Hyppää sisältöön

Nyt tarvitaan tekoja – miten urheilun tasa-arvo saadaan 2020-luvulle

Urheilun tasa-arvo mainitaan usein strategioissa ja puheissa, mutta käytännön tulokset laahaavat valitettavasti usein yleisen tasa-arvokehityksen jäljessä. Suomen hallituksen kaltainen naisenemmistö puuttuu urheilujärjestöjen johdosta, urheilijanaisen euro on vain kolme senttiä ja joka kolmas nainen on kokenut häirintää kilpaurheilussa.

Olen osaltani pyrkinyt vaikuttamaan urheilun ja liikunnan tasa-arvon lisäämiseen, myös työssäni Naisjärjestöjen Keskusliitossa. Pidän välttämättömänä, että urheiluliikkeen johto sitoutuu kokonaisvaltaisesti sukupuolten tasa-arvoon sekä rakenteiden ja johtamistapojen muutokseen. Urheilujärjestöillä tulee olla rohkeutta tehdä jatkuvia tasa-arvotekoja ja lisätä moninaisuutta.

Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke on jo vuosia kannustanut myös urheilua vahvistamaan tasa-arvoa konkreettisten tekojen avulla. Mukaan hankkeeseen lähteneet tahot ovat saaneet positiivista näkyvyyttä ja tasa-arvoisempia käytänteitä jatkoon. Yhteistyössä Yle Urheilun ja Helsingin kaupungin kanssa järjestämässämme urheilun tasa-arvoa käsittelevässä Tehdään enemmän, tehdään paremmin -webinaarissa helmikuussa tasa-arvotekojen foorumin puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen haastoi urheilujärjestöjen johdon sitoutumaan tasa-arvopolitiikkaan ja tekemään konkreettisia tasa-arvotekoja naisten johtajuuden lisäämiseksi urheilussa.

Saimme hyviä avauksia ja lukuisia sitoutumisia urheilun tasa-arvotekoihin. Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist lupasi kutsua urheilujärjestöjen johdon pyöreän pöydän keskusteluun seksuaalisesta häirinnästä yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekosen kanssa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä kansainvälisten tutkimusten mukaan juuri pelko häirinnästä vaikuttaa tyttöjen osallistumisintoon. Samalla tiedämme, että suurin riski kokea seksuaalista häirintää urheilussa on 16-vuotiailla tytöillä.

Urheilusta vastaava ministeri Annika Saarikko puolestaan sitoutui vaikuttamaan liikuntapaikkarakentamisen tasa-arvoon. Jäämme odottamaan jatkotoimenpiteitä.

Monet lajiliitot ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä

Suomen Palloliitto julkisti helmikuussa naisten ja tyttöjen jalkapallon strategian, jolla pyritään nostamaan tyttöjen ja naisten osallistumista.  Vuonna 2019 solmitussa sopimuksessa naisten ja miesten A-maajoukkueen sopimukset ovat samanlaiset myös palkkioiden suuruuden suhteen. Näin on Pohjoismaista lisäksi vain Norjassa. Tämä on tärkeää kehitystä.

Parhaasta suorituksesta ovatkin vastanneet naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit, jotka kamppailivat upeasti tiensä 2022 järjestettäviin EM-kisoihin! On ollut hienoa nähdä, kuinka parhaat pelaajamme ovat raivanneet tiensä ammattilaisiksi eurooppalaisiin ammattiseuroihin. Toivoisin kuitenkin, että pian myös Suomessa naiset voisivat pelata ammattimaisesti. Tällä hetkellä Kansallisen Liigan pelaajat saavat korkeintaan kulukorvauksia, kun taas valtaosa miesten pääsarjan pelaajista on hyvätuloisia ammattilaisia.

Jääkiekossa on Suomessa edetty tasa-arvon suhteen strategiatasolla, mutta tuloksissa on vielä parantamisen varaa. Ammattimaisuuteen on rutkasti takamatkaa, kun naiset joutuvat edelleen maksamaan jääkiekkoliigassa pelaamisesta. Usein pelaajat jättävätkin peliuransa siirtyessään opintoihin tai työelämään.

