”Yhteiskunnan muuttuessa tulee usein myös lisää korjattavia asioita tyttöjen ja naisten tasa-arvon tieltä. Joudumme jatkuvasti katsomaan eteenpäin”, sanoo presidentti Tarja Halonen.
”Ei pidä koskaan kuvitella, että tasa-arvotyö on valmis eikä pitää epäonnistumisena sitä, että joudutaan yhä uudelleen palaamaan samoihin asioihin”, sanoo presidentti Tarja Halonen. Hän on Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumin puheenjohtaja.
”Tasa-arvo tarkoittaa kulloinkin voimassa olevien olosuhteiden mukaisesti ihmisten kohtelua tasa-arvoisesti, samanlaisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien antamista ja toteuttamista, ja sitä, että häntä kannustetaan yhä uudelleen löytämään oma itsensä ja osallistumisensa.”
”Olemme kansainvälisesti yksi tasa-arvoisimpia maita sukupuolten suhteen. Suomi on aloittanut tasa-arvotyön ja sitä kautta naisten ja tyttöjen vaikutusvallan lisäämisen aikaisin.”
”Olen huolissani siitä, että loistelias menneisyytemme, jota kutsun kultaiseksi varjoksi, sitoo tämän päivän arvostelua. Tasa-arvotyö ei kuitenkaan ole prosessi, joka päättyisi johonkin. Joudumme jatkuvasti katsomaan eteenpäin.”
Mitkä tapahtumat tai kokemukset presidentin omassa elämässä johtivat sukupuolten tasa-arvon näkyväksi edistäjäksi?
Tasa-arvo työpöydälle
”Kuulun akateemikko Haavikon sanoin vahvojen naisten sukuun, jossa naiselta vaaditaan itsenäistä olemista. Äitini oli osan elämästään yksinhuoltaja ja meni sittemmin uudelleen avioon ja käsittääkseni ihan onnellisestikin. Jo isoäitini oli sitä mieltä, että hän itse päättää omista asioistaan.”
”Opiskeluaikaan 1960-luvulla meitä naisia oli vain noin 15 prosenttia oikeustieteellisessä tiedekunnassa, mutta olimme hyvin itsevarmoja. Esimerkiksi nuoret lakia lukevat naiset eivät kuitenkaan päässeet sitten nimismiesten kesäsijaisiksi. Ja sehän harmitti.”
”Muistan kun sukupuolten tasa-arvoasiat tulivat yhteiskunnassa uudelleen keskusteltavaksi 1960-luvulla. Pääsin esimerkiksi seuraamaan liikettä ’Yhdistys 9’. Olin opiskelija-aktivisti, en johtoasemassa.”
”Tasa-arvoasiat tulivat eteeni työn kautta kuin annettuina. Suomen ylioppilaskuntien liiton sihteeristössä vastasin ensin sosiaalipolitiikasta ja sitten olin järjestösihteeri aikana, jolloin yliopistoihin yritettiin saada mies ja ääni -periaatetta.”
”Opiskelijoiden terveydenhuollossa esiin nousivat mielenterveysasiat ja seksuaalineuvonta, jotka olivat jälkeen jääneitä. Näin läheltä seksuaalivähemmistöjen kohtaamat haasteet ja monet muutkin epäkohdat.”
Nainen Halonen
Halosen poliittinen ura Suomessa ei ole ollut kovin tasa-arvopainotteinen. Painotus tuli usein siitä, että hän oli se ensimmäinen nainen työtehtävässä tai ehdokkaana.
”SAK:ssa olin ensimmäinen naispuolinen juristi työmarkkinapuolen neuvottelupöydässä. Pidin itsestäänselvyytenä, että olin siinä pöydässä missä miehetkin.”
”Pöydälleni tulivat esimerkiksi äitiysloma, vanhempainloma ja sairaan lapsen hoitosopimukset. Näissä monia sopimuspohjaisia etuuksia annettiin pääasiassa naisille. Vasta eduskunta korjasi hoitosopimuksen koskemaan molempia sukupuolia. Työnantajapuoli sanoi, että he eivät hyväksy etuutta miehille, koska se olisi tullut miesten paremman palkkauksen vuoksi paljon kalliimmaksi.”
”Usein näiden valintojen takana ei ollut suoranaisesti sukupuolten eriarvoistaminen vaan eriarvoisuudesta johtuva taloudellinen puoli”, Halonen sanoo.
Presidenttitien avaajat
”Kansanedustaja minusta tuli vuonna 1979. Meitä naisia oli silloin suhteellisen paljon, vaikkakin vielä vähemmistö.”
”Naispoliitikot pääsivät vain tietyiksi ministereiksi, eikä sitä silloin osattu katsoa syrjintänä. Oli pitkäaikainen oppimisprosessi nähdä, että jotkut paikat näyttivät automaattisesti kuuluvan miehille.”
”Olin ensimmäiseksi sosiaaliministeri. Minusta tuli oikeusministeri, koska SDP:n käytettävissä ei ollut muita juristeja ja siihen aikaan oikeusministerin piti olla juristi.”
”Olin ensimmäinen poliittisesti valittu oikeusministeri. Tosin oma professorini Inkeri Anttila oli ollut puolisen vuotta oikeusministerinä Auran virkamieshallituksessa. Sukupuolittuminen katosi. Minun jälkeeni on tullut vaikka kuinka monta naista oikeusministeriksi.”
”Ulkoministeri minusta tuli vuonna 1995. Olin ensimmäinen nainen ulkoministerinä – ja tähän asti ainoa, vaikka neljännesvuosisata on mennyt”, Halonen sanoo.
”Asettuminen ehdolle voi poistaa ensimmäisen esteen muutoksen tieltä. Kun Helvi Sipilä asettui aikanaan ehdolle presidentinvaaleissa, muistan isäni sanoneen ’kappas että nainen’ ja mietti hetken ’niin miksikäs ei’.”
”Presidenttitieni avaajat olivat Helvi Sipilä ja Elisabeth Rehn, joka oli edeltäjäni Martti Ahtisaaren kanssa vaaleissa toisella kierroksella. He olivat ne kaksi.”
”Presidenttitieni avaajat olivat
Helvi Sipilä ja Elisabeth Rehn”
”Presidentinvaaleissa vuonna 2000 meitä ehdokkaita oli Esko Aho ja ”tytöt”, muut ehdokkaat olivat jo naisia.”
”Oikeaan aikaan oikeassa paikassa -sanonta piti taas paikkaansa.”
Ensimmäisen roolissa
Presidentti Tarja Halonen on ja on ollut monen tytön ja naisen esikuva, niin myös Huittisista kotoisin olevalle Elenalle. Hän sai ojentaa itse tekemänsä kortin suuresti ihailemalleen presidentille Birgitta Kervisen syntymäpäiväjuhlissa. Kun tyttö kotonaan kuuli, että presidentti Tarja Halonen oli osallistumassa samoihin juhliin kuin isovanhempansa ja äitinsä, hän vaatimalla vaati päästä juhliin mukaan.
Miltä hetki tuntui?
”Se herätti tietysti iloa ja toisaalta tietynlaista vastuuntunnetta”, Halonen sanoo.
”Jos epäonnistuu sukupuolensa ensimmäisenä edustajana jossain tehtävässä, silloin tavallaan naiset epäonnistuvat. Jos mies epäonnistuu tehtävässä, jossa on ollut aikaisemminkin miehiä, epäonnistuja on henkilö X. Onnistuja taas näyttää, että kyllä nainenkin voi ja osaa.”
”Presidenttinä sain pikkutytöiltä kirjeitä. Kun olin muutaman vuoden ollut presidenttinä sain pojan nimellä allekirjoitetun kirjeen, että ’onko se totta, mitä likat sanoo koulussa, että poika ei voi tulla enää presidentiksi’.”
”Vastasin, että ei ole totta. Tytöistä ja pojista voi tulla presidentti, mutta se ei ole mikään ammatti. Tee kotiläksysi hyvin ja hanki ensin ammatti ja jos haluat olla palvelemassa yhteiskunnallisissa asioissa, niin voi olla, että sinusta tulee kaupunginvaltuutettu, ministeri tai jopa presidentti.”
”Alleviivaan sitä, että joskus aikuistenkin on vähän vaikea ymmärtää, että joku tehtävä käy yhtä hyvin naisille kuin miehille.” Halonen kertoo itsestään esimerkin.
