jne. Näistä ei voi yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen kokous tehdä päätöstä, mutta ne vaikuttavat välillisesti seuran kautta, myös yhdenvertaisuusasioissa. Mietinnössä todetaan, että säännöksen soveltamisalan tulee olla mahdollisimman selvä, mutta tällaisenaan se aiheuttaa paljon epäselvyyttä yhdistysten toimintaan. Lisäksi ehdotettu 10 a § on liian vaikeatulkintainen ja voi johtaa tilanteisiin, joissa sitä käytettäisiin keppihevosena valitustapauksissa, joissa urheilija on esimerkiksi jätetty valitsematta esimerkiksi edustusjoukkueeseen.

3. Sallitaan 100 % verkkokokoukset perinteisen yhdistyksen kokouksen tai valtuutettujen kokouksen vaihtoehtona – yhdistyslain 17 §:n 2 momentti

Verkkokokous perustuisi aina yhdistyksen sääntöihin ja jäsenten käytössä olisi kaikki perinteistä kokousta vastaavat osallistumiskeinot (”teknologia-neutraali” kokousmääritelmä, käytännössä yleensä reaaliaikainen osallistuminen). Hallitus vastaisi tarvittavista kokousjärjestelyistä.

  • Kannatan sellaisenaan X
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut:
Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa verkkokokousten sallimista. Koronakriisi on lisännyt erilaisten osallistumistapojen tarvetta.

4. Etäosallistuminen mahdolliseksi hallituksen päätöksellä, jollei säännöissä rajoitettu tai kielletty – yhdistyslain 17 §:n 3 momentti

Ehdotuksella pyritään digitalisoinnin mahdollisuuksien käyttöön täysimääräisesti sekä, vältetään sääntömuutos- ym. kuluja. Ehdotuksen valmistelu perustuu myönteisiin kokemuksiin ja työryhmän arvioon väliaikaisen lain aikaisesta kokouskäytännöstä

  • Kannatan sellaisenaan X
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut:
Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että korona-aikana hyväksi todettu käytäntö tulee sisällyttää yhdistyslakiin. Väliaikaisen sääntelyn tulee olla voimassa tarpeeksi pitkään, jotta yhdistykset ehtivät tehdä tarvittavat sääntömuutokset.

5. Jäsen- ja liittoäänestys myös hallituksen puheenjohtajasta ja hallituksen jäsenistä mahdolliseksi – yhdistyslain 17 ja 19 §

Hallitusohjelman mukainen mahdollisuus jäsen- ja liittoäänestyksen sallimiseen hallituksen tai sen puheenjohtajan valitsemiseksi perustuisi aina yhdistyksen sääntöjen määräykseen. Liittoäänestyksellä tarkoitetaan päätöksentekoa, jossa esimerkiksi puolue-yhdistyksen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen saa äänestää puolueyhdistyksen yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta.

Ehdotuksen ero yhdistyksen kokouksessa käsiteltävään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen valintaan olisi se, ettei tarvitse järjestää kokousta, jossa keskustellaan ehdokkaista. Nykyisin jäsenyhdistyksen henkilöjäsenelle ei voi antaa äänioikeutta esim. puolue-yhdistyksen puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen vaalissa.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

6. Jäsenen kyselyoikeudesta yhdistyksen kokouksessa nimenomainen säännös – yhdistyslain 25 a §

Työryhmä ehdottaa nykyistä yhdistyskäytäntöä vastaavaa nimenomaista säännöstä jäsenen kyselyoikeudesta ja yhdistyksen johdon vastausvelvollisuudesta yhdistyksen kokouksessa. Tarkoituksena on selventää, milloin nykyisin sääntelemätön kyselyoikeus ja vastausvelvollisuus on tai sitä ei ole. Ehdotus perustuu oikeuskirjallisuuden lisäksi työryhmän selvittämään yhdistyskäytäntöön (esim. verkkokyselyt ja -keskustelut ja työpajat). Ehdotuksen perusteluissa on paljon käytännöstä nousseita esimerkkejä.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

7. Sallitaan päätösvallan delegointi jäseneksi ottamisen ja eroilmoituksen vastaanottamisen osalta – yhdistyslain 12 ja 13 §

Jäseneksi ottamisen osalta delegointi perustuisi sääntöihin, eroilmoituksen vastaanottamisen osalta hallituksen päätökseen. Tarkoituksena on helpottaa digitaalisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntämistä jäsenasioissa (esim. liiton jäsenpalvelujärjestelmää hyödynnetään jäsenyhdistyksen jäsenasioiden hoidossa).

Ei muutosta jäsenen erottamiseen (ei perusteita sallia delegointia)

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

8. Hallituksen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuudesta ja velvollisuudesta huolehtia yhdistyksen hallinnon järjestämisestä nimenomaiset säännökset. Nimenomainen lain tai sääntöjen vastaisten päätösten täytäntöönpanokielto – yhdistyslain 35 §

Työryhmän ehdotuksen tarkoituksena on selventää yhdistyksen hallituksen yleisiä tehtäviä. Ehdotuksessa on otettu huomioon myös tilanne, jossa vastuu päivittäisestä johtamisesta on toimitusjohtajalla (esim. rajoittaa nimenomaisesti hallituksen vastuuta kirjanpidosta ja varainhoidosta.)

