Naisjärjestöjen Keskusliitto haastaa kunnat ja puolueet varmistamaan, että kunnanvaltuustojen, kunnanhallitusten ja lautakuntien johtopaikkojen nimityksissä tehdään tasa-arvon historiaa. Kesäkuun kuntavaaleissa naisten osuus valtuutetuista ylitti historiallisesti 40 prosentin rajan ja oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin naisehdokkaiden osuus. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä naisten vaalimenestyksen on syytä näkyä kuntien luottamuspaikoista päätettäessä.
“Historiallisen tasa-arvoisen kuntavaalituloksen jälkeen on tärkeää varmistaa, että naisten suuri osuus valtuutetuista näkyy myös kuntien johtopaikkoja jaettaessa. Naisen paikka on nuijan varressa kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajina ja kaikissa lautakunnissa. On vain oikein naisten saada puolet paikoista!”, muistuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
Nykyisellään naisten osuus kunnallisessa päätöksenteossa on sitä pienempi, mitä ylemmäs päätöksenteon hierarkiassa liikutaan. Viime valtuustokaudella naisten osuus kunnanvaltuustojen puheenjohtajista oli 39 prosenttia ja kunnanhallitusten puheenjohtajista 31 prosenttia. Edellisellä kaudella lautakuntia johti nainen vain kolmessa tapauksessa kymmenestä. Kunnissa tasa-arvo laahaa valtakunnan tasoa jäljessä, sillä eduskunnassa naisten osuus on 47 prosenttia. Myös vaihtelu kuntien välillä on suurta.
“Naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoon on demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys, jota kunnilla on tasa-arvolaissa määritelty velvollisuus edistää. Siksi tasa-arvo on huomioitava ihan jokaisen kunnan päätöksenteossa”, Biaudet huomauttaa.
Nykyisellään naiset ja miehet päättävät kunnissa eri asioista, sillä lautakuntien sukupuolijakauma mukailee koulutuksen ja työelämän segregaatiota. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että lautakuntapaikkojen tasa-arvoinen jakaminen on yksi konkreettinen keino huomioida päätöksenteossa eri sukupuolten tarpeet.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Lisätietoa:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846
Anniina Vainio, järjestöpäällikkö, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 388 8868, [email protected]
Merja Kähkönen, vaikuttamisen koordinaattori, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 546 6688, [email protected]
Fakta
- Kesäkuun kuntavaaleissa 40,1 % valituista on naisia. Ensimmäisen kerran naisten osuus valituista valtuutetuista oli suurempi kuin naisten osuus ehdokkaista (39,7 %). Espoo on naisenemmistöisin valtuusto 62,7 prosentilla, Evijärvellä naisia valittiin valtuustoon vähiten, 5,9 prosenttia. Lähde: THL
- Vuonna 2017 kaikkiaan 39 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista on naisia. Naisten osuus nousi edelliseen valtuustokauteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä. Hallitusten puheenjohtajista naisia on 31 prosenttia. Edellisellä valtuustokaudella naisten osuus oli 26 prosenttia. Lähde: Kuntaliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 69 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi. Vuonna 2021 Naisjärjestöjen Keskusliitto viettää 110-vuotisjuhlavuotta ja vaikuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmiensä kanssa. Kuntavaalit nivoutuvat tiiviisti juhlavuoteen.
Kvinnoorganisationernas Centralförbund: Det historiskt jämställda kommunalvalsresultatet ska speglas i fördelningen av förtroendeplatser
Kvinnoorganisationernas Centralförbund utmanar kommuner och partier att göra historiskt jämställda val vid utnämningar av kommunfullmäktigeordförande, kommunstyrelseordförande och nämndordförande. I kommunalvalet i juni översteg andelen kvinnor historiskt 40 procent och var för första gången högre än andelen kvinnliga kandidater. Enligt Kvinnoorganisationernas Centralförbund bör kvinnors framgång återspeglas i beslutsfattande positioner i kommunala organ.
”Efter det historiskt jämställda resultatet i kommunalvalet är det viktigt att säkerställa att den stora andelen kvinnor syns i fördelningen av kommunala ledarpositioner. Kvinnans plats är vid klubban som ordförande för kommunfullmäktige och -styrelser och i alla nämnder. Det är bara rätt att kvinnor får hälften av platserna!”, påminner Eva Biaudet, ordförande för Kvinnoorganisationernas Centralförbund.
Ju högre man rör sig i den kommunala beslutshierarkin, desto färre kvinnor finns i beslutspositioner. Under den senaste valperioden stod kvinnor för 39 procent av kommunfullmäktiges ordföranden och 31 procent av kommunstyrelsernas ordföranden. Förra perioden ledde kvinnor en kommunalnämnd i endast tre fall av tio. Jämställdheten halkar efter den nationella nivån i kommunerna, eftersom andelen kvinnor i riksdagen är 47 procent. Det finns också stor variation mellan kommunerna.
”Lika deltagande mellan kvinnor och män i beslutsfattande är en grundförutsättning för ett demokratiskt samhälle, som kommunerna har en skyldighet att främja enligt jämställdhetslagen. Därför måste jämställdhet beaktas i varje kommuns beslutsfattande”, påpekar Biaudet.
För närvarande besluter kvinnor och män om olika frågor i kommunerna, eftersom styrelsernas könsfördelning följer segregeringen av utbildning och arbetsliv. Kvinnoorganisationernas Centralförbund påminner om att lika fördelning av styrelseplatser är ett konkret sätt att ta hänsyn till olika köns behov i beslutsfattandet.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Mer information:
Eva Biaudet, ordförande, Kvinnoorganisationernas Centralförbund, tel. 050 512 1846
Anniina Vainio, organisationschef, Kvinnoorganisationernas Centralförbund, tel. 050 388 8868, [email protected]
Merja Kähkönen, koordinator för påverkansarbetet, Kvinnoorganisationernas Centralförbund, 050 546 6688, [email protected]
Fakta
• I kommunalvalet i juni är 40,1 procent kvinnor av de invalda. För första gången var andelen kvinnliga folkvalda högre än andelen kvinnliga kandidater (39,7 procent). Esbo stadsfullmäktige har den högsta andelen kvinnor med 62,7 procent, och Evijärvi den lägsta andelen kvinnor med 5,9 procent. Källa: THL
• År 2017 var totalt 39 procent av fullmäktige ordföranden kvinnor. Andelen kvinnor ökade med 11 procentenheter jämfört med föregående mandatperiod. 31 procent av styrelsernas ordföranden var kvinnor. Valperioden innan det var andelen kvinnor 26 procent. Källa: Kommunförbundet
Kvinnoorganisationernas Centralförbund är ett samarbetsorgan och en paraplyorganisation för kvinnoorganisationer som verkar för att främja jämställdhet. Förbundet grundades 1911 och har 69 medlemsorganisationer med sammanlagt mer än 400 000 medlemmar. Kvinnoorganisationernas Centralförbund verkar för att främja kvinnornas ställning, jämställdhet och flickors och kvinnors mänskliga rättigheter. 2021 fyller Centralförbundet 110 år och verkar med sina medlemsorganisationer och samarbetsparter. Kommunalvalet är en viktig del av jubileumsåret.