Meillä on paljon juhlimisen aiheita – naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden sata vuotta, Naisjärjestöjen Keskusliitto 105 vuotta ja kohta Suomen sata itsenäisyyden vuotta. Haastamme 400.000 jäsenjärjestömme naisen voimilla teidät kaikki mukaan tekemään tasa-arvotekoja. Toivomme näkevämme järjestöjä, yrityksiä, yksityisiä ja julkisia organisaatioita muuttamassa arkemme tasa-arvoisempaan suuntaan.
Syrjivät esteet voi olla helpompi raivata tieltä kun ne on tunnistettu. Esteiden tunnistaminen voi alkaa laskemalla naisten ja miesten osuuksia eri tilanteissa. Tasa-arvo ei loppujen lopuksi ole pelkkää matematiikkaa, mutta laskeminen voi auttaa meitä pääsemään epäkohtien jäljille. Koska meitä naisia on puolet, niin olisi luonnollista että meitä olisi noin puolet johtamassa, että ansaitsisimme puolet tuloista ja eläkkeistä sekä jakaisimme perhehoivan puoliksi, olkoon kyseessä lasten tai muiden lähimmäisten hoiva. Kun luvut eivät täsmää, on sitten otettava sukupuoliherkät silmälasit esille ja tarkasteltava mistä erot johtuvat ja mitkä ovat ne toimenpiteet jotka parhaiten poistaisivat tasa-arvoesteen edestämme. Pala palalta rakennamme elämää, jossa naisena oleminen ei sellaisenaan vaikeuta työllistymistä tai urakehitystä. Ja mikä parhainta – kaikki voittavat.
Parasta on huomata, että tasa-arvohaasteet eivät johdu minusta yksilönä vaan että jaan kokemukset muiden naisten kanssa. Kesän uutiset ovat nostaneet seksuaalisen häirinnän työpaikalla taas julkiseen keskusteluun. On tärkeää, että häirintään puututaan ja että tekijä kantaa vastuun teoistaan. Häirinnän kohde ei ole vastuussa tapahtuneesta eikä hänen tarvitse kantaa omantunnontuskia siitä, että paljastuminen tuo ikäviä seurauksia tekijälle. Vain tekijä olisi voinut estää tapahtumat ja seuraukset. Myös seksuaalisen väkivallan uhri tuntee syyllisyyttä ilmoittaessaan teosta viranomaisille, varsinkin kun kyse on omasta kumppanista, ehkä jopa omasta rakkaasta kumppanista. Siksi meidän on kaikin tavoin tuettava seksuaalisen väkivallan uhreja hakemaan apua ja turvaa. Vuosittain turvakotien ulkopuolelle jää satoja naisia, koska turvakoteja on täysin riittämättömästi. Ei ole liikaa odottaa, että turvakotipaikkojen puute korjataan mitä pikimmiten.
Tasa-arvo ei ole rakettitiedettä. Me naisjärjestöissä tiedämme miten pahimmat tasa-arvon epäkohdat voidaan korjata. Meidän ääntämme on vihdoin kuunneltava. Meillä on sata vuotta osallistumisoikeutta takanamme ja haluamme sen myös näkyvän.
Eva Biaudet, puheenjohtaja
Naisjärjestöjen Keskusliitto