Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 9.3.2022.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus nosti naistenpäivänä esiin uudistuvan seksuaalirikoslainsäädännön. Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on tärkeä – vihdoin Suomi on astumassa niiden maiden joukkoon, joissa seksuaalirikokset määritetään suostumuksen puutteen kautta. Muutos saattaa Suomen lainsäädännön kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden tasalle.
Uudistuksessa on kuitenkin vielä ongelma, jota pääkirjoitus ei maininnut: ehdotus antaisi lievemmän rangaistuksen seksuaalirikoksesta, joka kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten teini-ikäisiin lapsiin, laitoksissa oleviin sekä vammaisiin ja sairaisiin ihmisiin.
Valta-aseman väärinkäyttö näissä tilanteissa tulisi rangaistavaksi lievemmin seksuaalisena hyväksikäyttönä, ja vain ”erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttö” tulkittaisiin raiskaukseksi. Tämä vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen.
Istanbulin sopimuksen mukaan suostumuksen arvioiminen edellyttää olosuhteiden huomioimista. Kun väkivallan tekijä käyttää valta-asemaansa väärin, kieltäytymiseen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Ruotsin lainsäädännössä valta-aseman väärinkäyttö onkin yksiselitteisesti sisällytetty raiskauspykälään.
Suomi on saanut ihmisoikeustoimielimiltä huomautuksia valta-aseman hyväksikäytön kriminalisoinnista raiskausta matalammalla rangaistusasteikolla. Jotta esitys toteuttaa suostumusperustaisuuden henkeä myös haavoittuvassa asemassa olevien osalta, sitä on vielä korjattava siten, että kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö sisällytetään sukupuoliyhteyden osalta raiskauspykälään.
Naisjärjestöjen Keskusliittoa on kuultu uudistuksen valmistelussa pitkin matkaa. Eduskunnan vastuullisena tehtävänä on saattaa historiallinen uudistus maaliin siten, että se turvaa kaikkien naisten ihmisoikeudet.
Terhi Heinilä
Pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Merja Kähkönen
Vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto