Hyppää sisältöön

Naisjärjestöt: pakkoavioliittojen lopettaminen vaatii rikoslain muutoksen!

Pakkoavioliittojen kriminalisointi nykyisellä tavalla ihmiskauppana tai pakottamisena ei yksinkertaisesti toimi, toteavat Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Monika-Naiset liitto ry. Suomessa tunnistetaan vuosittain kymmeniä pakkoavioliittojen uhreja, mutta yhtään ainoata tuomiota avioliittoon pakottamisesta ei ole annettu. Tämä osoittaa, että rikoslain muutos on välttämätön. Järjestöt edellyttävät pakkoavioliittojen säätämistä rangaistavaksi erikseen omalla erillisellä pykälällään.

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimuksen eli naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen myötä säätämään rangaistavaksi sekä avioliittoon pakottamisen että tahallisen houkuttelun ulkomaille avioliittoon pakottamisen tarkoituksessa. Nykyisellään molempien katsotaan sisältyvän rikoslain ihmiskauppaa tai pakottamista koskeviin pykäliin, joista kumpikaan ei kuitenkaan erikseen mainitse pakkoavioliittoja. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä pakkoavioliiton uhriksi joutuneet näkyvät aiempaa enemmän, ja vuonna 2020 järjestelmän piiriin otettiin 45 pakkoavioliiton uhria. Nykytilan toimimattomuutta osoittaa, että kymmenistä tiedossa olevista uhreista huolimatta tähän mennessä avioliittoon pakottamisesta ei ole tuomittu Suomessa yhtäkään henkilöä.

– Pakkoavioliitot ovat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja vakava ihmisoikeusloukkaus. On kestämätöntä ja täysin ihmisoikeusvelvoitteidemme vastaista, että oikeusvaltio-Suomessa kymmenet pakkoavioliiton uhrit jäävät tällä hetkellä ilman oikeutta. Nykylainsäädännöllä ilmiöön ei selvästikään päästä käsiksi riittävällä tavalla. Tilanne on korjattava mitä pikimmin säätämällä rikoslakiin erillinen pakkoavioliitot rangaistavaksi säätävä pykälä, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Oikeusministeriö julkaisi marraskuussa arviomuistion, jossa se käsittelee avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta. Muistiossa arvioidaan myös mahdollisuutta erillisen avioliittoon pakottamisen rangaistavaksi tekevän pykälän säätämiseen. Nykytilan ilmeisistä ongelmista huolimatta ministeriö päätyi esittämään, että nykyiset rikoslain säännökset ovat riittävät. Toisena vaihtoehtona ministeriö ehdottaa ihmiskauppaa koskevan pykälän täsmentämistä lisäämällä siihen teon tarkoitukseksi avioliittoon pakottaminen. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova GREVIO on huomauttanut Suomelle, että ihmiskauppa rikosnimikkeenä ei kata kaikkia pakkoavioliiton muotoja ja kehottanut voimakkaasti erilliskriminalisoimaan pakkoavioliitot.

– Oikeusministeriön esittämät keinot eivät riitä varmistamaan, että avioliittoon pakotettujen kokema oikeuksien loukkaus tunnistetaan ja että he saavat siitä oikeudenmukaisen hyvityksen. Kannustamme ministeriötä ottamaan käyttöön aidosti toimivat keinot pakkoavioliittoihin puuttumiseen ja esittämään erillistä pakkoavioliitot kriminalisoivaa pykälää. Tämä on ainut tapa tehdä oikeutta pakkoavioliiton uhreille, korostaa Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert.

Oikeusministeriön arviomuistio on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 14.1.2022. Molemmat järjestöt edellyttävät lausunnoissaan erillisen pakkoavioliitot rangaistavaksi tekevän pykälän säätämistä. Järjestöjen mukaan tämä on ainoa keino varmistaa, että pykälä kattaa kaikki avioliittoon pakottamisen tilanteet, joita nykyinen lainsäädäntö ei tunnista.

Lisätietoja: Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Saara-Sofia Sirén                                                   Terhi Heinilä
puheenjohtaja                                                         pääsihteeri

Monika-Naiset liitto ry

Jenni Tuominen                                                      Natalie Gerbert
toiminnanjohtaja                                                     Kriisikeskus Monikan johtaja

Lisätietoja:

Merja Kähkönen, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 546 6688, [email protected]
Natalie Gerbert, johtaja, Kriisikeskus Monika, 045 6759 647, 09 7279 9999, [email protected]

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 71 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.

Monika-Naiset liitto ry on 1998 perustettu, valtakunnallinen, monikulttuurinen naisjärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää Suomeen muualta muuttaneiden naisten tasa-arvoista asemaa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, sekä ennaltaehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.