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

9. Sallitaan myös yhdistyksille toimitusjohtaja-toimielin – yhdistyslain 35 a §

Työryhmä ehdottaa, että yhdistyksen säännöissä voitaisiin määrätä toimielin-toimitusjohtajan valitsemisesta. Mahdollisuus sallia kaikille yhdistyksille (ei esim. koko- eikä toimialarajoja). Toimitusjohtaja vastaa hallituksen ohjauksessa ja valvonnassa yhdistyksen päivittäisestä johtamisesta. Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan, joka ei ole työsuhteessa yhdistykseen. Ehdotus ei vaikuta yhdistysten nykyisten toiminnanjohtajien, pääsihteerien ym. työsuhteisiin.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

10. Yhdistyksen johdon esteellisyyssääntelyn tarkistus – yhdistyslain 37 §

Työryhmän ehdottamaa esteellisyyssääntelyä sovellettaisiin hallituksen jäseniin, (ehdotettavaan) toimitusjohtajaan ja muuhun sääntöjen perusteella hallintotehtävää hoitavaan toimihenkilöön (nykyisin kaikki toimihenkilöt).

Tarkoitus on selventää vastuusuhteita yhdistyksessä: hallitus ja mahdollinen toimitusjohtaja vastaavat yhdistyksen toiminnan järjestämisestä niin, että intressiristiriitatilanteita ei synny ja/tai ne tunnistetaan ja niissä toimitaan asianmukaisesti.

Työryhmän ehdotuksella selvennetään esteellisyyden perusteita siten, että yksityinen etu voi olla esteellisyysperuste vain, jos toimi poikkeaa yhdistyksen tavanomaisesta toiminnasta tai tavanomaisista ehdoista. Lisäksi selvennetään sitä, milloin välillinen etu johtaa ja ei johda esteellisyyteen.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä

Perustelut

11. Pienimmille yhdistyksille sallitaan helpotettu tilinpito – yhdistyslain 37 a §

Työryhmä ehdottaa, että jos yhdistyksen tuotot ovat enintään 30 000 e/v, se voi soveltaa kirjanpitolakia kevyempää tilinpitonormistoa, joka perustuu maksuperusteiseen yksinkertaiseen kirjanpitoon. Tarkoituksena on tulojen, menojen, varojen ja velkojen erillään pitäminen. Tilinpitoon ei kuulu pakollisen tilinpäätöksen laatimista, jos tilinpito pidetään säännöllisesti (vähintään kuukausittain) jäsentensä nähtävänä. Lisäksi tilinpito-mallissa on mahdollisuus tilinpäätöstä kevyempään vuosilaskelmaan.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

12. Yhdistysten yhdistymiseen uusi vaihtoehto – yhdistyslain 42 a – 42 c §

Työryhmä ehdottaa vaihtoehtoista sopimukseen perustuvaa yhdistymisjärjestelyä, jolla pyritään helpottamaan erityisesti suurempien yhdistysten yhdistämistä. Ehdotus sisältää varojen ja velkojen yleisseuraannon ja järjestelyn kaikkien oikeusvaikutusten (mm. uuden yhdistyksen perustaminen, sääntömuutos, jäsenyyksien siirtyminen, yhdistyvän yhdistyksen purkaminen) voimaantulon saman aikaisesti rekisteröinnillä. Yleisseuraanto vähentää olennaisesti varojen ja vastuiden yksilöintiin ja ”järjestämiseen” liittyvää selvittelyn tarvetta.

Velkojen yleisseuraannon vuoksi ehdotus sisältää velkojansuojamenettelyn.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna
  • Vastustan
  • Ei kantaa X
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut

13. Muut kommentit työryhmän muutosehdotuksesta yhdistyslain osalta

Yhdistyslain 17 §:n 1 momentti (perinteisen kokouksen määritelmä), 22 § (viittauksen selvennys), 24 §:n 2 momentti (kokouskutsun sisältö etäosallistumisesta, verkkokokouksesta ja ennakkoilmoittautumisesta), 25 §:n 2 momentti (ennakkoilmoittautumisvelvollisuuden sisällön tarkistus), 26 § (toimitusjohtajan esteellisyys yhdistyksen kokouksessa), 27 § 2 momentti (jäsen- ja liittoäänestystä koskevan helpotetun sääntömuutoksen soveltamisalan rajoitus, joka liittyy jäsen- ja liittoäänestyksen käyttöalan laajentamiseen), 29 § (avoin äänestys mahdolliseksi myös suhteellisessa vaalissa), 30 § (äänestys- ja vaalijärjestysvaatimuksen rajoittaminen jäsen- ja liittoäänestykseen), 32 § (moiteoikeus myös toimitusjohtajalle), 33 § (kanneoikeus myös toimitusjohtajalle), 39 § (toimitusjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus ja johdon vahingonkorvausvastuun rajoittaminen muuta yhteisö- ja säätiölainsäädäntöä vastaavasti), 40 § (pakollisen lopputilityskokouksen tilalle lopputilityksen saatavana pitovelvollisuus), 43 § (lakkautettavan yhdistyksen varojen käyttäminen), 48 § ja 52 § (mahdollisen toimitusjohtajan huomioon ottaminen perus- ja muutosilmoituksessa yhdistysrekisteriin), voimaantulosäännös (ehdotetaan tulemaan voimaan 1.7.2022), siirtymäsäännökset (kokouskutsuajan ja ennakkoilmoittautumisen määräajan suhde, ennen lain muutosta käytössä ollut toimitusjohtaja-nimike ja vahingonkorvausvastuu ennen lain muutosta aiheutetusta vahingosta).

