Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelutyötä pääosin erittäin onnistuneena ja sukupuolten moninaisuuden sekä risteävien erojen eli intersektionaalisuuden tunnustamista sen ehdottomana ansiona. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää erityisen välttämättömänä, että naisten oikeudet nostetaan selonteon prioriteetiksi ja kehottaa valmistelijoita huomioimaan erityisesti naiset ja vähemmistöt, joita epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne työntää marginaaliin. Tähän Suomea velvoittavat kansallinen tasa-arvolaki ja lukuisat kansainväliset sopimukset.
”Suomi on edelleen patriarkaalinen yhteiskunta, jonka valtarakenteet syrjivät normista poikkeavia henkilöitä, erityisesti naisia ja vähemmistöjä – vammaisia, etnisiä vähemmistöjä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. On välttämätöntä, että naisten oikeuksien näkökulma lisätään selonteon tekstiin. Naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien mainitsematta jättäminen tasa-arvopolitiikkaa ohjaavassa linjauksessa olisi merkittävä linjamuutos ja eroaisi esimerkiksi Ruotsin, Ranskan, Meksikon, Kanadan ja USA:n tasa-arvopolitiikan linjauksista”, huomauttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää selonteon valmistelussa esiin nostettuja nykyhetken ja tulevaisuuden tasa-arvokysymyksiä pääosin hyvin valittuina, mutta nostaa esiin ilmastonmuutoksen sukupuolittuneet vaikutukset.
”Ilmastonmuutos on aikamme megatrendi, ja koska se tapahtuu epätasa-arvoisessa maailmassa, myös sen vaikutukset ovat sukupuolittuneita. Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset ja ilmastotoimiin liittyvän päätöksenteon sukupuolittuneisuus ovat yhtä totta niin Suomessa kuin maailmalla. Ne on tärkeää huomioida myös kotimaan politiikassa, ei vain kansainvälisissä tasa-arvotavoitteissa”, muistuttaa Biaudet.
Tasa-arvopoliittisen selonteon tarkoituksena on asettaa kansalliset, vaalikauden yli ulottuvat tasa-arvotavoitteet. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä tavoitteiden on oltava mahdollisimman konkreettisia ja niille on asetettava selkeät mittarit, jotta tasa-arvopolitiikan onnistumista voidaan arvioida.
”Tasa-arvopoliittisessa selonteossa asetettavien tasa-arvotavoitteiden pitää ohjata koko valtionhallinnon työtä. Jokaiselle tavoitteelle on löydettävä tehokkaimmat toimeenpanokeinot sekä rahat niiden toteuttamiseen. Tavoitteeksi pitää ottaa, että kymmenen vuoden päästä voidaan sanoa, että joka ikiseen tavoitteeseen on päästy”, vaatii Biaudet.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelua tukevan kuulemistilaisuuden 17.8.2021. Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui kuulemistilaisuuteen ja antoi palautteensa kuulemistilaisuuteen ilmoittautuneille lähetetystä selonteon tiivistelmästä. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Lisätietoa:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, [email protected]
Merja Kähkönen, vaikuttamisen koordinaattori, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 546 6688, [email protected]
******
Kvinnoorganisationernas Centralförbund om redogörelsen om jämställdhetspolitiken: Finland har en nationell och internationell skyldighet att särskilt uppmärksamma kvinnor och minoriteter
Kvinnoorganisationernas Centralförbund anser att beredningen av statsrådets redogörelse om jämställdhetspolitiken i stort sett är mycket lyckad, och erkännandet av könsmångfald och intersektionella skillnader är dess absoluta förtjänst. Kvinnoorganisationernas Centralförbund anser att det är särskilt nödvändigt att prioritera kvinnors rättigheter i redogörelsen och uppmanar föredragandena att särskilt uppmärksamma kvinnor och minoriteter, som pressas ut i marginalen av en ojämlik social struktur. Finland är skyldigt att göra detta genom den nationella jämställdhetslagen och många internationella avtal.
”Finland är fortfarande ett patriarkalt samhälle, vars maktstrukturer diskriminerar människor som avviker från normen, särskilt kvinnor och minoriteter – personer med funktionsnedsättning, etniska minoriteter, sexuella minoriteter och könsminoriteter. Det är nödvändigt att kvinnors rättigheter läggs till i redogörelsens text. Att inte nämna kvinnors rättigheter och mänskliga rättigheter i riktlinjerna för jämställdhetspolitiken skulle vara en betydande förändring som skiljer sig från jämställdhetspolitiken i exempelvis Sverige, Frankrike, Mexiko, Kanada och USA, säger Eva Biaudet, ordförande för Kvinnoorganisationernas Centralförbund.
Kvinnoorganisationernas Centralförbund anser att de aktuella och framtida jämställdhetsfrågor som tas upp i sammanfattningen av redogörelsen i stort sett är väl valda, men lyfter fram de könade effekterna av klimatförändringen.
”Klimatförändringen är en megatrend av vår tid, och eftersom den äger rum i en ojämställd värld är också dess effekter könade. Klimatförändringens könade effekter och beslutsfattandets könsbestämda karaktär är lika sanna både i Finland och i världen. Det är viktigt att ta hänsyn till dem också i den inhemska politiken, inte bara i internationella jämställdhetsmål, påminner Biaudet.
Syftet med den jämställdhetspolitiska redogörelsen är att ställa upp nationella jämställdhetsmål som sträcker sig över valperioden. Enligt Kvinnoorganisationernas Centralförbund måste målen vara så konkreta som möjligt och tydliga indikatorer måste införas så att jämställdhetspolitikens framgång kan utvärderas.
”Jämställdhetsmålen i den jämställdhetspolitiska rapporten måste leda hela statsförvaltningens arbete. För varje mål måste man hitta de mest effektiva sätten att genomföra dem, liksom pengarna för att uppnå dem. Målet måste vara att man om tio år ska kunna säga att vartenda mål har uppnåtts, säger Biaudet.
Social- och hälsovårdsministeriet anordnade en utfrågning den 17 augusti 2021 för att stödja beredningen av statsrådets redogörelse om jämställdhetspolitiken. Kvinnoorganisationernas Centralförbund deltog i utfrågningen och gav respons på den sammanfattning av redogörelsen som skickades till dem som anmälde sig till utfrågningen. Redogörelsen ska överlämnas till riksdagen i slutet av 2021.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
Ordförande Generalsekreterare
Mer information:
Eva Biaudet, ordförande, Kvinnoorganisationernas Centralförbund, 050 512 1846
Terhi Heinilä, generalsekreterare, Kvinnoorganisationernas Centralförbund, 040 530 5544, [email protected]
Merja Kähkönen, koordinator för påverkansarbetet, Kvinnoorganisationernas Centralförbund, 050 546 6688, [email protected]