Suomen seksuaalirikoslainsäädännölle ollaan tekemässä isoa kokonaisuudistusta, joka muun muassa muuttaisi raiskauksen määritelmän suostumusperusteiseksi. Naisjärjestöt ovat pitäneet uudistusta merkittävänä edistysaskeleena naisten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kannalta, ja myös Naisjärjestöjen Keskusliitto on kannattanut uudistusta. Lakitason uudistus ei kuitenkaan auta, jos poliisi ei tutki seksuaalirikosepäilyjä tehokkaasti.
Helsingin Sanomat kertoi artikkeleissaan 16.1. ja 28.1. vakavista ongelmista seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan poliisitutkinnoissa. Tutkinnat saattavat kestää jopa vuosia, vaikka kyse on vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Poliisilaitoksittain mitattuna raiskausrikosten selvitysprosentti on pahimmillaan alle puolet. Poliisin tietoon tulleista raiskausepäilyistä vain noin 20 prosenttia johtaa syytteeseen ja 15 prosenttia langettavaan tuomioon.
”Naisiin kohdistuva väkivalta on tunnistettu yhdeksi Suomen vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista, mutta silti oikeuden saaminen usein kestää ja kestää. Yhdenkään seksuaalista väkivaltaa kokeneen ei pitäisi joutua tällä tavalla sivuutetuksi poliisin ja oikeusjärjestelmän taholta. Seksuaalirikosten tehokas tutkinta ja oikeuden saaminen ei voi olla tuurista tai asuinpaikasta kiinni, vaan jokainen ilmoitus on tutkittava tehokkaasti ja viivytyksettä”, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.
Suomella on kansainvälinen velvollisuus sekä kriminalisoida seksuaalinen väkivalta että varmistaa tapausten tehokas tutkinta ja rikosten uhrien asema. Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus korjaa rikoslakia, mutta rikostutkinnan ja tuomioistuinlaitoksen tehokkuus on varmistettava erikseen. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lukuisia langettavia tuomioita nimenomaan oikeusprosessien kestosta.
”Kyse on priorisoinnista. Vaikka seksuaali- ja lähisuhdeväkivallan kohdalla kysymys on vakavista rikoksista, niiden tutkinta ei selvästikään ole riittävän korkealla priorisointilistalla. On varmistettava, että asiaan tulee muutos jokaisella poliisilaitoksella ympäri Suomen. Osaaminen, asenteet ja myös resurssit on saatava kuntoon”, Sirén vaatii.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Saara-Sofia Sirén Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
Saara-Sofia Sirén, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 5132 051, [email protected]
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, [email protected]
Merja Kähkönen, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 546 6688, [email protected]
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.