”Presidentin turvahenkilöinä oli ensimmäistä kertaa naisia 2000-luvulla. Selvisi, että naispuolinen turvahenkilö oli sekä poliisi että nukutussairaanhoitaja. Kysyin mistä ammatinvalinta tuli. Hän kertoi sen johtuvan isästä. Kysyin, että oliko isäsi poliisi. Hän vastasi, että sairaanhoitaja. Huomasin itsekin ajatelleeni sukupuolisidonnaisesti.”
”Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumissakin sanomme, että jokaisella on ennakkoluulonsa, joten pysykää valppaina ja tarkistakaa omat ennakkoluulonne.”
”Voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet ammattikenttämme vaativat koko ajan sen viestimistä tytöille, että heistä voi tulla mikä tahansa. Samoin jos poika haluaa esimerkiksi sairaanhoitajaksi, on tärkeää kannustaa, että ala ihmeessä.”
Vaikka seinästä läpi
Mistä tulee energia edetä vastatuulessakin uuteen haasteeseen?
”Varmaan muissakin perheissä näkyy kansallinen ajatuksemme sisusta. Pitää vaan yrittää uudelleen. Se aiheuttaa hyviä ja huonoja asioita. Hyvinä asioita ovat peräänantamattomuus ja tietynlainen ahkeruus. Sitä arvostetaan ja ihmiset toimivat sen mukaisesti.”
”Joskus olen sanonut vähän hymyillen, että ei sitä aina tarvitse olla niin sisukas, että menee vaikka seinästä läpi – täytyy katsoa, olisiko siinä ovikin.”
”Joskus kannattaa hahmottaa joku asia uudelleen ja miettiä, mitä muuta kautta samaa asiaa voisi hoitaa.” Samaa suhteuttamista Halonen soisi tulevaisuudestaan kipuileville nuorille.
”Nuoret pohtivat, mitä heistä tulee. Haaveiden rinnalla olisi hyvä olla tietynlaista realismia siitä, mitä haluaa tehdä. Jos on kiinnostunut esimerkiksi terveydenhuollosta, pitää rohkeasti hakea lääketieteellisen tiedekuntaan, mutta yhtä hyvin voi olla psykologi tai sairaanhoitaja tai muuta, joka liittyy terveydenhuoltoon.”
”On tärkeä nähdä, että voi olla joku toinenkin tie samaan.”
Nykyaikainen pensasperhe
Minkälaista yhteiskuntaa elää lapsenlapsenne?
”Meillä on aika nykyaikainen pensasperhe. Kun biologinen tyttäreni teki alle 10-vuotiaana sukupuuta koulussa ja näytti sitä minulle, sanoin että en ole ihan varma, onko tämä opettajan mielestä sisko tai veli. Hän tuskastui, että mitä hän laittaa. Sanoin, että piirrä niin kuin tunnet, mikä on sinun perheesi. Sano opettajalle, että olemme tällainen pensasperhe. Viisaana kasvattajana opettaja oli sanonut, että nykyään on aika paljon näitä pensasperheitä, ja se on ihan ok.”
”Minulla on laajasti katsottuna viisi lastenlasta. Minulla on 8–18-vuotiaat lapsenlapset. Heidänkin maailmansa ovat kovin erilaisia, vaikka kyseessä on saman suvun tietty ikäluokka.”
”Hieman yllättyneenä olen huomannut, että uusi tyttöys on tullut muotiin. Nuoret kaksikymppiset naiset ja vähän vanhemmatkin ovat ylpeitä siitä, että he ovat naisia ja haluavat korostaa asioita, joiden katsovat kuuluvan naisille.”
”Niin sanottujen kovempien poliittisten aiheiden naistoimittajilla on ollut usein jaloissaan punaiset piikkarit. Kun lapsenlapseni sanoi, että ’mä en kyllä aio ikinä käyttää tuollaisia hulluja kenkiä’, sanoin, että ei hänen tarvitsekaan. Hän voi käyttää punaisia lenkkareita tai jotain muuta.”
”Oman minuuden hahmottaminen ja toisaalta koko planeetasta huolehtiminen on uudemmalle sukupolvelle rakas asia. Olemme uteliaita, mihin laatikkoon laitamme kanssaihmiset. Useimmiten kyse oman hahmotuskyvyn auttamisesta. Pitää oppia, että ne laatikot vähän vaihtelevat vuosikymmenestä toiseen. Nuorille on itsestään selvää, että tästä planeetasta on pidettävä huolta.”
