Sukupuolitetuista ammattinimikkeistä luopuminen yhteiskunnan näkyvimpiä tehtäviä myöten olisi vahva viesti siitä, että Suomi on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon todelliseen toteuttamiseen ja tunnistaa sen merkityksen yhteiskuntamme hyvinvoinnille. Naisjärjestöjen Keskusliitto ehdottaa, että eduskunnan puhemiehen nimike vaihdetaan puheenjohtajaksi.
Käyttämämme sanasto vaikuttaa vahvasti siihen, kenelle miellämme tietyn ammatin tai tehtävän kuuluvan. Tämän osoittaa myös sukupuolentutkimuksen tohtori Mila Engelbergin vuonna 2016 ilmestynyt väitös: ihmiset tulkitsevat mies-päätteisten ammattinimikkeiden tarkoittavan useammin miestä kuin niiden sukupuolineutraalien vastineiden.
-Puhemiehen nimikkeen päivittäminen puheenjohtajaksi olisi eduskunnalta vahva viesti siitä, että sukupuolitetut luottamustehtävä- ja ammattinimikkeet ja niihin liittyvät ennakkokäsitykset toimijan sukupuolesta kuuluvat historiaan. Eduskunnalla on mahdollisuus ja velvollisuus osoittaa tässä asiassa arvojohtajuutta, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
Maininta puhemiehistä löytyy jo vuoden 1772 hallitusmuodosta. Nimike on historiallinen ja kuvasti pitkään aikaa, jolloin vain miehet toimivat politiikan ja yhteiskunnan johtopaikoilla. Vasta vuonna 1994 Suomi sai ensimmäisen naispuolisen puhemiehen, Riitta Uosukaisen.
Nykyään nimikkeen ei ajatella kuvastavan tehtävän hoitajan sukupuolta. Tälläkin hetkellä eduskunnan puhemiehenä toimii nainen. Tutkimusten mukaan nimikkeellä on kuitenkin merkitystä. Nimike vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset arvioivat johtotehtäviin valittavien johtajuusominaisuuksia. Tässä sukupuolten tasapainon saavuttaminen on vielä kaukana. Siksi myös virkamieslaki tulisi uudistaa sukupuolineutraaliksi.
Myös Ranskan ja Saksan kaltaisissa suurissa EU-maissa parlamenttia johtaa puheenjohtaja. Puheenjohtaja nimike olisi mielestämme arvokas ja tehtävää kuvaava nimike myös Suomen eduskunnalle.
-Kyseessä on käytännössä pieni asia, jolla on kuitenkin suuri periaatteellinen, eduskunnan instituutiota, kieltä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa tasa-arvoistava merkitys. Eikö juuri nyt olisi hyvä aika myös eduskunnan nopeuttaa tasa-arvokehitystä omalla esimerkillään? Biaudet kysyy.
Kieli kuvastaa ja rakentaa todellisuutta, jossa elämme. Ammattialat ovat jakaantuneet Suomessa poikkeuksellisen vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin, mikä vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi naisten palkkaukseen ja myöhemmin eläkkeisiin. Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ovat konkreettinen askel kohti entistä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Tämä tulee huomioida myös hallituksen valmisteilla olevassa kansalliskielistrategiassa. Suomen kielen sukupuolittuneisuudesta voi lukea lisää esimerkiksi tästä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan viime vuonna ilmestyneestä julkaisusta.
Kannustamme eduskunnan lisäksi myös muita toimijoita tasa-arvoistamaan tehtävä- ja ammattinimikkeensä. Hyvää esimerkkiä sukupuolittuneista nimikkeistä luopumisessa on näyttänyt muun muassa Aamulehti osana Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tasa-arvotekohanketta. Myös maan suurin työnantaja, Helsingin kaupunki, aikoo neutralisoida ammatti- ja tehtävänimikkeensä.