Hyppää sisältöön

Sukupuolinäkökulma tulee ulottaa kaikkiin vihapuheeseen ja -rikoksiin liittyviin toimiin

Lausunto oikeusministeriölle

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/744/2018

Against Hate –hankkeen suositukset viharikosten ja vihapuheen vastaiseen työhön

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää oikeusministeriötä mahdollisuudesta lausua Against Hate –hankkeen suosituksista viharikosten ja vihapuheen vastaiseen työhön. Alla Naisjärjestöjen Keskusliiton vastaukset lausunnossa esitettyihin kysymyksiin.

1. Sisältyvätkö luonnokseen viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn keskeiset tavoitteet?

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa suosituksissa esitettyjä tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että suosituksissa on nostettu lainsäädännön muutostarpeissa esiin sukupuoleen liittyvän vihapuheen tunnistaminen ja rankaiseminen. Pohjoismaisen selvityksen mukaan naisten ja miesten kohtaama nettiviha on erilaista, ja naiset kohtaavat enemmän seksismiä ja seksuaalista uhkailua. Sukupuolen puuttuminen viharikoksen määritelmästä vaikuttaa viharikosten käsittelyyn ja seurantaan.

Sukupuolinäkökulma tulee ulottaa kaikkiin vihapuheeseen ja viharikoksiin liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Vihapuhe ja viharikokset kaventavat naisten osallistumismahdollisuuksia ja ilmaisun- ja sananvapautta sekä heikentävät naisten turvallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa monella tavalla. Vihapuhe on vakava uhka tasa-arvolle, demokratialle ja sananvapaudelle. Vihapuhe ja -rikokset saattavat rajoittaa naisten lähtemistä mukaan julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa jo yhteiskunnallisessa keskustelussa, esimerkiksi ammattinsa puolesta, osallisina olevien naisten, kuten toimittajien, tutkijoiden ja poliitikkojen sanan- ja ilmaisunvapauden toteutumiseen. Euroopan tasa-arvoinstituutin tutkimuksen mukaan verkossa tapahtuvan loukkaavan puheen kohtaaminen muuttaa nuorten verkkokäyttäytymistä ja vähentää heidän osallistumistansa keskusteluihin, mikä heikentää heidän yhteiskunnallista ja poliittista aktiivisuuttaan. Pahimmassa tapauksessa vihapuhe ja viharikokset kaventavat edustuksellista demokratiaa. Vihapuhe on erityisen vaarallista aikana, jolloin lehdistönvapaus ja kansalaisyhteiskunnan tila kapenevat globaalisti, myös Euroopassa.

2. Puuttuuko jotain tavoitteita?

Naisjärjestöjen Keskusliitto ehdottaa suosituksiin, että niiden tavoitteissa huomioitaisiin vahvemmin vihapuhetta kohdanneiden tuen- ja suojeluntarve. Vihapuhe ja sen pelko vaikuttaa naisten yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ilmaisunvapauteen, ammatinharjoittamiseen ja ammatinvalintaan. Vihapuhe aiheuttaa pelkoa oman ja läheisten turvallisuuden puolesta. Vihapuheen kohteeksi joutuvat erityisesti politiikassa, mediassa, tutkijoina tai toimittajina toimivat naiset. Kuitenkaan sukupuolistunutta, naisiin kohdistuvaa vihapuhetta ei hahmoteta erityisen haitallisena tai haavoittavana tekona. Naisiin kohdistuva vihapuhe on usein rankempaa kuin miehiin kohdistuva ja sisältää uhkailua seksuaalisella väkivallalla. Tutkimusten mukaan oikeusturva on Pohjoismaissa heikko henkilöille, joita uhkaillaan seksuaalisella väkivallalla. Tarvitaan vastuutaho sekä toimenpiteitä vihapuheen ja viharikoksen kohteeksi joutuneen suojelusta. Suojeluun tulee panostaa myös vaalien ja ehdokasasettelun aikaan erityisellä tavalla, jotta taataan naisten ja vähemmistöjen edustus.

3. Saavutetaanko tavoitteet kuvatuilla toimenpiteillä? Puuttuuko keskeisiä toimenpiteitä tai kohderyhmiä?

Vihapuhe jää usein ilmoittamatta poliisille. On syytä huomioida, että esimerkiksi vähemmistöryhmiin kuuluvilla voi aiemmin koetun rasismin takia olla korkea kynnys ilmoittaa vihapuheesta viranomaisille. Kynnystä voi nostaa myös se, että rikosilmoituksen tekeminen voi johtaa maalittamiskampanjoihin. Tähän tulee kiinnittää enemmän huomiota, jotta uhrien oikeusturva toteutuu.

Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota naisten aliedustukseen poliisin viharikostilastoissa. Vaikka vihapuheesta tekisi rikosilmoituksen, saattaa se pysähtyä esitutkintaan. Näin käy todennäköisemmin, kun uhri on nainen. Naisten rikosilmoituksia esimerkiksi kunnianloukkaustapauksissa ei viedä yhtä pitkälle kuin miesten. Mitä pidemmälle rikosprosessi etenee, sitä vähemmän uhrien joukossa on naisia.

Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää Peking +25 -järjestöraportissa, joka on laadittu yhdessä yli 40 kansalaisjärjestön kanssa, että Suomelle laaditaan kansallinen strategia vihapuhetta ja viharikoksia vastaan. Vihapuheen vastaisen strategian ja lainsäädännön valmisteluun tulisi aina osallistua sukupuolten tasa-arvon asiantuntijoita, esimerkiksi tutkijoita ja naisjärjestöjen edustajia.

