Hyppää sisältöön

Sitkeä ongelma – viisi kysymystä segregaatiosta

Miina Keski-Petäjä toimii tasa-arvotilastoihin erikoistuneena yliaktuaarina Tilastokeskuksessa. Viestintäkoordinaattorimme Leena Pihkala haastatteli Keski-Petäjää selvittääkseen, miltä segregaatio Suomessa näyttää.

Millä tavoilla ammattialojen eriytyminen eli segregaatio näkyy Suomessa koulutuksessa ja työelämässä?

”Alojen eriytyminen näkyy sekä koko väestön suoritetuissa tutkinnoissa että ammattien jakaumassa, mutta myös nykyisissä opiskelijoissa. Koko väestön tasolla naisia on lähes yhdeksän kymmenestä terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneista ja kahdeksan kymmenestä kasvatusalan tutkinnon suorittaneista. Toisaalta taas tekniikan alan tutkinnoista ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) tutkinnon suorittaneista noin kahdeksan kymmenestä on miehiä. Väestön tutkinnoissa on tietenkin kyse monella eri vuosikymmenellä tehdyistä alavalinnoista, mutta aivan sama jako näkyy myös tuoreimmissa opiskelijatilastoissa: naiset kouluttautuvat terveysaloille, miehet tekniikkaan ja ICT:hen.

Työelämä jakautuu tietenkin myös koulutusvalintojen mukaisesti. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelujen työntekijöistä yhdeksän kymmenestä on naisia, rakentamisessa taas yhdeksän kymmenestä on miehiä. Jos katsotaan tarkemmin ammatteja, huomaamme että vain noin kymmenes palkansaajista työskentelee sellaisissa ammateissa, joissa on tasaisesti naisia ja miehiä (40-60 %).Meillä on myös lukuisia ammatteja, jotka ovat lähes kokonaan miesten tai naisten hallussa: terveydenhoitajista 99 prosenttia ja lastentarhanopettajista 97 prosenttia on naisia, kun taas putkisasentajista tai kirvesmiehistä 97 prosenttia on miehiä.

Ammattien ja alojen eriytymisen lisäksi naiset ja miehet työskentelevät vaativuustasoltaan erilaisissa tehtävissä, miehet selvästi useammin johtajina, mutta myös useammin esimiestason tehtävissä kuin naiset.”

Vaikuttaako koulutustaso segregaatioon?

”Pieniä eroja eri koulutustasoilla on. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa miesten osuus tekniikan alojen koulutuksessa ja ICT-koulutuksessa on suurempi kuin miesten osuus saman alan koulutuksissa yliopistoissa, ammatillisessa koulutuksessa ICT-opiskelijoista yli 90 prosenttia on miehiä kun saman alan yliopisto-opinnoissa miesten osuus on alle 80 prosenttia. Toisaalta taas kasvatusalan opinnoissa naisten osuus on suurin nimenomaan yliopistoissa, yli 80 prosenttia, pitkälti johtuen siitä, että varhaiskasvattajaopiskelijoista yli 90 prosenttia on naisia.

Voidaan sanoa, että erityisesti ammatillisessa koulutuksessa segregaatio on jyrkkää, mutta eriytymistä on kyllä kaikilla koulutustasoilla. Eri koulutustasoilla opintolinjat ovat myös sen verran erilaisia, ettei vertailu ole aivan yksioikoista.

Koulutustason ja eriytymisen yhteydessä voisi vielä mainita sen, että naisten koulutustason noustessa jotkut ennen miesenemmistöiset korkeakoulualat ovat muuttuneet sukupuolijakaumaltaan tasaisimmiksi tai jopa naisenemmistöisiksi. Näin on käynyt lääketieteellisessä, oikeustieteellisissä ja monissa luonnontieteissä. Kyse on kuitenkin lukumäärällisesti aika pienistä aloista, joten eriytymiseen kokonaisuudessaan tällä on ollut vain vähän vaikutusta.”

Miksi segregaatiota pitäisi purkaa – ja miten?

”Tilastoista näkee segregaation haittavaikutuksia. Selkein on varmastikin se, että segregaatio selittää aika pitkälle sukupuolten välistä palkkaeroa yhteiskunnassa. Lisäksi naisten ja miesten jakautuminen eri aloille jäykistää työmarkkinoita. Koska naiset ja miehet työskentelevät pitkälti eri aloilla, talouden käänteet ja poliittiset päätökset saattavat vaikuttaa eri tavalla naisten ja miesten työmarkkina-asemaan. Toki eriytyneet työt, vastuut ja elinpiirit ylläpitävät sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja sukupuolirooleja, mikä lienee tarpeetonta. Voi myös kysyä, miten nämä roolit ja odotukset vaikuttavat vaikkapa alavalintoihin, rajoittavatko ne yksilöiden päätöksiä ja myös sitä, saadaanko kaikkien kyvyt parhaaseen mahdolliseen käyttöön?

Mitään poppakonsteja segregaation purkamiseen ei ole, koska on kyse niin rakenteellisesta ongelmasta. Segregaation purkaminen vaatii aktiivista työtä, vaikuttamista asenteisiin ja sukupuolirooleihin ja -odotuksiin – jo hyvin varhaisella tasolla. Jo koulussa ihan ensimmäisillä luokilla näkyy, miten tytöt ja pojat valitsevat eriytyneesti esimerkiksi taideaineita.”

Keskittyykö keskustelu segregaatiosta mielestäsi liikaa siihen, millaisia eri valintoja naisten pitäisi tehdä?

”Tilastojen valossa näyttäisi siltä, että nimenomaan miehet ovat vähemmässä määrin siirtyneet naisenemmistöisille aloille kuin naiset miesenemmistöisille aloille. Eli ei ole kyse vain naisten valinnoista!

Ja mielestäni on ylipäänsä turha vastuuttaa, saati syyllistää nuoria siitä, millaisia valintoja he tekevät. Lapset ja nuoret kuitenkin toimivat meidän aikuisten rakentamassa yhteiskunnassa, ottavat ympäristöstä oppia ja vaikutteita.”

Onko segregaatio murtumassa tai muuttumassa seuraavien vuosikymmenten aikana?

”Toivottavasti on. Vielä ei kuitenkaan näytä siltä. Eriytymistä on onnistuttu purkamaan hyvin harvoilla aloilla, ja itse asiassa joillakin aloilla (esim. ICT) eriytyminen on vuosikymmenten saatossa voimistunut. Kun tutkimme Mia Teräsahon kanssa nuorten ammattitoiveita Nuorisobarometrissa pari vuotta sitten, kävi ilmi, että nuorten ammattitoiveet jakautuivat aivan yhtä jyrkästi kuin miten jo alansa valinneen väestön.

Positiivisia signaaleja kuitenkin on siinä, että asiaan kiinnitetään huomiota, kampanjoidaan ja monet eriytyneet opintoalat yrittävät saada rekrytoitua opiskelijoita tasaisemmin.”

Miina Keski-Petäjä

Lue lisää segregaatiosta Tilastokeskuksen sivuilta

Tilastokeskus osallistui Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen parantamalla tasa-arvoa koskevan tilastotiedon saatavuutta ja näkyvyyttä.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.