”Teini-ikäiset ovat kiinnostuneita aikaisempaa vahvemmin sukupuoli-identiteetistä, siitä mitä on nainen tai mies tai jos ei ole kumpaakaan vaan neutraali. Sukupuoli-identiteetin uudelleen muotoutuminen on heille tärkeää. ”
”Yritin kerran hahmottaa biologiselle tyttärelleni jotain henkilöä sanoen, että en tiedä onko hän tyttö vai poika. Tyttäreni vastasi topakasti ’mitä se sinulle kuuluu äiti’.”
Sukupuolittunut työelämä
Halonen nostaa esiin työelämän isona sukupuolten tasa-arvon haasteena.
”Koulutustilanne ja sitä kautta työmarkkinat ovat voimakkaasti eriytyneet. Meillä on naisvaltaisia ammatteja, jotka periytyvät perheiden sisäisestä työnjaosta ja ne ovat huonommin palkattuja kuin miesvaltaiset alat.”
”Työelämässä sukupuolten mukainen eriytyminen näkyy selvästi ja tasa-arvo ei toteudu. Samasta työstä toki maksetaan useimmiten samaa palkkaa, mutta suhtautuminen naisiin ja miehiin tuo eroja työelämän eri sektoreille. Onko ihmisen hoitaminen vähempiarvoista kuin koneiden huolto? Ainakin palkkauksesta voisi niin epäillä.”
”Suomi ei koskaan ole ollut yksinäinen saareke, mutta nyt ihmiset muuttavat maasta toiseen vielä enemmän. Tämän päivän suomalaisuus on värikkäämpi ja monivärisempi kuin aikaisemmin. Maahan muuttava tuo mukanaan omaa kulttuuriaan, mikä on suuressa määrin hyvä asia. Meidän on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että sukupuolten tasa-arvo säilyy. Jos siihen sisältyy ihmisoikeuskäsityksen vastaisia seikkoja, tulijoita pitää pyrkiä kasvattamaan eri keinoin siihen, että meillä on miesten ja naisten tasa-arvo ja se koskee kaikkia.”
”Maahan muuttaneista 25–54-vuotiaista naisista varsin suuri osa on korkeasti koulutettuja, mutta heidän on vaikeaa päästä työelämässä koulutustaan vastaaviin tehtäviin, vielä vaikeampaa kuin miesten.”
”Tilanne saattaa vuosikymmenien kuluessa muuttua siten, että sukupuolella ei ole enää merkitystä. Lapsenlapseni sanovat, että tulevaisuudessa sukupuoli on heidän mielestään vain yksi tekijä muiden joukossa. Mutta tänä historiallisena aika, jota nyt elämme, miesten ja naisten kokemuspohja näyttää olevan erilainen, molempien huomioon ottamisesta on hyötyä.”
”Jos saadaan sukupuolten tasa-arvon perusasiat kuntoon, vastaavasti miesten roolin monipuolistaminen on tärkeää. Kyllä meilläkin kesti aika kauan ennen kuin äitiysloma voitiin muuttaa vanhempainvapaaksi ja nähtiin, että miehetkin haluavat olla pidemmän jakson lastensa kanssa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja miehet sanovat jälkeenpäin, että sitä osaa elämästä he eivät todellakaan haluaisi menettää.”
Naiset yhteiskunnassa
Halonen näkee, että naisten johtajuuden tilanne Suomessa ja kansainvälisesti on parantunut hitaasti.
”Naisten määrä yhteiskunnan ja talouden johtopaikoissa on edelleenkin pieni. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna noin 10 prosenttia valtioiden johtajista on naisia.”
”Kun naisia on paljon ja tasaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla, se mahdollistaa luontaisemmin myös johtajuuden.”
”Koronapandemia on osoittautunut, että ne maat, joissa naiset olivat johtajina ja laajasti mukana yhteiskunnassa, näyttivät selviävän jossain määrin paremmin kuin maat, joissa näin ei ollut.”
”Yhteiskunnassa olevien uhkien havaitseminen ja hahmottaminen, kun mennään nopeasti etenevälle niin sanotusti A-tyyppiselle alueelle, niin yhteiskunnan naisilla on siitä laajempi kuva.”
