Naisjärjestöjen Keskusliitto on ratkaisujen tuottaja, globaali tasa-arvontekijä, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien alusta.
Naisjärjestöjen Keskusliitolla on takanaan monessa mielessä poikkeuksellisen vahvan kasvun vuosikymmenen. On kyseessä sitten järjestön tunnettuus, vetovoimaisuus tai talous. Liitto on alansa huippuasiantuntijoiden organisaatio, tasa-arvon ammattilainen. Sitä seurataan niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Organisaatio on osoittanut vahvuutensa, kun se on osannut luodata tulevaa ja seurannut tiiviisti toimintaympäristön kehitystä. Tulevina vuosina globaali tilanne vaatii kunnianhimoisia ja rohkeita toimintatapoja.
Syksyn ajan olen seurannut Saksassa ja Keski-Euroopassa niin tutkimuslaitosten kuin teollisuuden visiointia pandemian jälkeisestä ajasta. He esittävät ennusteita ja rohkeita päätelmiä hyvin erilaisillakin alustoilla.
Millainen on koronan jälkeinen käyttäytyminen, miltä alustoilta tilataan, yhdistellään tarpeet, palvelut, komponentit tai ohjelmistot? Kehittyykö yllättävistä alustoista uusien palveluiden rakentajia. Hiipuuko yksittäisten brändien merkitys?
Paikalliset toimijat, ihmiset, maat tai alueet poimivatkin alustoilta tarkoituksenmukaiset palvelunsa, tuotteensa ja komponenttinsa.
Tässä skenaariossa Naisjärjestöjen Keskusliittokin kehittyy globaaliksi ihmisoikeusalustaksi, josta jäsenyhteisöt, yksilöt, kumppanit, liittolaiset ja niiden verkostot poimivat sopivan tuotteen tai palvelun. Muutos lähtee yhteisöistä paikallisesti, paikallisen akuutin tilanteen sanelemana.
Suomella on tässä erityinen asema tasa-arvon edistäjänä. Suomea seurataan ja Suomelta odotetaan toimia kansainvälisillä areenoilla. Kansainväliset tapaamiset tai konferenssit eivät vain enää riitä.
Näkyvyyden, keskustelun ja mielipidemuokkauksen jälkeen edellytetään ennen kaikkea sopivia ratkaisuja. Tarpeen on niin kulttuuristen normien kuin kasvuympäristönkin odotusten muokkaustyö, jopa algoritmien oikaisutehtävä.
Laajapohjaisella ihmisoikeusalustalla lausuntojen, kannanottojen, tiedotteiden, yhteisten hankkeiden lisäksi olisi tarjolla ammattiapua, tasa-arvoratkaisuja, tutkimuspalveluita, juridista apua, koulutuspaketteja, strategista ohjausta, ohjelmistoja ja työkaluja tasa-arvon saavuttamiseksi yrityksissä ja yhteisöissä niin Suomessa kuin globaalisti.
Väistämätöntä olisi myös keskusliiton paikallisyksiköiden avaaminen vaikkapa Brysseliin, Berliiniin, Pariisiin, Varsovaan, New Yorkiin tai Meksikoon. Suomea seurataan ja Suomelta odotetaan mallia!
Niin kansalaiset kuin sijoittavat pohjaavat päätöksensä kestävän kehityksen ratkaisuihin ja tasa-arvotekoihin. Kun on syntynyt tietoisuus, tarvitaan todellisia esimerkkejä ja tekoja.
Onko oikein, että naiset käärivät ikuisesti, aina ja vapaaehtoisesti hihansa. Näillä korkeasti koulutettujen huippuammattilaisten muokkaamilla tasa-arvotuotteilla ja palveluilla olisi kansainvälistäkin kysyntää.
Erityisesti haluan korostaa kaikessa kumppanuuksien ja yhä uusien partnereiden merkitystä sekä laaja-alaisten verkostojen luomista. Näissäkin tehtävissä työ on jatkossa järjestelmällistä toimintaa valituissa huipputiimeissä.
Jäsenkunnan rajat aukeavat tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Tapahtuuko järjestöfuusioita ja syntyykö uusia yhteisöjä yli rajojen? Jäsenjärjestöjen keskinäinen toiminta vahvistuu jatkossa entisestään ja ulkopuoliset kumppanit ovat varsin tervetulleita.
Naisjärjestöjen Keskusliitto kasvaa ja Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemaansa johtavana tasa-arvontekijänä. Tarvitaan vain yhteistyötä, kunnianhimoa ja rohkeutta!
Satu Keiski-Toni
Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen ja entinen varapuheenjohtaja.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.