Hyppää sisältöön

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on parannus, mutta vain osalle seksuaalirikosten uhreista

Naisjärjestöjen Keskusliitto on monelta osin tyytyväinen seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen jatkokehitykseen oikeusministeriön valmistelussa. Toisella kuulemiskierroksella olleessa esityksessä raiskauksen määritelmä perustuu aiempaa puhtaammin vapaaehtoisuuden puutteelle, ja lasten seksuaalisen koskemattomuuden suoja on parantunut. Esitys kuitenkin kompastelee edelleen valta-aseman hyväksikäytön sekä haavoittuvassa asemassa olevien suojelussa.

Uudistuksen tavoite naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden parantamiseksi ei ole toteutumassa kaikkien naisten kohdalla. Lain suoja olisi heikompi niille, joita vastaan hyödynnetään valta-asemaa tai esimerkiksi vammaisuudesta johtuvaa haavoittuvuutta, sillä osa näistä tilanteista määriteltäisiin seksuaaliseksi hyväksikäytöksi eikä raiskaukseksi”, huomauttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.

”Tämä on yksinkertaisesti väärin. On selvää, että valta-aseman käyttö estää toista ihmistä päättämästä vapaasti osallistumisestaan. Tällöin osallistumista ei voi pitää vapaaehtoisena ja kyseessä täytyy olla raiskaus – mikään muu tulkinta ei ole mahdollinen, jos haluamme uudistaa raiskauksen määritelmän aidosti vapaaehtoisuuden puutteelle”, korostaa Biaudet.

Esityksessä ”erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttö” on sisällytetty raiskauksen määritelmään, mutta muu asemaa hyväksikäyttämällä tehty seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava teko esimerkiksi kouluissa, laitoksissa tai työsuhteessa tai haavoittuvassa tilanteessa olevaan henkilöön kohdistuen tulisi rangaistavaksi lievemmin seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalisen hyväksikäytön pykälä koskisi joissain tilanteissa aikuisten lisäksi myös 16 mutta ei 18 vuotta täyttäneitä lapsia.1 Esitys jättää epäselväksi, milloin vallan väärinkäytön tilanteissa olisi kyse raiskauksesta ja milloin seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen mukaan henkilön on annettava suostumus ”vapaaehtoisesti vapaasta tahdostaan, joka arvioidaan kulloistenkin olosuhteiden mukaan”. Sopimuksen mukaan valta-aseman väärinkäytön ja rikoksen kohdistamisen haavoittuvaan henkilöön tulee olla raskauttavia seikkoja. Sekä Istanbulin sopimuksen että naisten syrjinnän vastaisen CEDAW-sopimuksen valvontaelimet ovat huomauttaneet Suomelle siitä, että valta-asemaa väärinkäyttäen toteutetut raiskaukset tulee rangaista yhtä vakavina rikoksina kuin muut raiskaukset.

”Uudistus on valtavan tärkeä jokaiselle seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Valmistelussa on otettu jo monia askeleita eteenpäin, ja esitys on parantunut lausuntopalautteen pohjalta koko matkalla. On tärkeää, että viime metreillä onnistumme korjaamaan vielä tämän ihmisoikeusongelman, joka muuten jäisi tahraksi ihmisoikeusperustaisuutta tavoittelevaan uuteen lainsäädäntöön”, Biaudet painottaa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että kaikki seksuaalisen hyväksikäytön mukaiset teot tulee sisällyttää sukupuoliyhteyden osalta raiskauksen ja muiden seksuaalisten tekojen osalta seksuaalisen kajoamisen soveltamisalaan. Liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on lähetetty oikeusministeriölle 22.11.2021.

15 § Seksuaalinen hyväksikäyttö Joka asemaansa hyväksikäyttäen saa osallistumaan sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon
1) kuusitoista mutta ei kahdeksantoista täyttäneen henkilön, joka on koulussa, laitoksessa, työsuhteessa tai vapaa-ajan toiminnassa hänen määräysvaltansa tai valvontansa alainen taikka muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa suhteessa häneen,
2) kuusitoista mutta ei kahdeksantoista täyttäneen henkilön, jonka kyky päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä,
3) henkilön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on sairauden, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuoksi heikentynyt, tai
4) henkilön, jonka mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on heikentynyt toisen henkilön erityisen valta-aseman väärinkäytön vuoksi, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biaudet Terhi Heinilä
Puheenjohtaja Pääsihteeri

Lisätietoa:

Eva Biaudet, 050 512 1846
Terhi Heinilä, 040 530 5544, [email protected]
Merja Kähkönen, 050 546 6688, [email protected]

Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 71 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä noin 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi. Vuonna 2021 Naisjärjestöjen Keskusliitto viettää 110-vuotisjuhlavuotta ja vaikuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmiensä kanssa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.