Sisäministeriön selvityksen (2018) kyselyyn vastanneet arvioivat, että yksi turvallisuuteen Suomessa tällä hetkellä vakavimmin vaikuttava tekijä on vihapuhe. Valtion tulisikin vahvasti ja näkyvästi sitoutua vihapuheen, viharikosten ja rasisminvastustamiseen ja toimia aktiivisesti niitä vastaan.

Media, erityisesti sosiaalinen media, on alusta sukupuolittuneelle vihapuheelle. Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa korostaa valtiovallan vastuuta ja mahdollisuuksia tukea mediaa valeuutisia vastaan.

Suomen tulee edistää EU:ssa tehokkaampaa vihapuheen ja valeuutisten poistamista sosiaalisesta mediasta. Verkkoalustojen ja sosiaalisen median jättien vastuuta vihapuheesta on lisättävä. Vihapuhetta sisältävän sisällön tunnistamista ja poistamista sekä rankaisemista tulee tehostaa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto painottaa, että kaikessa viranomaistyössä, joka liittyy vihapuheeseen ja viharikoksiin, pitää huomioida sukupuolinäkökulma.

4. Millaista tietoa tarvittaisiin, joka auttaisi puuttumaan tehokkaammin viharikoksiin ja/tai vihapuheeseen?

Vihapuheen ja viharikosten määrästä ei ole saatavilla luotettavaa kokonaiskuvaa poliisin kautta, sillä tapauksista ei yleensä ilmoiteta viranomaisille. Poliisin kirjauksia tarkastelemalla ei myöskään pysty arvioimaan esimerkiksi viharikoksen syrjintäperusteiden yhteen kietoutumista, sillä viharikoksen syrjintäperusteeksi kirjataan vain yksi peruste. Viharikosmotiivien luokittelua tulee muuttaa siten, että rikoksella voi olla useampi kuin yksi motiivi.

Sukupuoli on sisällytettävä poliisin viharikosraportointiin ja viharikosten motiiveja on analysoitava intersektionaalisesti. Tutkimuksessa on välttämätöntä huomioida intersektionaalinen ulottuvuus, sillä ilman sitä saattaa jäädä tunnistamatta perustavanlaatuisia tekijöitä ja ilmiötä vihapuheen taustalla. Esimerkiksi vähemmistöön kuuluvilla naisilla on 2,6 kertaa suurempi riski kokea sukupuolittunutta vihapuhetta verrattuna naisiin, jotka eivät kuulu vähemmistöön. Viharikostyyppejä tulisi analysoida intersektionaalisesti huomioimalla uhrin viharikoksen taustasyyn lisäksi myös sukupuoli ja esimerkiksi ikä, jotta tärkeää tietoa ei jää saamatta. Määrällisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan laadullista tutkimusta.

5. Muita ehdotuksia?

Sukupuolittunut vihapuhe tulee nähdä osana naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Naisiin kohdistuva vihapuhe on usein rankempaa kuin miehiin kohdistuva ja sisältää uhkailua seksuaalisella väkivallalla. Vihapuheen vahingollisuutta ei huomioida tällä hetkellä tarpeeksi hyvin. Nuorten naisten ja tyttöjen lisäksi erityisesti julkiseen keskusteluun osallistuviin naisiin kohdistuu seksistisiä loukkauksia ja uhkailua seksuaalisella väkivallalla.

Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa nostaa esiin vihapuheen kytköksen muuhun väkivaltaan. Vihapuhetta kohtaavat joutuvat muita useammin myös seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Naisten riski kokea sekä vihapuhetta että seksuaalista häirintää on yli viisinkertainen miehiin verrattuna. 70 prosenttia naisista, jotka ovat kokeneet vainoa verkossa, ovat kohdanneet myös kumppaninsa tekemään fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Euroopassa yli puolet tytöistä, Suomessa lähes 60 prosenttia, epäröi osallistua somekeskusteluihin väkivallan pelossa.

Puolueilla, poliittisilla päättäjillä kaikilla tasoilla sekä poliittisilla instituutioilla, kuten eduskunnalla ja kunnanvaltuustoilla, on erityinen vastuu toimia siten, että naisiin kohdistuvaa vihapuhetta ei esiinny poliittisessa keskustelussa. Niillä tulee myös olla erityinen vastuu suojella sananvapautta ja naisten osallistumista yhdenvertaisesti päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Niiden tulee puuttua vihapuheeseen poliittisissa instituutioissa ja suunnitelmallisesti ehkäistä vihapuhetta.

Median tulee tukea mediassa ja esimerkiksi keskusteluohjelmissa esiintyviä naisia ja vähemmistöjen edustajia ja minimoida näihin kohdistuva vihapuhe. On kehitettävä keinoja, joilla ennaltaehkäistään vihapuhe ja joilla tarjotaan tukea ja suojelua vihapuhetta esiintyessä.

Mediakasvatuksen rooli on keskeinen vihapuheen kitkemisessä. Selvityksen mukaan perusopetuksen opettajat kokevat mediakasvatuksen merkityksen ja tarpeen kasvaneen, mutta kaipaavat omaan työhönsä mediakasvattajina lisää tukea ja välineitä. Suurin osa opettajaksi opiskelevista kokee, että mediakasvatusta on koulutuksessa liian vähän.

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii 60 jäsenjärjestönsä kanssa laatimissa hallitusohjelmatavoitteissa, että poliittisten päättäjien, työnantajien sekä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten on toimittava aktiivisesti naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, väkivallan ja vihapuheen lopettamiseksi.

Lisätietoja:

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biuadet, puheenjohtaja, p. 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, [email protected], p. 040 530 5544
Maria Mailasalo, vaikuttamisen suunnittelija, [email protected], p. 050 475 4256

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 60 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.