Hyppää sisältöön

Naisten pääsy kirkon johtotehtäviin on turvattava

Suomen väestöstä evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu 71 prosenttia eli noin neljä miljoonaa suomalaista. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että monien suomalaisten arkeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan laajasti vaikuttavana toimijana kirkolla on merkittävä mahdollisuus osallistua sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseen. Vuonna 2017 Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus osallistui 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen ja perusti tasa-arvotekonaan

kirkon tasa-arvopalkinnon. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi, ja sen palkintosumma 5000 euroa käytetään tasa-arvotyöhön.

”Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että Suomessa naisilla on tasavertainen mahdollisuus edetä evankelisluterilaisen kirkon johtotehtäviin muiden Pohjoismaiden tapaan”, sanoo järjestön puheenjohtaja Eva Biaudet.  ”Naisjärjestöjen Keskusliitto on osoittanut tukensa naisten pappeina toimiselle jo vuosikymmenten ajan. Naisteologit ry on yksi vuonna 1911 perustetun Naisjärjestöjen Keskusliiton 59 jäsenjärjestöstä. Sukupuolten tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassamme naisten mahdollisuus toimia pappeina ja kirkon johtotehtävissä ei voi enää olla mielipidekysymys”.

Suomessa yli puolet teologian maisterin tutkinnon suorittaneista on ollut naisia koko 2000-luvun. Myös 2000-luvulla vihityistä papeista enemmistö on naisia, mutta virassa toimivista papeista naisia on alle puolet.  Vaikka naisten osuus papeista kasvaa jatkuvasti, mitä ylempiin kirkon virkoihin edetään, sitä vähemmän naiset ovat niissä edustettuina. Naiskappalaisia on vähemmän kuin naisia seurakuntapastoreina, kirkkoherroista vain 20 prosenttia on naisia. Piispana on ollut ainoastaan yksi nainen, Helsingin piispa Irja Askola, sen jälkeen, kun piispan virka avattiin naisille vuonna 1990. Yksikään nainen ei ole ollut Suomessa arkkipiispana.

Naiset pappeina ovat miehiä useammin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa tehtävissä. Vuonna 2014 päätoimisina määräaikaisina seurakuntapastoreina toimivista 61 prosenttia ja kappalaisista 60 prosenttia oli naisia. Päätoimisista osa-aikaisista papeista naisia oli 73 prosenttia. Työttömistä papeista yli puolet on naisia. Seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittaneista naisia on runsas kolmannes.

Norjassa ja Tanskassa piispojen paikat jakautuvat tasan naisten ja miesten välillä. Norjan johtava piispa on nainen ja Ruotsissa 14 piispasta viisi on naisia. Islannin ainoa piispa on nainen. Tanskassa ensimmäinen nainen vihittiin papiksi vuonna 1948, Ruotsissa 1960, Norjassa 1961 ja Islannissa 1974. Viron evankelisluterilainen kirkko alkoi vihkiä naisia papeiksi vuonna 1967. Suomessa esitys pappisviran avaamisesta naisille kaatui kirkolliskokouksessa kolme kertaa vuosina 1963, 1976 ja 1984. Vaadittava ¾ enemmistö äänistä saatiin vasta vuonna 1986.

Naispappeuden virstanpylvästä juhlitaan 4.3.2018 esimerkiksi messussa ja juhlatilaisuudessa Helsingin Tuomiokirkossa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biaudet                                     Terhi Heinilä
Puheenjohtaja                                 Pääsihteeri

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 59 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

www.naisjarjestot.fi        |                NJKL Facebookissa          |                NJKL Twitterissä

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.