Hyppää sisältöön

Naisjärjestöt vaativat tulevan eläkejärjestelmän huolellista sukupuolivaikutusten arviointia

Neuvottelut vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtivat tulokseen 26.9.2014. Uudistuksen tavoitteena on mm. myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää ja siten pidentää työuria. Tehdystä eläkeratkaisusta on Eläketurvakeskuksen laatiman selvityksen julkaisemisen yhteydessä annettu kuva, että se olisi erityisen myönteinen tasa-arvon ja naisten eläkkeiden kannalta. Erityisesti on painotettu naisten miehiä pidemmästä eliniästä johtuvaa naisten pitkää eläkeaikaa. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, että1960- ja 1970-luvulla syntyneet ovat uudistuksen häviäjiä. Sen sijaan ei ole kiinnitetty huomiota naisten selvästi matalampaan palkkatasoon (83% miesten palkoista) sekä siihen, että määräaikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet kasaantuvat naisille heikentäen naisten urakehitystä ja palkkatasoa sekä sitä kautta eläkkeitä.

NYTKIS ja Naisjärjestöjen Keskusliitto haluavat kiinnittää huomiota seuraaviin epäsuotuisasti naisten eläkkeisiin vaikuttaviin seikkoihin:

  • Koulutustason vaikutus työuran pituuteen. Naisten koulutustaso on keskimäärin miehiä korkeampi. Työikäisistä naisista 44 prosenttia on saanut korkea-asteen koulutuksen, miehistä vastaavasti vain kolmasosa. Korkeamman koulutusasteen vuoksi naisten työmarkkinoille tuloikä on keskimäärin miehiä korkeampi. Myös esimerkiksi OAJ ja Lääkäriliitto ovat ilmaisseet huolensa korkeasti koulutettujen naisten eläkkeistä.
  • Koulutustaso ja perhevapaat. Perhevapaat leikkaavat merkittävästi naisten työuraa ja erityisesti kotihoidontuelta kertyvä eläke jää palkkatuloihin verrattuna hyvin matalaksi. On hyvin tiedossa, että kotihoidontukea käyttävät laajimmin matalasti koulutetut naiset sekä erityisesti maahanmuuttajanaiset. Työuran loppupään superkarttuman poistumisen vuoksi naiset eivät tästedes pysty kompensoimaan lastenhoidon vuoksi pieneksi jääviä eläkkeitään.
  • Lasten kotihoito naisten vastuulla. Miehet käyttävät Suomessa vain noin muutaman prosentin kaikista perhevapaista. Esimerkiksi kotihoidontuella lasta hoitaa lähes aina (97%) äiti (THL: Tilastotietoa perhevapaista). Uudessa eläkeratkaisussa siis varhain työelämän aloittaneet miehet voittavat, erityisesti jos he eivät osallistu tasa-arvoisesti lasten kotihoitoon. Tulevaisuuden ratkaiseva yhteiskunnallinen kysymys on, kuinka miehet ja naiset saadaan jakamaan hoivavastuu tasaisemmin.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS vaativat pikaista eläkeuudistuksen sukupuolivaikutusten arviointia ja tasa-arvoisen eläkejärjestelmän luomista.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry 

Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja


NYTKIS – Naisjärjestöt yhteistyössä ry

Carola Sundqvist, puheenjohtaja

Lisätietoja:

Johanna Pakkanen, pääsihteeri, NYTKIS, [email protected]
puh. 050 469 6242 www.nytkis.org

Terhi Heinilä, pääsihteeri, NJKL, [email protected]
puh. 040 530 5544 www.naisjarjestot.fi

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.