Lähisuhdeväkivallan sovittelukielto tuli voimaan vuoden 2025 alussa pitkän valmistelun jälkeen, ja sitä olivat vaatineet useat nais- ja ihmisoikeusjärjestöt sekä väkivallan ehkäisy- ja asiakastyötä tekevät toimijat. Poliisihallitus nosti 6.5.2026 järjestämässään tilaisuudessa esiin mahdollisuuden tarkastella sovittelukieltoa uudelleen. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää avauksen suuntaa huolestuttavana.
”Sovittelun käyttö lähisuhdeväkivaltarikoksissa viestii, ettei tehtyä väkivaltaa pidetä vakavana rikoksena ja ettei tekijän tarvitse kantaa teoistaan rikosoikeudellista vastuuta. Vastuu väkivallan loppumisesta siirtyy uhrille, jonka tulisi nousta tekojen yläpuolelle, kohdata väkivallan tekijä ja hyväksyä anteeksipyyntö huolimatta kokemastaan”, toiminnanjohtaja Aija Salo sanoo.
Tyypillinen sovittelun lopputulos on anteeksipyyntö, vaikka kyse on usein pitkäkestoisesta, vakavasta ja kontrolloivasta väkivallasta. Keskusliiton mukaan lähisuhdeväkivallan sovittelu vähättelee väkivallan vakavuutta, heikentää uhrin oikeusturvaa ja vaarantaa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisen.
Eduskunta on lisäksi edellyttänyt, että hallitus seuraa sovittelukiellon soveltamista, toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen vuoden 2028 loppuun mennessä. Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että lain vaikutuksia tulee arvioida vasta tämän seurannan perusteella.
Keskusliiton mukaan sovittelun käyttö uusintaa rakenteita, joissa naisiin kohdistuva väkivalta nähdään yksityisasiana, joka ratkaistaan perheen sisällä. Parisuhdeväkivalta tulkitaan edelleen liian usein kahden tasavertaisen osapuolen konfliktina tai päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvänä kysymyksenä, vaikka kyse on myös sukupuolten epätasa-arvoon liittyvästä rakenteellisesta ongelmasta.
Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus edellyttää, että rikoksen kohdistuminen nykyiseen tai entiseen kumppaniin, rikoksen toistuvuus sekä uhrin haavoittuva asema huomioidaan rangaistusta raskauttavina tekijöinä. Käytännössä sovittelu on kuitenkin usein johtanut syyttämättä jättämiseen.
Vain pieni osa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Tutkimusten mukaan uhrit hakevat virallista apua usein vasta pitkään jatkuneen väkivallan jälkeen, kun epävirallinen tuki läheisiltä ei enää riitä. Ensimmäinen poliisille tehty ilmoitus onkin usein osa pidempää väkivallan jatkumoa.
Suomessa lähes joka kolmas yli 15-vuotias nainen on kokenut väkivaltaa parisuhteessa, ja valtaosa lähisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin.
”Naiset ansaitsevat parempaa kuin paluun järjestelmään, jossa väkivallan voi kuitata anteeksipyynnöllä”, Salo toteaa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Toiminnanjohtaja Aija Salo,
0504617078, aija.salo@naisjarjestot.fi
Lisätiedot:
Vaikuttamisen asiantuntija Annika Hinkkanen, 0469222201, annika.hinkkanen@naisjarjestot.fi