Hyppää sisältöön

Perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteutuminen vaatii muutosta lakipykälien lisäksi asenteissa

Elokuussa voimaan astuneella perhevapaauudistuksella on tärkeät tavoitteet. Uudistuksella tavoitellaan vanhempainvapaiden ja hoivavastuun nykyistä tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua ja lisätä järjestelmän joustavuutta. Perhemuotojen tasa-arvoisemman kohtelun ja joustavuuden lisääntyminen on lakimuutoksissa selvästi nähtävissä. Perhevapaiden tasaisen jakautumisen toteutuminen vaatii kuitenkin lakipykälien lisäksi muutoksia myös asenteissa.

Nyt voimaan tulleessa perhevapaauudistuksessa isille kiintiöityä osuutta vanhempainrahapäivistä kasvatettiin ja lähtökohtaisesti vanhempainrahapäivät jaetaan tasan vanhempien kesken siten, että molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivän kiintiö. Omasta kiintiöstään voi kuitenkin luovuttaa enintään 63 päivää toiselle vanhemmalle. Raskaana olevalla on näiden päivien lisäksi vielä 40 raskausrahapäivää ennen vanhempainrahalle siirtymistä.

Kelan ensimmäisten tietojen mukaan isät luovuttavat pääsääntöisesti edelleen äideille kaikki mahdolliset vanhempainrahapäivät. Eli isät käyttävät pääsääntöisesti vain heille kiintiöityä osuutta ja äidit käyttävät tämän takia huomattavasti suuremman osan perhevapaista. Tämä ei ollut yllätys, koska aiempien perhevapaauudistusten perusteella ollaan voitu huomata, että nimenomaan isille kiintiöidyllä osuudella on vaikutuksia perhevapaiden jakautumiseen, vaikka valitettavan harva käyttää kokonaan edes tuon kiintiöiden osuuden.

Perhevapaiden jakamisen taloudellisista vaikutuksista elää edelleen väärinkäsityksiä

Miksi kaikki isät eivät sitten käytä edes heille kiintiöityä osuutta perhevapaista? Kyselytutkimusten perusteella yksi yleisimmistä syistä on se, että isyysvapaan pitäminen ei ollut taloudellisti mahdollista. Perheet ja niiden taloudelliset tilanteet ovat erilaisia, mutta väitän että tässä on osin kyse myös väärinkäsityksestä. Valitettavan usein kuulee väitteitä, että isällä ei ole ”varaa” jäädä vanhempainvapaalle, koska hänellä on äitiä suurempi palkka. Jos kuitenkin äidillä on työpaikka johon palata, on isän ansiosidonnainen vanhempainpäiväraha myös taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin äidin jääminen kotiin kotihoidontuen varassa, vaikka perheessä olisi melko suuri palkkaero isän hyväksi. Aika usein oikea kysymys olisikin, onko perheillä varaa siihen, että isä jättää vanhempainpäivärahoja käyttämättä?

Hoivavastuun tasaisemman jakautumisen osalta on tärkeää, että isillä on mahdollisuus itsenäiseen hoivavastuuseen – eli tilanteeseen jossa isä on yksin päävastuussa lapsen hoivasta. THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 2016 kuitenkin vain puolet isistä hoiti lasta itsenäisesti isyysvapaalla. Perhevapaauudistukseen sisältyvä isien kiintiöiden kasvattaminen toivottavasti johtaa isien pidempiin vanhempainpäivärahakausiin ja siten myös lisää isien itsenäistä hoivavastuuta. Vapaiden jaksotusmahdollisuus tuo kuitenkin riskin, että isien vanhempainpäivärahakausia jaksotetaan kausiin, jolloin äitikin on kotona ja isien itsenäinen hoivavastuu jää vaillinaiseksi.

”Lapsisakko” kertoo, miksi perhevapaiden jakautumisella on merkitystä

Sukupuolten välisten palkkaerojen osalta on viime vuosina saatu kansainvälisiä tutkimuksia, joissa korostuu miesten ja naisten tulojen eriytyminen lasten syntymän jälkeen. Tutkimuksissa puhutaan ns. ”lapsisakosta”, jolla kutsutaan miesten ja naisten välistä ansiotasoeroa, joka syntyy ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja jää pysyväksi. Eroja syntyy sekä työllisyyteen, työtunteihin että tuntipalkkoihin. Näiden tutkimusten mukaan merkittävä osa sukupuolten välisistä ansiotasoeroista voidaan selittää lapsen syntymän hyvin erilaisilla vaikutuksilla miesten ja naisten työllisyys- ja ansiokehitykseen. Myös Suomessa lapsen syntymä johtaa Antti Siepin ja Jaakko Pehkojen tutkimuksen mukaan miesten ja naisten välisen ansiotason eriytymiseen.

Yhteiskunnan normien muutoksessa tarvitaan esimerkkejä – ja aikaa

Kelan perhevapaauudistus-sivuston mukaan uudistuksen tavoitteena on mm. että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken ja että sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Jo nyt uskallan ennustaa, että tämä perhevapaauudistus ei tavoitteistaan huolimatta johda perhevapaiden ja hoitovastuun täysin tasaiseen jakautumiseen ja valitettavasti myös vaikutus palkkaeroihin voi jäädä vähäiseksi. Uudistus voi lyhyellä aikavälillä kasvattaa isien pitämiä perhevapaita kiintiöiden pitenemisen kautta, mutta suurempi muutos vaatii muutoksia lakien lisäksi myös asenteissa.

Perhevapaiden tavoitteiden toteutumisen osalta tärkeää ovat asenteet työpaikoilla ja kodeissa. Työpaikkojen kulttuurilla on merkitystä siihen, kuinka moni isä pitää pitkiä perhevapaita. Tässäkin on varmasti suuria eroja työpaikkojen välillä. Asenteiden muutoksessa myös esimerkillä voi olla iso merkitys. Esimerkiksi johtoasemassa olevan miehen pitämä tavanomaista pidempi perhevapaa auttaa näyttämään esimerkkiä koko työpaikalle siitä, että pitkät perhevapaat ovat myös miehille hyväksyttäviä tai jopa kannatettavia.

Perhevapaista käytävässä keskustelussa on tärkeä huomata, että uudistuksen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa sekä naisten että miesten näkökulmasta. Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen edistäisi myös miesten tasa-arvoa, kun isät saisivat kantaa tasa-arvoisemman osan lasten hoivan ja kasvatuksen iloista ja vastuista.

Yhteiskunnallisten normien muutos on hidasta. Perhevapaauudistuksen lakipykälät ovat tasa-arvon näkökulmasta askel oikeaan suuntaan. Perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta päätökset tehdään kuitenkin kodeissa ja työpaikoilla – siellä ratkaistaan, kuinka pitkälle tasa-arvon tiellä perhevapaauudistus meidät vie.

Olli Kärkkäinen.

Olli Kärkkäinen
Johtava erityisasiantuntija
Valtiovarainministeriö


Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.