Hyppää sisältöön

Otetaan netti takaisin – irti riskiä korostavista keskusteluista

Otetaan netti takaisin – irti riskiä korostavista keskusteluista

Osallistuin 24.4. Euroopan Tasa-arvoinstituutin asiantuntijatapaamiseen nuorisosta, sukupuolesta ja digitalisaatiosta Vilnassa. Tapaamisessa käytiin läpi Itävallan tulevalle EU-puheenjohtajuuskaudelleen tilaamaa tutkimusta. Keskustelut olivat antoisia, ja tuleva raportti tarjonnee paljon pohdittavaa. Yksi asia jäi kuitenkin minulle diskurssianalyytikkona erityisesti mieleen. Arvioinnin ja analyysin esittelijä korosti alustavia tuloksia esitellessään, miten tietty teknologiaan ja digitalisaatioon liittyvä julkisessa keskustelussa ilmenevä paniikki esiintyi myös nuorten huolissa. Aikuisten keskustelu liittyen esimerkiksi nuoriin ja nettiin tuntuu pyörivän riskien ympärillä.

En halua tässä kirjoituksessa mitenkään vähätellä netissä tapahtuvaa väkivaltaa ja häirintää, jotka ovat osana väkivallan jatkumoa todellisia ja syvästi haavoittavia tekoja. Niihin suhtaudutaan yhä vähättelevästi ja puututaan liian vähin panostuksin esimerkiksi poliisin toimesta. On kuitenkin myös selvää, että pääosin riskejä korostava keskustelu ei voi olla vaikuttamatta asenteisiin. Luommeko kauhukuviin keskittymällä osaltamme itsesensuuria tai lietsommeko terveen varovaisuuden sijaan pelkoa? Tilastoissa tämä näkyy erityisesti tyttöjä tarkasteltaessa. Euroopassa yli puolet tytöistä, Suomessa lähes 60%, epäröivät osallistua somekeskusteluihin väkivallan pelossa. Luku on järkyttävän suuri vaikkei ehkä juurikaan yllättävä.

On äärimmäisen tärkeää huomioida väkivalta ja häirintä digitalisaation edetessä, suunnittelu ja toteutus on tehtävä ne mielessä ja turvallisuutta korostaen. Samalla muistaen että itse teknologia on neutraalia, netti on neutraali. Vika on meissä ihmisissä. Ratkaisut ovat meissä ihmisissä. Samoin kuin kaduilla, koulussa, kotona, tyttöjä rankaistaan netissä ei-stereotyyppisestä käyttäytymisestä. Tilan ottaminen ja mielipiteiden esittäminen usein nähdään sellaisena. Parisuhdeväkivallan tekijäkään ei jätä nettielämää rauhaan. Nämä rakenteelliset ongelmat ratkaistaan muulla tavalla kuin osallistumista kaventamalla.

Kun riskinäkökulma on keskusteluissa hallitsevin ei ihme että niin monia tyttöjä ja naisia Euroopassa pelottaa osallistua somessa. Samalla, kun yritysten on muutettava puitteet turvallisemmiksi (esimerkiksi asettamalla oletusasetuksiksi yksityisyyttä suojaavat vaihtoehdot ja kehittämällä alkeelliset raportointimekanismit väkivallan ja häirinnän vakavasti ottaviksi järjestelmiksi) ja viranomaisten tunnustettava netissä tapahtuva väkivalta väkivallaksi, voisimmeko keskusteluissamme muistaa myös rohkaista netistä ja somesta nauttimiseen? Miten voisimme enemmän kannustaa naisia, tyttöjä ja eri vähemmistöjen edustajia valloittamaan netin, olemaan tutkimusmatkailijoita? Jakamaan mielipiteitään ja ajatuksiaan, sitä ääntä joka heillä on ja joka aivan liian vähän kuuluu tällä hetkellä?

Netti on parhaimmillaan tasa-arvon paikka; foorumi, joka tuo meidät yhteen ei pelkästään tiedon vaan myös samanhenkisten ihmisten kanssa. Paikka, josta löydämme itsemme, rakkaamme. Sosiaalinen osa nettiä on aivan liian arvokas jätettäväksi naisvihaajien rakennettavaksi ja hallittavaksi. Riskitietoisuus ei saa muuttua toimintaa rajoittavaksi peloksi.

Netti on meidän, aivan samoin kuin koko muukin maailma.

Elina Nikulainen

Kirjoittaja on tasa-arvokonsultti ja Suomen edustaja European Women’s Lobbyn Väkivaltaobservatoriossa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.