”On vielä liian vähän materiaalia siitä, ovatko naiset tai miehet johtajina erilaisia. Se että yhteiskunta on hyväksynyt myös naiset näihin tehtäviin, näyttää kuitenkin olevan vakaamman ja turvallisemman yhteiskunnan piirre ja takuu.”
”Naisten johtajaksi pääsyä helpottaa myös se, että perhe-elämä on hoidettu tasapuolisemmin. Naiset tekevät tilastojen perusteella enemmän kotitöitä kuin miehet. Jos nainen pääsee johtotehtäviin, hän saattaa edelleen kantaa suurempaa vastuuta myös kotona.”
”Kun joku sanoo, että tunnen suurta epävarmuutta siitä, miten täytän isot saappaat, haluaisin sanoa, että älä ihmeessä yritä täyttää saappaita, tule omissa piikkareissa. Johtajuus muuttuu ajan myötä.”
”On hyvä tutkailla nykyistä avoimemmin, mitä johtajuuden pitäisi olla nykyaikaisessa yhteiskunnassa ja minkälaisia ihmisiä ja lähiyhteisöjä se edellyttäisi.”
Johtajan ennakkoluulot
Johtajilla on merkittävä rooli työkulttuurin muodostumisessa. Johtajan tasa-arvo-osaamista presidentti lähestyy sitä kautta, että pitää olla avoin omille ennakkoluuloille ja miettiä mitä korjattavaa niissä on.
”Ole avoin omille ennakkoluuloille
ja mieti mitä niissä on korjaamista”
”Työelämän ennakkoluuloihin tarttumiseen on teknisiäkin keinoja, kuten avoin rekrytointi. Jos ei tiedetä hakijan nimeä tai sukupuolta, vaan katsotaan lähinnä koulutusta ja työkokemusta, lopputulos saattaa olla toisenlainen.”
Esimerkkejä löytyy myös koulujen neutraaleista koetilanteista. ”Olin aikanaan jonkin verran mukana yliopistoelämässä USA:ssa ja Englannissa. Sain nähdä käytännön, että kokeissa opiskelijat vastasivat numerolla ja nimeä ei näkynyt koepapereissa. Opiskelijan ilmoittautuessa hän sai vastausnumeron ja myöhemmin vasta selvitettiin, kuka numeron takana on. Tällä on syrjintää ehkäisevä merkitys. Tiedän, että Suomessa on alettu käyttää samaa järjestelmää.”
Työkulttuurin muututtava
Halosen mukaan työyhteisön sisälläkin voisi ahkerammin miettiä työkiertoa ja liikkuvuutta. ”Jos joku on oikein pätevä, pitääkö hänen loppuikänsä olla siinä paikassa vai voisiko työyhteisössä ajatella, että hän voisi olla hyvä muussakin tehtävässä, jossa on enemmän johtamisvastuuta.”
”Johtajuus on tärkeää, mutta yhtä hyvin joku asiantuntijatehtävä voisi olla samanarvoisesti palkattu. Nykyaikaisen yrityksen tai yhteisön johtajuus on erilaista kuin aikaisemmin. Työelämässä on paljon asiantuntijoita, jotka haluavat enemmän itsenäisyyttä ja ihmisten johtaminen on muuttunut. Voitaisiin ensin tutkia työyhteisöä ja sitten sen perusteella yhdessä minkälaista johtajuutta tarvitaan, eikä vain tutkia, minkälainen johtaja on.”
”Meillä on pienevät ikäluokat ja senkin vuoksi joudumme tarkemmin pohtimaan, miten ihmiset voisivat ja haluaisivat olla työelämässä pitempään. Tässä meilläkin on oppimista muilta mailta. Joissakin ammateissa on ihan hyvä päästä varhaisessa vaiheessa eläkkeelle.”
”Eläkejärjestelmämme on pitkälti ajalta, jolloin ihmisten odotettavissa oleva elinikä oli lyhyempi. Eliniänodote on noussut ja tulee jatkossa nousemaan, todennäköisesti myös eläkeiät nousevat jossain määrin. Tästä syystä työelämän pitää muuttua – johtajien, työtovereiden ja meidän oma kuvamme – jotta ihmiset voisivat olla pitempään työelämässä ja että he jaksavat ja haluavat oppia”, sanoo Tarja Halonen, joka itsekin vasta kaksi kuukautta lonkkaleikkauksen jälkeen tekee kahdeksantuntisia työpäiviä.
