Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Medioiden täytyy ottaa käyttöön keinoja haastateltavien suojelemiseksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaativat, että mediat kehittävät toimintatapoja ja työkaluja haastateltavien ja toimittajien suojelemiseksi. Työyhteisöissä on otettava käyttöön ohjeistukset siitä, miten vihapuheen kohteeksi joutunutta tuetaan.

Naispoliitikkoihin kohdistuva vihapuhe on massiivista. Rakenteisiin vaikuttaminen on keskeistä vihapuheen kitkemiseksi. Medioissa tarvitaan konkreettisia työkaluja ja sääntöjen päivityksiä. Henkilötason sitoutuminen ei riitä. Erityisesti tämä on tärkeää kuntavaaleihin valmistauduttaessa”, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.

Media ei kuitenkaan voi yksin ratkaista vihapuheesta aiheutuvia ongelmia ja tavoitteena tulisi olla vihapuheen poisto, ei siitä selviytyminen.

On tärkeää tarkastella myös median välittämiä mielikuvia. Jos media vahvistaa negatiivisia stereotypioita, myös vihapuhe tulee todennäköisemmäksi”, huomauttaa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Jirka Hakala.

Vastaus vihapuheeseen ei voi olla vähemmän mediassa näkyviä naisia ja erilaisten vähemmistöjen edustajia, vaan päinvastoin. Mitä vahvemmin naiset ja muut vihapuhetta ja syrjintää kohtaavat ihmiset näkyvät medioissa, ja mitä paremmin heidän äänensä kuuluu yhteiskunnallisessa keskustelussa, sitä paremmin pystymme vähentämään vihapuhetta ja työntämään syrjivät ja kielteiset stereotyyppiset asenteet siihen marginaalin, jonne ne kuuluvat. 

Sosiaalisessa mediassa vihapuhe koskettaa päättäjien ja toimittajat lisäksi myös tavallisia ihmisiä. Euroopassa yli puolet tytöistä kokee nettivihaa. Suomessa lähes 60 prosenttia epäröi osallistua some-keskusteluihin väkivallan pelossa. Vihapuhe kaventaa tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia.

Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tiistaina 9.6. verkossa järjestämän keskustelutilaisuuden osallistujien mukaan toimituksissa pitäisi tukea haastateltavia myös haastattelun julkaisemisen jälkeen. Toimituksissa pidetään nykyisin jossakin määrin esimerkiksi yhteyttä haastateltaviin haastattelun jälkeen, kun tiedetään näiden mahdollisesti altistuneen vihapuheelle. Toimittajat ovat tietyissä tilanteissa myös antaneet aiempaa enemmän mahdollisuuksia nimettömiin haastatteluihin tai pidentäneet harkinta-aikaa haastattelun antamiseen. Mediat pohtivat mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi selkeisiin kunnianloukkauksiin ja tukea haastateltavia kunnianloukkaussyytteiden nostamisessa. Paneelissa olivat mukana Helsingin Sanomat, Yle, Hufvudstadsbladet ja MTV Uutiset.

Haastateltavien kieltäytyminen haastattelusta on yleistä. Vihapuheen pelon takia kieltäydytään erityisesti puhumasta aiheista, jotka liittyvät vähemmistöjen oikeuksiin, rasismiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Erityisen huolestuttavana pidettiin sitä, että myös oikeustieteilijät ja esimerkiksi poliisin edustajat ovat muuttuneet varovaisemmiksi, vaikka heillä on tietoa ja keinoja halutessaan viedä asia juridisesti eteenpäin. Myös toimittajat itse kohtaavat vihapuhetta, häirintää ja maalittamista.  

Vihapuheesta ja maalittamisesta keskusteltiin Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan järjestämässä mediawebinaarissa tiistaina 9.6.2020.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.