Koronapandemia on vaikuttanut paljon naisten joukkueurheiluun. Jääkiekossakin maajoukkueen leiritykset ja turnaukset korona-aikana on osin peruttu ja valmistautuminen tuleviin Pekingin talviolympialaisiin on ollut siten haasteellista.  Onneksi kuitenkin kevään MM-kisat vaikuttavat toteutuvan. Suomen joukkue joutuu heti tositoimiin, kun ensimmäiset pelit ovat Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Toivotaan, että 2019 Espoon MM-kisojen hieno henki ja hopeakanta jatkuvat! Olemme hengessä mukana.

Yksilölajeissa esimerkkiä näyttää puolestaan Suomen Ampumahiihtoliiton johdon systemaattinen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon liiton kaikessa toiminnassa.

Tasa-arvotekoja kaikilla yhteiskunnan tasoilla

Media on jo ainakin osin mukana muutoksessa. Olemme saaneet tasa-arvotekojen työn kautta olla mukana Yle Urheilun tasa-arvoteossa, naisten urheilun nostamisessa samalle viivalle miesten kanssa. Joukkueurheilun tasa-arvoinen uutisointi ja tuottaminen Ylen kanavilla heijastuu suoraan niiden suosioon, harrastajamääriin ja toivottavasti jatkossa myös taloudelliseen tukeen. Hufvudstadsbladet puolestaan nostaa säännöllisesti esiin urheilun tasa-arvon teemoja. Tästä on hyvä jatkaa!

Urheilun tasa-arvon eteen tehtävä työ jatkuu juuri aloittaneessa Euroopan komission urheilun korkean tason työryhmässä. Tehtävänämme on laatia urheilun sukupuolten tasa-arvon strategia Euroopan unioniin. Siinä painotetaan erityisesti naisten osallistumista urheiluun ja sen päätöksentekoon, naisia valmentajina, naisurheilun medianäkyvyyttä ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa urheilussa. Myös koronapandemian vaikutukset naisten ja tyttöjen liikuntaan ja urheiluun on kaikissa teemoissa esillä. Toivon, että myös EU-jäsenvaltiot ja urheiluorganisaatiot sitoutuvat tulevan strategian toimenpiteisiin.

Kahdeksas IWG-maailmankonferenssi järjestetään Aucklandissa ja etäyhteyksin 5.–8.5.2022. Meillä on upeita muistoja aiemmista konferensseista vuodelta 2014 Helsingistä ja 2018 Gaboronesta. Kannustan suomalaisia osallistumaan myös tulevaan konferenssiin ja tuomaan esille hyviä käytänteitä urheilun tasa-arvon edistämiseksi! Mukaan saa takuuvarmasti myös kansainvälisiä, hyviksi koettuja oppeja.

Millainen olisikaan Suomi ilman urheilevia ja liikkuvia naisia?

Kuntavaalit lähestyvät ja haluamme vaikuttaa naisten liikuntaan ja urheiluun myös kuntatasolla. Haastamme Naisjärjestöjen Keskusliitossa kaikki kuntavaaliehdokkaat valitsemaan itselleen sopivat 10 tasa-arvotekoa kuntiin. Yksi teoista on: Urheilun tilat ja avustukset jaetaan tasa-arvoisesti. Haastamme tulevat kuntapäättäjät mukaan avaamaan kriteereitä ja käytäntöjä liikunnan ja urheilun tilojen ja avustusten jakamisessa.

Naiset ottavat tilaa pelikentillä, treeneissä, päätöksentekopaikoilla ja mediassa.  Urheilun epätasa-arvoa täytyy uskaltaa nostaa esiin yhä uudestaan. Lupauksia, tekoja ja uusia käytänteitä ei synny, ennen kuin epäreilut käytännöt kyseenalaistetaan ja niistä luovutaan. Tämä työ on hyvässä vauhdissa. 
Nykyisen Suomen Voimisteluliiton edeltäjä oli perustamassa Naisjärjestöjen Keskusliittoa 110 vuotta sitten, yhdessä ensimmäisten naiskansanedustajien kanssa. Edelleen tänä päivänä naisten urheilu kiinnostaa ja loistava pelimenestys auttaa jaksamaan. Naisia ei aikanaan voitu pysäyttää edes korseteissa – mitä kaikkea saammekaan aikaan lenkkarit jalassa!

Terhi Heinilä
pääsihteeri
Naisjärjestöjen Keskusliitto
@TerhiHeinila


Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Liikuntatieteellisen Seuran vierasblogisarjassa 8.4.2021.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.