14. Muut yhdistyslakiin tai siihen liittyviin suosituksiin (esim. hyvä hallintotapa) tai ohjeisiin liittyvät kommentit

Tässä voit kommentoida yhdistyslakia siltä osin kuin asiaa ei ole käsitelty työryhmän mietinnössä.

15. Uusi toimintaryhmälaki

Työryhmän ehdotuksen mukainen uudessa laissa säänneltävä toimintaryhmä on yhdistystoiminnalle vaihtoehtoinen kansalaistoiminnan organisointimuoto. Toimintaryhmä edistää yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteutumista. Tarkoituksena ei voi olla voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle.

Toimintaryhmän sisäisissä suhteissa on laaja sopimusvapaus – ei esim. pakollista hallitusta eikä jäsenten kokousta. Toimintaryhmän sisäinen viestintä ja päätöksenteko voidaan toteuttaa siten esim. some-palvelussa.

Toimintaryhmä syntyy rekisteröinnillä (PRH:een toimintaryhmärekisteri). Rekisteröinti on määräaikainen (3 vuotta. Jos rekisteröintiä ei uusita, toimintaryhmä poistetaan rekisteristä.

Rekisteröity toimintaryhmä on oikeushenkilö. Toimintaryhmällä on ainakin yksi edustaja, jolla voi edustaa ryhmää kaikissa toimissa. Toimintaryhmän puolesta toiminut tai tointa koskevaan päätökseen osallistunut ryhmän edustaja ja jäsen vastaavat henkilökohtaisesti, jos velkoja ei saa suoritusta toimintaryhmältä. Ryhmän edustaja ja jäsen voivat milloin tahansa erota.

Toimintaryhmän kevennetty tilinpito (ks. Edellä kysymys 11. pienistä yhdistyksistä), jos tuotot enintään 30 000 e/v eikä muuta säännöissä tai päätetty. Toimintaryhmälakiin lisäksi säännökset oikeuspaikasta, toimintaryhmän edustajan vahingonkorvausvelvollisuudesta, toimintaryhmän purkamisesta, konkurssista, muuttamisesta rekisteröidyksi yhdistykseksi ja rangaistusvastuusta.

  • Kannatan sellaisenaan
  • Kannatan muutettuna X
  • Vastustan
  • Ei kantaa
  • Muu ehdotus, mikä?

Perustelut:
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää kannatettavana tavoitetta säännellä yhdistystoiminnalle vaihtoehtoisesta kansalaistoiminnan organisointimuodosta. Kansalaistoiminta muuttaa muotoaan ja monetkaan eivät koe yhdistystoiminnan muodollisia puolia mielekkäiksi ja jättäytyvät siksi sen ulkopuolelle, vaikka kyseisen yhdistyksen toiminnan muu sisältö olisi mielekästä. Erityisesti tapahtunut muutos näkyy nuoremmissa ikäluokissa, jotka eivät samassa määrin lähde yhdistysten hallituksiin ja vastaaviin vastuutehtäviin kuin heidän vanhempansa ovat tehneet. Se taas vaikuttaa siihen, että yhdistyksissä määräys- ja toimintavaltaa käyttävät iäkkäämmät henkilöt ja sukupolvet, mikä taas vaikuttaa väistämättä sen sisältöön, joka on entistä vähemmän nuorempia ikäluokkia kiinnostava. Naisjärjestöjen Keskusliitto kuitenkin katsoo, että ehdotettu sääntely vaatii yksityiskohtaisempaa tarkastelua ja harkintaa, vaikka sen lähtökohdat ovat kannatettavia.

16. Mietinnön yleisperusteluiden kommentit

Tässä voit kommentoida työryhmän mietinnön yleisperusteluita

Yleisperustelut sisältävät työryhmän

  • selvitykset yhdistyslainsäädännön sisällöstä ja yhdistyskäytännöstä, muusta yhteisölainsäädännöstä vastaavien asioiden osalta ja yhdistystoiminnan sääntelyn ulkomaiden lainsäädännössä,
  • arvion nykytilasta ja toimeksiannon mukaiset tavoitteet,
  • määrittämät sääntelyvaihtoehdot, arvion vaihtoehdoista ja työryhmän ehdotuksen yleiset perustelut kunkin asian osalta, sekä
  • ehdotuksen riippuvuuden muista hankkeista ja suhteen valtion talousarvioesitykseen

Muut kommentit

Voitte kirjoittaa muut kommenttinne alla olevaan tekstikenttään

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.