Naisten määrä urheilun päätöksenteossa ei ole kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi, Heinilä muistuttaa. Olympialajien lajiliittojen puheenjohtajista naisia on vain 14 prosenttia, hallitusten ja liittojen jäsenistä alle kolmannes. Lähes kolmannes lajiliitoista ei ole palkannut yhtään huipputason naisvalmentajaa. Vielä kertaakaan urheilun kattojärjestön puheenjohtaja tai pääsihteeri ei ole ollut nainen. Urheilutoimittajista van murto-osa on naisia. Tyttöjen valmennuksen erityispiirteet eivät saa kaikissa lajeissa ansaitsemaansa huomiota ja resursseja.
Pitkän uran tasa-arvon edistämisen parissa tehnyt Heinilä vetoaa urheilujärjestöihin, jotta nämä toimisivat entistä aktiivisemmin urheilun epätasa-arvon poistamiseksi.
-Jotta tasa-arvo voi toteutua liikunnassa ja urheilussa, on urheiluliikkeen johdon sitouduttava sukupuolten tasa-arvoon ja muutettava johtamista ja rakenteita. Urheilujärjestöillä tulee olla rohkeutta ja tahtoa tehdä jatkuvia tasa-arvotekoja ja lisätä urheilun ja liikunnan moninaisuutta. Urheilujärjestöjen on puututtava aiempaa systemaattisemmin seksuaaliseen häirintään ja panostettava väkivallan ja kaiken syrjinnän poistamiseen urheilusta, Heinilä toteaa.
Viime vuosina esimerkkiä tasa-arvon edistämisessä ovat näyttäneet esimerkiksi Yle ja Palloliitto. Yle osallistui Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeeseen tasa-arvoistamalla naisten ja miesten urheilu-uutisointia, ja Palloliitto laati tänä syksynä samanlaiset sopimukset naisten ja miesten maajoukkueelle. Heinilä on ollut keskeinen toimija siinä, että eri toimijat niin urheilualalla kuin muuallakin yhteiskunnassa ovat lähteneet tekemään konkreettisia tasa-arvotekoja.
-Mitä muita tuloksia olemme valmiita esittelemään kansainväliselle yleisölle Suomesta 2,5 vuoden kuluttua, kun kansainvälinen naisurheilukonferenssi järjestetään? Heinilä kysyy.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Piikkarit-tiedotteen ja perustelut palkinnon jakamiselle voi lukea täällä.
Lisätiedot:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, 040 530 5544, [email protected]
Anni Granat, viestinnän suunnittelija, 050 475 4667, [email protected]
Piikkarit-palkinnon 2019 peruste on toiminta liikunnan ja urheilun sukupuolten tasa-arvon roolimallina ja työ johto- tai vaikuttajatehtävissä, jossa on samalla mahdollistanut naisten etenemisen alan johtotehtäviin ja johtamisurille, merkittävä työ sukupuolten tasa-arvon edistäjänä, totuttujen sukupuolten tasa-arvoon liittyviä normien ja stereotyyppisten käsityksien haastaminen, ottamalla näkyvästi ja vaikuttavasti kantaa ajankohtaiseen sukupuolten tasa-arvoon liittyvään asiaan (esimerkiksi mediassa), henkilö on aikaansaanut tosiasiallisia tuloksia niin mahdollisuuksissa kuin lopputuloksissa sukupuolten tasa-arvon saralla, henkilö on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 60 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.