100 tasa-arvotekoa
Kokoavalla kansallisella tasolla Halonen on Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumin puheenjohtaja. Foorumiin kuuluu yli 30 eri alan johtajaa ministeriöistä, kaupungeista, yliopistoilta, työmarkkinajärjestöistä, urheilusta, kulttuurista ja Puolustusvoimista.
”Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke kannustaa eri yhteiskunnan toimijoita vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa konkreettisten tekojen kautta. Hanke on tuonut näkyvyyttä tasa-arvotyölle ja luonut uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä”, Halonen sanoo.
”Eri toimialoilla on tehty jo satoja tasa-arvotekoja, jotka voi nähdä hankkeen sivustolla. Työn tulee jatkua.”
Johtajista koostuva foorumi on kuullut asiantuntijoita tasa-arvotyön ja naisten oikeuksien kehityksestä sekä järjestänyt isoja tasa-arvoa eteenpäin vieviä tilaisuuksia yhdessä esimerkiksi kirkon, median ja urheilukentän kanssa.
”Kun Suomi valmistautui juhlimaan 100-vuotista itsenäisyyttään, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta päätyivät laajan kumppaniverkoston kanssa haastamaan erilaiset organisaatiot eri puolilla Suomea tekemään konkreettisia tasa-arvotekoja. Samalla hankkeessa nostettiin esille korjausta vaativia seikkoja yhteiskunnassamme.”
”On iso asia, että hankkeessa ei vain hymistelty mennyttä, vaan siitä tehtiin ajankohtaistamisprojekti. Yhteiskunnan muuttuessa korjattavia asioita tulee koko ajan lisää.”
”Vuosina 2020–2022 olemme keskittyneet erityisesti kolmeen keskeiseen sukupuolten tasa-arvoon liittyvään teemaan, jotka ovat media, teknologia ja johtajuus. Teknologia on koko yhteiskuntaamme koskeva uusi iso haaste.”
”Mediasta hyvä esimerkki löytyy Yle Urheilun toimista. Tasa-arvotekona naisten ja tyttöjen urheilua uutisoidaan ja tuotetaan nykyisin samalla tasolla perinteisen miesvaltaisen urheilun kanssa. Nämä teot saatiin hyvin läpi kansainvälisesti urheilussa ja ne ovat tuoneet toivomaamme kannustusta tyttöjen ja naisten urheiluun ja aiheuttaneet myönteistä kehitystä myös naisten urheilun rahoituksessa.”
”Urheilun tasa-arvoteon malli laajeni myös uutis- ja ajankohtaistoimintaan ja aluetoimituksiin. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, että kun tasa-arvotyö aloitetaan yhdestä kulmasta, se saattaa levitä laajemmalle.”
”Yritän välttää sankaritarinoita, mutta Ylen toimitusjohtajana toimivan Merja Ylä-Anttilan suhtautuminen tasa-arvotyöhön on ollut hyvin tärkeää. Tämä tuli esiin jo MTV:n puolella vuosittaisissa Suomi Areena -tapahtumissa.”
”Mediaan liittyy myös erittäin vakavia haasteita nimenomaan sosiaalisen median puolella. Sosiaalisessa mediassa naiskuva on ajasta jäljessä ja lisäksi siellä ollaan usein varsin aggressiivisia naisten mielipiteitä kohtaan.”
”Olemme puuttuneet seksuaaliseen häirintään yhteiskunnan eri osa-alueilla, työelämässä, urheilussa ja kulttuurissa. Esimerkiksi tasa-arvosta ja urheilusta vastaavat ministerit järjestivät tänä syksynä tasa-arvotekonaan pyöreän pöydän keskustelut urheilun ja kulttuurin johdolle seksuaalisen häirinnän estämiseksi.”
Sota ja konfliktit
”Kuvitellaan, että edistys tasa-arvoasioissa olisi tasaista, mutta nähdään myös taantumista. Jos yhteiskunnassa tapahtuu sodan tai konfliktien kaltaisia radikaaleja ja vaikeita asioita, naisten ja tyttöjen asema saattaa nopeastikin huonontua.”
YK on arvioinut, että maailmanlaajuisesti 70 prosenttia köyhyydessä elävistä ja ilmastonmuutoksen seurauksille voimakkaimmin alttiista ihmisistä on naisia. CEDAW-komitean mukaan kriisit pahentavat sukupuolten välillä vallitsevaa eriarvoisuutta ja naisten kohtaamaa moniperusteista syrjintää. Tyttöjen koulunkäynti saattaa keskeytyä ja todennäköisyys lapsiavioliittoon kasvaa. Myös sukupuolittuneen väkivallan todennäköisyys on suurempi ja äitiyskuolemat lisääntyvät.
”Tytöt ja naiset ovat väkivallan
kohteina konflikteissa”
Halonen toimi maailman valtioiden naisjohtajien neuvostossa. The Council of World Women Leaders -verkosto koostuu 85 nykyisestä ja entisestä naispresidentistä ja pääministeristä. Halonen on ollut neuvoston puheenjohtaja vuosina 2009–2014.
”Meillä on tapana, että jos presidentiksi tai pääministeriksi valitaan nainen, niin parin vuoden jälkeen siitä, kun hänet on valittu, tarjoamme verkoston jäsenyyttä.”
Verkosto kannustaa johtajia ja vaikuttaa yhdessä. ”Kannustamme uusia naispuolisia johtajia. Voimakas tunnepohjainen kritiikki, jota he näyttävät kohtaavan kaikissa maissa, kuvastaa yleensä puhujaa itseään eikä arvosteltavaa henkilöä. Kannustamme, että tämä kaikki ei pidä paikkaansa, mitä arvostelijat väittävät sinun olevan.”
”Pidämme esillä isoja naisten kysymyksiä. Suomi on jo pitkään nostanut naiset ja tytöt oman kansainvälisen toimintansa keskiöön. Pohjoismaissa on tehty työtä sen puolesta, että tytöt ja naiset voisivat itse valita aviopuolisonsa, lastensa lukumäärän ja ajoituksen. Vastustamme tyttöjen sukuelinten silpomista. Kyse on seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja oikeuksista sekä naisiin kohdistuvasta terveydenhuollosta. Koulutus kulkee käsi kädessä näiden tärkeiden asioiden kanssa.”
”Vaikka YK:n vuosituhattavoitteiden myötä saatiin tyttöjen ja poikien koulunkäynti lisääntymään, niin samalla huomattiin, että useissa maissa tyttöjen koulunkäynti päättyi lyhyempään kuin pojilla, etenkin kehitysmaissa.”
”Afganistanissa Talebanien uudelleen valtaan tulo näytti sen, kuinka poliittisesti vaarallisena naisten koulutusta ja osallistumista voidaan pitää. Nämä oikeudet katosivat, vaikka ne olivat olleet jo monia vuosia voimassa.”
”Me eurooppalaiset toivoimme jo, että enää ei tulisi aseellisia konflikteja, mutta Ukrainan tapahtumien kautta on tullut vahvalla tavalla esiin tilanteen aliarviointi. Sodankäynti on aina julmaa, mutta sotaankin on kansainväliset säännökset. Silti tyttöihin ja naisiin kohdistuvat väkivallanteot heidän sukupuolensa takia ovat voimissaan myös Euroopassa. Venäläisten sotilastoimissa se on näkynyt selkeästi.
Yhteiskuntarauha
Haastattelun aikaan feministinen ulkopolitiikka, Feminist Foreign Policy nousi otsikoihin.
”Tasa-arvon edistäminen on ollut jo pitkään Suomen ulkopolitiikan eri osa-alueiden keskiössä. Ulkoministeri Pekka Haaviston kutsumana Säätytalolla pidettiin marraskuussa kansainvälinen konferenssi, joka käsitteli tasa-arvon edistämistä ja feminististä ulkopolitiikkaa.”
”Feministinen ulkopolitiikka tuli myös yllättäen ajankohtaiseksi, kun Ruotsissa ruotsidemokraatit saivat hyvän vaalituloksen, vaikka he eivät ole hallituksessa vaan kuin takahuoneessa tukipuolueena. Samassa yhteydessä heidän edustajansa ilmoitti, että feministinen ulkopolitiikka on nyt ohi ja että he lopettavat myös ympäristöministeriön.”
”Tässä tuli voimakkaasti esiin se, että vaikka olisi kuinka pitkälle kanssamme samanlainen ja kehittynyt yhteiskunta, jota olemme pitäneet tasa-arvoisena, niin sittenkin tasa-arvokysymykset ovat yllättävän poliittisia.”
Feministiseen ulkopolitiikkaan on sitoutunut jatkuvasti kasvava joukko maita, kuten Saksa, Hollanti, Ranska, Espanja, Luxemburg, Kanada ja Meksiko.
Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan IONK:n puheenjohtaja Eva Biaudet’n johdolla luovutti keväällä 2022 ulkoministeri Haavistolle suositukset sukupuolten tasa-arvoa toteuttavasta ulkopolitiikasta. Suositukset oli valmisteltu Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilän johtamassa IONK:n sukupuolten tasa-arvotyöryhmässä. Luovutustilaisuudessa ulkoministeri nosti esiin sekä konferenssin järjestämisen että selvityksen tilaamisen sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta ulkopolitiikassa.
”Säätytalon iso kokoushuone tuli täyteen ja konferenssi sai satoja etäosallistujia. Tapahtuma oli hieno kokemus siitä, miten kansainvälistä politiikkaa tulee arvioida myös tasa-arvon näkökulmasta.”
The Lancet–SIGHT Comission tutkii aihetta rauhanomaiset yhteiskunnat terveyden ja sukupuolten tasa-arvon kautta. ”Projektissa tutkitaan, onko terveyden tasa-arvoisuudella ja sukupuolten tasa-arvoisuudella vaikutus yhteiskuntaan ja rauhan mahdollisuuksiin. Lopputulos julkaistaan ensi kesänä. Projekti on ollut kolmisen vuotta käynnissä ja minut kutsuttiin siihen puheenjohtajaksi.”
”Näyttää siltä, että sellaiset yhteiskunnat, joilla tasa-arvopolitiikan pisteet ovat hyvät, johtavat rauhallisempiin yhteiskuntiin monessa suhteessa.”
”Tutkijat selvittivät myös rauhanprosesseja. Tuli esiin, että terveyspalvelujen antaminen koetaan hyvinkin poliittiseksi.”
”Punainen Ristikin on tuonut esiin, että toista sataa vuotta vanhoja säännöksiä pitäisi vahvistaa uudelleen.”
”Kyse ei ole pelkästään siitä, että naisiin tai terveyspalveluihin kohdistuisi aseellisen hyökkäyksen vaikutuksia, vaan että hyökkäyksiä nimenomaan kohdistetaan niihin ja tuhotaan sairaaloita ja kouluja.”
Kestävä kehitys
Muuttunut maailmantilanne, turvallisuus, turvallinen ja häirinnästä vapaa toimintaympäristö sekä ilmastonmuutos ovat sukupuolten tasa-arvon edistämisen näkökulmasta haasteita. Näissäkin kysymyksissä vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin sekä tyttöihin.
”Kestävä kehitys on tuonut esiin sukupuolten tasa-arvon merkityksen koko yhteiskunnan kehittämisessä. Me kaikki koetamme kovasti avittaa Agenda 2030:n täytäntöönpanoa.”
YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta (Agenda 2030) ja tavoitteista. Pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.
Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä. ”Tavoite viisi koskee sukupuolten tasa-arvoa. Jo toinen YK:n pääsihteeri António Guterres on edeltäjänsä Ban Ki-moonin tavoin sanonut, että ’jos te ette ole sitoutuneita sukupuolten tasa-arvoon, unohtakaa myös kestävä kehitys’.”
”Kestävä kehitys edellyttää maailman väestön kaikkien resurssien optimaalista käyttöä, joka tarkoittaa sukupuolten tasa-arvon vahvistamista.”
”Sukupuolten tasa-arvo on toimintaohjelmassa yksi tavoitteista ja läpileikkaava periaate. Kun puhutaan esimerkiksi ilmastosta, vesistä, ruuasta tai koulutuksesta, pitää katsoa, ovatko ne myös sukupuolisesti tasa-arvoisia.”
”Agenda 2030:ssa sukupuolten tasa-arvo on pysynyt voimakkaasti esillä.”
Halonen oli aikoinaan vuosituhattavoitteiden toinen puheenjohtaja.
Halonen on ylpeä ja iloinen, että aikanaan vuosituhattavoitteet ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmat on saatu vaikuttamaan.
TEKSTI EILA RUUSKANEN-HIMMA